Keskustelut Metsänhoito Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 299)
  • Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

    Merkitty: 

    Perin metsää ja perintöveron maksamiseksi teetin sinne aukkohakkuun, tilaamani metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Metsäyhtiö, joka osti puut teki palvelusopimuksen mukaisesti aukon taimetuksen. Keväällä istutetut taimet olivat syksyllä sienestämässä käydessämme terhakan pikkupuun näköisiä. Kesän kuivuudesta huolimatta taimetus oli onnistunut hyvin.

    Sitten alkoivat vaikeudet. Seuraavana kesänä huomasimme, että osa taimista oli hävinnyt kokonaan, osa oli keskeltä poikki ja pienet oksantyngät vain jäljellä. Otin yhteyttä taimetuksen tehneeseen yhtiöön. Olivat käyneet katsomassa ja soittivat, että näytti siltä, että hirvet tai kauriit olivat tuhonneet taimet. Ihmettelin, mitä nyt tehdään. Sanoivat, että koska olin tehnyt sopimuksen vain taimien istutuksesta, enkä sopimusta, jossa yhtiö olisi huolehtinut taimikosta sen jälkeen, he eivät ole enää vatuussa taimikosta. Toki he voivat tehdä uuden istutuksen, mutta puulaji pitäisi vaihtaa kuuseksi tai minun pitäisi myrkyttää jollain hirvimyrkyllä kaikki mäntytaimet, taimivaiheen ajan. Ihmettelin voiko puulajin vaihtaa, kun metsänhoitosuunnitelmassa on merkitty ”istutus mänty”. Puutarhanhoitoa harrastaneena sen verran ymmärrän, että puu pitää istuttaa sille sopivalle kasvupaikalle, eli kuivaan maastoon mänty.

    Kyselivät vielä onko metsästä tehty metsästysvuokrasopimus ja pyysivät ottamaan yhteyttä paikallisiin metsästäjiin.Sopimus oli voimassa ja kysyin voidaanko siihen lisätä, teksti, että metsästysseura sitoutuu siihen, ettei hirviä tai kauriita ole liikaa ja metsässä voidaan tehdä onnistuneesti taimetukset. Sanoivat ettei tule kysymykseen, sillä heillä ei ole lupaa poistaa kuin tietty määrä eläimiä ja lupa tulee pääkonttorista.

    Otin yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Sieltäkin oli käynyt mies katsomassa tilannetta ja selitys oli likimain samanlainen, kuin metsäyhtiön. Eivät suositelleet taimien myrkyttämistä hirvimyrkyllä, muttaheidänkään mielestään männyn kasvatus ei näy onnistuvan. Kysyin mitä sitten pitäisi tehdä, kun metsänhoitosuunnitelmassa lukee, että pitää istuttaa mäntyä. Kyseli kuka oli tehnyt metsänhoitosuunnitelman. Antoi neuvon, että otapa yhteyttä sinne Metsäkeskukseen, siellä pitäisi tietää. Sieltä tuli vastaus, ettei missään tapauksessa kuusta noin karuun maaperään. Yritin sanoa, että kuka takaa, ettei niitä uusia taimia taas syödä, tulee kokeilut kalliiksi. Kysyi onko metsästysvuokrasopimus ja pyysi ottaamaan yhteyttä metsästysseuraan. Sanoin, että otin jo yhteyttä ja sieltä sanottiin, ettei heillä ole lupaa vähentää hirviä ja kauriita niin paljoa. Joku pääkonttori kuulemma määrää ne asiat. Kyselin mikä mahtaa olla sellainen pääkonttori? Pyysivät ottamaan yhteyttä riistanhoitoyhdistykseen. Soitin sinnekin ja joku johtaja sieltä selitti, että he eivät anna lupia, ne antaa joku riistakeskus. Tässä vaiheessa luovutin, sillä se pääkonttori, jos sellainen yleensä on olemassa, näkyy karkaavan yhä kauemmas horisonttiin.

    Tiekokouksen jälkeen otin hihasta erästä tieosakas-metsänomistajaa ja kyselin häneltä mielipidettä. Hän sanoi, ettei metsänviljelyyn ole paikkakunnalla järkevää enää panostaa, ainoastaan luontaisesti uudistumiseen. Jos teet aukon, jätä jäljelle harvakseltaan koivuja ja mäntyjä, jotka siementävät aukon. Maaperästä riippuen voi olla järkevää antaa jonkun paikallisen kaivinkonemiehen raapia maanpintaa rikki, jolloin siemenille tulee hyvä kasvualusta. Yleensä syntyy erittäin tiheä koivikko ja piempiä kuusia. Kymmenenen vuoden kuluttua pitää alkaa seurata mitä taimikkoon jää jäljelle ja miten edetään. Ennen kuin taimet alkavat yltää viiteen metriin, ei saa mennä harventamaan niitä. Jos koivut harventaa ennen sitä ne menetetään. Kun viiden metrin pituus on saavutettu, hoidetaan taimikko kuntoon raivaussahalla tai kasvatetaan hiukan lisää ja myydään enegiapuuharvennus, joka voidaan tehdä koneella.

