Keskustelut Metsänhoito Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 299)
  • Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

    Merkitty: 

    Perin metsää ja perintöveron maksamiseksi teetin sinne aukkohakkuun, tilaamani metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Metsäyhtiö, joka osti puut teki palvelusopimuksen mukaisesti aukon taimetuksen. Keväällä istutetut taimet olivat syksyllä sienestämässä käydessämme terhakan pikkupuun näköisiä. Kesän kuivuudesta huolimatta taimetus oli onnistunut hyvin.

    Sitten alkoivat vaikeudet. Seuraavana kesänä huomasimme, että osa taimista oli hävinnyt kokonaan, osa oli keskeltä poikki ja pienet oksantyngät vain jäljellä. Otin yhteyttä taimetuksen tehneeseen yhtiöön. Olivat käyneet katsomassa ja soittivat, että näytti siltä, että hirvet tai kauriit olivat tuhonneet taimet. Ihmettelin, mitä nyt tehdään. Sanoivat, että koska olin tehnyt sopimuksen vain taimien istutuksesta, enkä sopimusta, jossa yhtiö olisi huolehtinut taimikosta sen jälkeen, he eivät ole enää vatuussa taimikosta. Toki he voivat tehdä uuden istutuksen, mutta puulaji pitäisi vaihtaa kuuseksi tai minun pitäisi myrkyttää jollain hirvimyrkyllä kaikki mäntytaimet, taimivaiheen ajan. Ihmettelin voiko puulajin vaihtaa, kun metsänhoitosuunnitelmassa on merkitty ”istutus mänty”. Puutarhanhoitoa harrastaneena sen verran ymmärrän, että puu pitää istuttaa sille sopivalle kasvupaikalle, eli kuivaan maastoon mänty.

    Kyselivät vielä onko metsästä tehty metsästysvuokrasopimus ja pyysivät ottamaan yhteyttä paikallisiin metsästäjiin.Sopimus oli voimassa ja kysyin voidaanko siihen lisätä, teksti, että metsästysseura sitoutuu siihen, ettei hirviä tai kauriita ole liikaa ja metsässä voidaan tehdä onnistuneesti taimetukset. Sanoivat ettei tule kysymykseen, sillä heillä ei ole lupaa poistaa kuin tietty määrä eläimiä ja lupa tulee pääkonttorista.

    Otin yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Sieltäkin oli käynyt mies katsomassa tilannetta ja selitys oli likimain samanlainen, kuin metsäyhtiön. Eivät suositelleet taimien myrkyttämistä hirvimyrkyllä, muttaheidänkään mielestään männyn kasvatus ei näy onnistuvan. Kysyin mitä sitten pitäisi tehdä, kun metsänhoitosuunnitelmassa lukee, että pitää istuttaa mäntyä. Kyseli kuka oli tehnyt metsänhoitosuunnitelman. Antoi neuvon, että otapa yhteyttä sinne Metsäkeskukseen, siellä pitäisi tietää. Sieltä tuli vastaus, ettei missään tapauksessa kuusta noin karuun maaperään. Yritin sanoa, että kuka takaa, ettei niitä uusia taimia taas syödä, tulee kokeilut kalliiksi. Kysyi onko metsästysvuokrasopimus ja pyysi ottaamaan yhteyttä metsästysseuraan. Sanoin, että otin jo yhteyttä ja sieltä sanottiin, ettei heillä ole lupaa vähentää hirviä ja kauriita niin paljoa. Joku pääkonttori kuulemma määrää ne asiat. Kyselin mikä mahtaa olla sellainen pääkonttori? Pyysivät ottamaan yhteyttä riistanhoitoyhdistykseen. Soitin sinnekin ja joku johtaja sieltä selitti, että he eivät anna lupia, ne antaa joku riistakeskus. Tässä vaiheessa luovutin, sillä se pääkonttori, jos sellainen yleensä on olemassa, näkyy karkaavan yhä kauemmas horisonttiin.