    On tämä ihmeellistä. Olen teettänyt kalliin metsätaloussuunnitelman, miten metsiä hoidetaan parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan. Sitten ilmeneneekin, että käytännössä metsää ei voidakaan hoitaa sen mukaisesti. Suunnitelma oli turha ja jopa vahingollinen. Eikä edes kukaan neuvontaorganisaatioiden ”asiantuntijoista” pysty antamaan ohjetta, mitä pitäisi tehdä. Paikalliselta metsäomistajalta sen sijaan saa ilmaiseksi ohjeita, jotka ainakin hänen tapauksessaan näyttävät toimivilta. Ovatko metsäalan neuvontaorganisaatiot täysin turhia ja jopa vahingollisia?

    Tällaisia kaupunkilaisia metsänomistajia tulee koko ajan lisää ja hyvät neuvot olisivat tarpeen. Selkeitä ohjeita ei kuitenkaan saa mistään, pompotellaan paikasta toiseen ja vältellään vastaamasta. Suomi on huippuosaajien maa, mutta nyt tuntuu, että huippuosaajat ovat jossain muualla kuin metsäalalalla. Tuli mieleen opiskeluaikaisen tyttökaverin kommentti tansseissa, että hän yrittää vältellä maa-ja metsätieteen opiskelijoita, koska sinne ovat jääneet ”pahnanpohjimmaiset”, jotka eivät ole muualle päässeet. Pidin sitä silloin vitsinä, mutta onko siinä kuitenkin perää, vai mistä tässä on kysymys, pelkästä rahastamisestako?

  • Puuki

    Sitten ei auta muu kuin etsiä sitä oikiaa tieto muualta, jos neuvot ei kelpaa tai ovat liian heikkolahjaisten aivopieruja , joita ei voi todesta ottaa.    Onhan niitä metsäalan a-siantuntijoita muuallakin nykyään, melkein joka porukassa ; esim. ylioppilaslehdessä näkyi joku tieteilijä kertovan kuinka kirjanpainajatuhojen lisääntyminen johtuu harvennushakkuiden tekemisestä. Sen viisauden  mukaan metsän ilmasto lämpiää hakkuiden teon jälkeen ja lisää kirjanpainajien intoa kirjailla kuusen pintoja entistä enemmän.   Ennen luultiin metsäpuolella, että tuhot lisääntyy juuri harvennusten tekemättömyydestä, kun puuston terveydentila ja kasvukunto heikkenee liian tiheyden takia. Samoin luultiin, että poistamalla harvennuksilla kp:n vioittamia yksilöitä niiden tuhojen lisääntyminen vähenee.    On se hyvä että tulee uutta tietoa jotta voi oppia vielä jotain vanhana ”tieteen harjoittajanakin”.    Menen seuraavaksi kysymään meteorologilta tai astrologilta lisää hyviä neuvoja metsän käsittelyyn. Ilmastopaneelistakin varmasti löytyy eri alojen asiantuntijakertojia lisää ja metsäalasta varmasti tietävät paljon kun kerran ovat ihan jonkin alan  professoreita ja mitä muita desantteja lienevätkään.

    Jätkä

    Jeessiä pitää kuunnella ja jos vähänkään ajatellaan metsien tulevaisuutta, niin hänet pitää värvätä luennoimaan vaikka aluksi vain Kullaalle puunkasvatusopistaan, jota kukaan ei ole hänelle opettanut ja kaiken neuvonnan hän on kääntänyt juuri päinvastaiseksi.

    Kuitenkin Harjanvarrella on avohakkuun uudistusrumbassa isketty tainta muokkaamattomaan maahan ja kaksikymmenvuotiaana siitä on jo tehty päätehakkuu kovalla tukkiprosentilla, vaikka kuuset ovatkin olleet läpimätiä.

    Hybridihaavat on samoin muokkamattomaan maahan isketty ja neuvoista huolimatta istutustiheys on ollut tupla. Valokuvasta sen näkeekin, että haavat ovat järeytyneet huomattavasti hitaammin kuin kuuset, vaikka niissä pitäisi D 1,3 olla jo 16 vuotta kasvaneena olla reippaasti yli kolmekymmentä senttiä.

    Jeessin jutuista päätellen kaikki muut puulajit kasvavat hänen hellässä hoidossaan kuutioita / ha enemmän kuin Hybridit (yli 20 kiintoa/ha) – vaikka kasvatustiheys on n. 5000 r/ ha.

    EDIT

    Reima Ranta

    Noh, jos meirän joukkohon pyrkii, niin otetahan.

    Taannoin, kun olot olivat vielä ahtaat, sai lapsille hakea sosiaalilautakunnalta kenkäavustusta koulunkäyntiä varten. Saita ökytalon isäntäkin oli päättänyt jättää hakemuksen. Kun asia tuli käsittelyyn lautakunnassa, niin lautakunnan vähäosaisten edustaja tuumasi kuten edellä.

    Eli tervetuloa Arja H tänne vähempilahjaisten keskustelukerhoon. Heikkolahjaisille tuppaa käymään kuten sinullekin. Tuotot ovat kyseenalaisia ja ne vähätkin menevät verona yhteiskunnalle. Vanhemmat ensin kasvattavat metsät maksaen pinta-alan mukaan veroa vuosikymmenet, sitten perintöverot ja puun myynnistä vielä verot sekä tietysti kuten heikkolaisille on tapana, totaalinen epäonnistuminen jatkossa.

    Täällähän keskustelun henki on se, että te kaikki muut olette heikkolahjaisia, minua tietysti lukuun ottamatta.

    Jos jotain luontoäiti on sen kanssa pelaamisesta vuosikymmenten saatossa opettanut, niin olemaan enemmän tai vähemmän nöyrällä mielellä – tuntematon on tulevaisuus. Jos sitä ei ymmärrä, on syytä pysytellä yksinkertaisissa ja vaihtoehdottomissa sisätöissä ja laittaa metsävarat helpommin hallittavaan muotoon. Gla:lla edellä aiheesta, kuten yleensäkin,  oikein hyvä ja lahjakas kommentti.

    En malttanut olla heikkolahjaisena – no jaa – itseoppineena kommentoimatta. Itseoppinut on ainut oppinut, muut on opetettu.

     

     

     

     

     

     

    Visakallo

    Jos ihan tarkkoja ollaan, niin vielä nimimerki Pöllönä ollessaan Reima vannoi hyvin tarkasti Olli Tahvosen kirjallisen tuotannon nimiin, eli kysymys ei siten ole ollut itseoppimisesta.

    A.Jalkanen

    Voihan opetettukin alkaa itse opetella ja tulla oppineeksi. Minä lasken opettelemiseksi myös toisten tutkimusten lukemisen – ei niitä kaikkia jaksa eikä kykene itse tehdä.

    Planter

    Puhutteleva otsikko herätti karhunkin talviuniltaan!

    Gla

    Jees: ”Ei tuo H-vallan kohde josta nyt kuvatkin lähetin sentään teetä kuin alle puolet tuosta kilometrimäärästä Gla.”

    Kai niitä aitoja muuallakin oli, kun 25 ha haapaa olet laittanut.

    ”Ei tuo aita niin työläs ole ja en nyt alkaisi autolla ajoa työksi laskea kuin korkeintaan vanhalla corollalla.”

    Minulle on samantekevää, onko joku homma työläs vai ei. Tänään esim. olin raivuulla märässä t2-taimikossa, kun eilisen pakkasen päälle yöllä satoi räntää ja tänään plussakeli jatkui. Ei miellyttävintä puuhaa noissa olosuhteissa, mutta kun metsään mennään, se tehdään mikä on tarpeen.

    Kyse on siihen kuluvasta ajasta ja rahasta. Jokainen ajettu kilometri maksaa ja jokaisen autossa istutun tunnin voi käyttää paljon hyödyllisemminkin.

    ”Mutta asioita saa kernaasti kukin tyylillään laskea. Minulle laskenta tuottaa positiivisen tuloksen vaikka heti kun allekirjoitan ja hyväksyn tarjouksen.”

    Nollakorolla on helppo saada metsätalous kannattavaksi.

    protokone

    Malliesimerkki siittä mitä tapahtuu kun metsätilojen SPV:tä ei hoideta ajoissa. Ja tiloja päätyy perintöjen kautta omistajille, joille ei ole alalla tarvittavaa hiljaista tietoa. . Kuinkahan paljon mahtoi omistaja hävitä rahaa puun myyntikuvioissa.

    Rane

    Arja muistaakseni aikoi heittää sen ilmeisen kalliin metsäsuunnitelman roskikseen.Tämän toimenpiteen voisi vielä perua.Jos nyt yhdellä kuviolla ei ihan sattunut niin todennäköisesti suurimmalle osalle löytyy ihan hyvät ohjeet.

    Rane

    Reima:”Täällähän keskustelun henki on se, että te kaikki muut olette heikkolahjaisia, minua tietysti lukuun ottamatta.”

    Viittaat ilmeisesti NNA:han?

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 299)