    Tiekokouksen jälkeen otin hihasta erästä tieosakas-metsänomistajaa ja kyselin häneltä mielipidettä. Hän sanoi, ettei metsänviljelyyn ole paikkakunnalla järkevää enää panostaa, ainoastaan luontaisesti uudistumiseen. Jos teet aukon, jätä jäljelle harvakseltaan koivuja ja mäntyjä, jotka siementävät aukon. Maaperästä riippuen voi olla järkevää antaa jonkun paikallisen kaivinkonemiehen raapia maanpintaa rikki, jolloin siemenille tulee hyvä kasvualusta. Yleensä syntyy erittäin tiheä koivikko ja piempiä kuusia. Kymmenenen vuoden kuluttua pitää alkaa seurata mitä taimikkoon jää jäljelle ja miten edetään. Ennen kuin taimet alkavat yltää viiteen metriin, ei saa mennä harventamaan niitä. Jos koivut harventaa ennen sitä ne menetetään. Kun viiden metrin pituus on saavutettu, hoidetaan taimikko kuntoon raivaussahalla tai kasvatetaan hiukan lisää ja myydään enegiapuuharvennus, joka voidaan tehdä koneella.

    On tämä ihmeellistä. Olen teettänyt kalliin metsätaloussuunnitelman, miten metsiä hoidetaan parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan. Sitten ilmeneneekin, että käytännössä metsää ei voidakaan hoitaa sen mukaisesti. Suunnitelma oli turha ja jopa vahingollinen. Eikä edes kukaan neuvontaorganisaatioiden ”asiantuntijoista” pysty antamaan ohjetta, mitä pitäisi tehdä. Paikalliselta metsäomistajalta sen sijaan saa ilmaiseksi ohjeita, jotka ainakin hänen tapauksessaan näyttävät toimivilta. Ovatko metsäalan neuvontaorganisaatiot täysin turhia ja jopa vahingollisia?

    Tällaisia kaupunkilaisia metsänomistajia tulee koko ajan lisää ja hyvät neuvot olisivat tarpeen. Selkeitä ohjeita ei kuitenkaan saa mistään, pompotellaan paikasta toiseen ja vältellään vastaamasta. Suomi on huippuosaajien maa, mutta nyt tuntuu, että huippuosaajat ovat jossain muualla kuin metsäalalalla. Tuli mieleen opiskeluaikaisen tyttökaverin kommentti tansseissa, että hän yrittää vältellä maa-ja metsätieteen opiskelijoita, koska sinne ovat jääneet ”pahnanpohjimmaiset”, jotka eivät ole muualle päässeet. Pidin sitä silloin vitsinä, mutta onko siinä kuitenkin perää, vai mistä tässä on kysymys, pelkästä rahastamisestako?

  • Reima Ranta

    Ettei jäisi vain sanomatta, arvostan teitä monia tavattomasti arvon keskustelijat – omalla tavallanne. Gla, Visa, Puuki , AJ, Planter, Jätkä, Taneli, Timppa, Rane jne. joitakin mainitakseni.

    Se on tietysti selvä, että emme me kukaan ole tyhjästä lähteneet –  siis itse oppineet. Einsteinille sanottiin, että te herra Einstein  lepäätte Newtonin hartioilla. Einstein vastasi siihen, että en suinkaan. Minä lepään Maxwellin hartioilla.

    Pöllöistä nyt tiedä, pitää tietysti Visa muistaa, että Tahvonen on ennen muuta ekonomisti, ja ekonomia on ollut pitkälle omakin lähtökohtani. En hae metsäekonomiasta neuvoja metsänkylvöön, mutta annan tavattoman arvon, että olen voinut kohdata metsäekonomian keskeisiä henkilöitä.  On ymmärrettävä, että olosuhteet ovat hyvin, hyvin  erilaisia. Isäni opetti, että neuvojia pitää poika kyllä kuunnella, mutta niistä pitää osata se hyvä ottaa ja loput jättää.

    ”Juoksu ei ole nopeiden vallassa, eikä sota sankareiden, eikä leipä viisaiden, eikä rikkaus kyvykkäiden, eikä menestys älykkäiden. Kaikki on ajan ja kohtalon vallassa.”

    Erinomaista vuotta kaikille!

     

    jees h-valta

    Gla, niin minäkin olin ennakkoraivauksella ja mitäs sitä siinä auttaa vaikka niitä kuluja kuinka kiroaisi. Tehtävä, kuten sinunkin. Samoin Satakunnassa aitaus, tehtävä, ettei käy kuin sinun. Mitä tästä opimme, laske sinä korkoja, minä lasken tililtä rahojani.

    Planter

    ”Arja muistaakseni aikoi heittää sen ilmeisen kalliin metsäsuunnitelman roskikseen.Tämän toimenpiteen voisi vielä perua.Jos nyt yhdellä kuviolla ei ihan sattunut niin todennäköisesti suurimmalle osalle löytyy ihan hyvät ohjeet.”

    Ei kannata heittää pois, itsellänikin on vanhimmat kuviokartat 1700-luvulta tallessa, mutta uudistamisohjeita ei kannata noudattaa. Siellä oli, että männyn istutusta oli suositeltu muuallekin.

    Taitaa Gla olla ainoa, joka tietää tilanteen lounaassa. Hirvitiheyskään ei kerro kaikkea. Täällä on rajoiteusti rauhallisia metsäalueita ja niille on talvella pakkautunut todella paljon hirviä, vhp taas löytyy joka paikasta. Ei männyn istutus onnistu ilman suojaustoimia.

    Gla

    Planter: ”Jos kuitenkin kyseessä on keskimääräinen 30 ha, johon yksi sukupolvi tekee ehkä pari päätehakkuuta, niin tuskin metsänomistaja alkaa opiskella metsäalan osaajaksi.”

    30 ha täkäläisen metsän hinnalla saa muualta kuin pääkaupunkiseudulta pari yksiötä. Tarvitseeko noidenkin vuokraaja ammattiapua?

    ”Kyllä pari kertaa elämässä tapahtuviin eritystaitoja vaativiin tapahtumiin pitäisi saada luotettavaa ammattiapua. Jos nyt ottaisi oikein ontuvan vertauksen, niin et Gla ala opiskella lääkäriksi, että voit itse leikata sen nivustyrän, jonka suurella todennäköisyyllä saat, kun aikasi metsässä punnerrat.”

    Pitäisi kai, mutta kun ei saa. Pitää osata kysyä oikeat kysymykset, jotta saa oikeat vastaukset. Sama koskee muitakin aloja, ei metsä ole mikään poikkeus. Lääkäri on tosiaan ontuva vertaus, parempi olisi rahanipun kanssa pankin sijoitusneuvojan luokse matkaava. Kun pankissa myydään pankin sijoitustuotteita, on asiakas täysin myyjän armoilla. Tikkaa heittämällä pääsee samaan lopputulokseen kuin maallikko arvopaperikaupassa.

    ”Aloittajan kuviosta: Ei sitten kukaan kysynyt mitä kuviolla oli kasvanut ennen. Jos sieltä löytyi vaikka 40cm halkaisijaltaan olevia kuusen kantoja, niin voi olettaa, että siinä kuusi kasvaisi.

    Veikkaan, että kuviolla oli juurikääpää.”

    Kasvupaikasta me tiedämme, että se oli hienojakoista ja aivan liian karua kuuselle.

    Planter

    ”Tikkaa heittämällä pääsee samaan lopputulokseen kuin maallikko arvopaperikaupassa.”

    Jos aloittaja lukee tästä ketjusta kaikki ohjeet, voi tosiaan sanoa, että päätöksen teko menee tikanheitoksi.

    Jovain

    Voihan se olla rahasta ja rahastamisesta ja ettei vaan metsänomistajia pidetä usein heikkolahjaisina.? Metsänomistajilla ei ainakaan ole toimivaa edunvalvontaa, kaikki ovat palvelun tarjoajia, niin omat kuin kilpailijat. Katso sitten mihin leiriin kuulut. Ainoa sama leiri johon kuulut, taitaa olla palvelujen maksajan leiri.

    Onhan sitä siinäkin, saa olla osallisena klusterissa ja maksaa, mutta metsänomistajan etu ei siinä toteudu. Taitaa olla monen muunkin ongelma, ei vaan Tarjan. Tottahan palvelun tarjoajat mainostavat omaansa, mutta siinä se sitten tuppaa olemaan, jokin roti saisi tässäkin olla. Kaikki eivät tule toimeen omillaan ja villissä markkinassa tulee yllätyksiä. Voi ajatella niinkin, että metsänomistajat ottaisivat kopin isosta rahasta ja voisivat kehittää toimintaansa, että edes jossain määrin edunvalvonta toteutuisi.

    jees h-valta

    Ei täällä maailmanmenossa kyllä joka asiaan ja asiointiin ole edunvalvontaa. Kyllä meidän lahjojemme vain pitää piisata ihan itse asioitamme ajaa. Noloin ja opettavin lienee tämä Lahtosen ”edunvalvonta” jota varmaan tänä päivinä vielä jotkut metsänomistajat perään maksavat.

    Tolopainen

    Kieltämättä jotkut tarvitsisivat edunvalvojaa, että eivät istuttaisi metsiinsä roskapuuta, josta saa 5€ kiinto, vaikka luontaisesti tulisi hieskoivua, josta saisi kolme kertaa enemmän ilman istutus-ja aitomiskustannuksia.

    jees h-valta

    Tolopan metsäihmedieetti on kyllä monessa kohteessani myös arkea koska hirvet ovat jalomman kasvatettavan syöneet. Mutta ei se hies aivan h-haavalle pärjää ei mennen eikä tullen. Vaikka se tuolla haavan kanssa hyvin kisaileekin. Tosiasiaa on että molemmista saa tuon Tolopan 5e kiinto ja jostain kumman syystä myös vielä sen lisäksi ykkösen siihen eteen. Harvennuksella. Pystykaupalla. Ja kahdessakymmenessä vuodessa. Ei aivan euron kasvatuspalkkiota vuodesta mutta kun ollaan harvennuksella se on ymmärrettävää. Päätehakkuussa ollaan paremmin euron kasvatuspalkkion syrjässä.

    Gla

    Jees: ”Gla, niin minäkin olin ennakkoraivauksella ja mitäs sitä siinä auttaa vaikka niitä kuluja kuinka kiroaisi. Tehtävä, kuten sinunkin.”

    Sanoit kuitenkin, ettei aitojen tarkastelu työltä tunnu. Yritin sanoa, ettei se ole väliä, onko homma mukavaa vai ei.

    ”Samoin Satakunnassa aitaus, tehtävä, ettei käy kuin sinun. Mitä tästä opimme, laske sinä korkoja, minä lasken tililtä rahojani.”

    Käytit uudistamiseen 1 €/taimi. Minä en tiedä, paljonko niitä on. Jätkän mukaan 5000 kpl/ha, mutta lasketaan 2000 kpl mukaan. Vuonna -95 investoit taimikkoon 2000 €. Sitten seuraavien viiden vuoden ajan ajat 2,5 viikon välein tarkistamassa aitoja ja vaihtamassa akkuja. Ajat keskimäärin 40 km/keikka eli 800 km vuodessa eli 4000 km viidessä vuodessa. Lasketaan kulut ilman auton pääomia eli n. 0,20 €/km. Tuosta tulee siis 800 €.

    Teet päätehakkuun vuonna 2025 ja saat 300 m3/ha hinnalla 17 €/m3. Saat 5100 €, josta jää verojen jälkeen 3570 €. No, otetaan mukaan hiukan metsävähennystä eli käteen jää 4000 €. Todellisuudessa tuota syö monet muut kulut, kuten mahdolliset vakuutukset yms. vuosimenot, mutta ei lasketa niitä, kun niitä on vaikea kohdistaa.

    2800 € investoinnilla saat siis 30 vuodessa 4000 € eli 1200 € tuloksen. Toki lämmittää mieltä, kun investointi palautuu 30 vuoden kuluttua tilille. Mutta koska tuo tarkoittaa hiukan yli 1% korkoa, on se todella vaatimaton tulos. Tavanomaisen 3% tuloksen tekijä saisi vajaat 7000 €.

    Ilman korkolaskua ei ole minkäänlaisia edellytyksiä arvioida toiminnan onnistumista.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 299)