Keskustelut Metsänhoito Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 299)
  • Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

    Merkitty: 

    Perin metsää ja perintöveron maksamiseksi teetin sinne aukkohakkuun, tilaamani metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Metsäyhtiö, joka osti puut teki palvelusopimuksen mukaisesti aukon taimetuksen. Keväällä istutetut taimet olivat syksyllä sienestämässä käydessämme terhakan pikkupuun näköisiä. Kesän kuivuudesta huolimatta taimetus oli onnistunut hyvin.

    Sitten alkoivat vaikeudet. Seuraavana kesänä huomasimme, että osa taimista oli hävinnyt kokonaan, osa oli keskeltä poikki ja pienet oksantyngät vain jäljellä. Otin yhteyttä taimetuksen tehneeseen yhtiöön. Olivat käyneet katsomassa ja soittivat, että näytti siltä, että hirvet tai kauriit olivat tuhonneet taimet. Ihmettelin, mitä nyt tehdään. Sanoivat, että koska olin tehnyt sopimuksen vain taimien istutuksesta, enkä sopimusta, jossa yhtiö olisi huolehtinut taimikosta sen jälkeen, he eivät ole enää vatuussa taimikosta. Toki he voivat tehdä uuden istutuksen, mutta puulaji pitäisi vaihtaa kuuseksi tai minun pitäisi myrkyttää jollain hirvimyrkyllä kaikki mäntytaimet, taimivaiheen ajan. Ihmettelin voiko puulajin vaihtaa, kun metsänhoitosuunnitelmassa on merkitty ”istutus mänty”. Puutarhanhoitoa harrastaneena sen verran ymmärrän, että puu pitää istuttaa sille sopivalle kasvupaikalle, eli kuivaan maastoon mänty.

    Kyselivät vielä onko metsästä tehty metsästysvuokrasopimus ja pyysivät ottamaan yhteyttä paikallisiin metsästäjiin.Sopimus oli voimassa ja kysyin voidaanko siihen lisätä, teksti, että metsästysseura sitoutuu siihen, ettei hirviä tai kauriita ole liikaa ja metsässä voidaan tehdä onnistuneesti taimetukset. Sanoivat ettei tule kysymykseen, sillä heillä ei ole lupaa poistaa kuin tietty määrä eläimiä ja lupa tulee pääkonttorista.

    Otin yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Sieltäkin oli käynyt mies katsomassa tilannetta ja selitys oli likimain samanlainen, kuin metsäyhtiön. Eivät suositelleet taimien myrkyttämistä hirvimyrkyllä, muttaheidänkään mielestään männyn kasvatus ei näy onnistuvan. Kysyin mitä sitten pitäisi tehdä, kun metsänhoitosuunnitelmassa lukee, että pitää istuttaa mäntyä. Kyseli kuka oli tehnyt metsänhoitosuunnitelman. Antoi neuvon, että otapa yhteyttä sinne Metsäkeskukseen, siellä pitäisi tietää. Sieltä tuli vastaus, ettei missään tapauksessa kuusta noin karuun maaperään. Yritin sanoa, että kuka takaa, ettei niitä uusia taimia taas syödä, tulee kokeilut kalliiksi. Kysyi onko metsästysvuokrasopimus ja pyysi ottaamaan yhteyttä metsästysseuraan. Sanoin, että otin jo yhteyttä ja sieltä sanottiin, ettei heillä ole lupaa vähentää hirviä ja kauriita niin paljoa. Joku pääkonttori kuulemma määrää ne asiat. Kyselin mikä mahtaa olla sellainen pääkonttori? Pyysivät ottamaan yhteyttä riistanhoitoyhdistykseen. Soitin sinnekin ja joku johtaja sieltä selitti, että he eivät anna lupia, ne antaa joku riistakeskus. Tässä vaiheessa luovutin, sillä se pääkonttori, jos sellainen yleensä on olemassa, näkyy karkaavan yhä kauemmas horisonttiin.

    Tiekokouksen jälkeen otin hihasta erästä tieosakas-metsänomistajaa ja kyselin häneltä mielipidettä. Hän sanoi, ettei metsänviljelyyn ole paikkakunnalla järkevää enää panostaa, ainoastaan luontaisesti uudistumiseen. Jos teet aukon, jätä jäljelle harvakseltaan koivuja ja mäntyjä, jotka siementävät aukon. Maaperästä riippuen voi olla järkevää antaa jonkun paikallisen kaivinkonemiehen raapia maanpintaa rikki, jolloin siemenille tulee hyvä kasvualusta. Yleensä syntyy erittäin tiheä koivikko ja piempiä kuusia. Kymmenenen vuoden kuluttua pitää alkaa seurata mitä taimikkoon jää jäljelle ja miten edetään. Ennen kuin taimet alkavat yltää viiteen metriin, ei saa mennä harventamaan niitä. Jos koivut harventaa ennen sitä ne menetetään. Kun viiden metrin pituus on saavutettu, hoidetaan taimikko kuntoon raivaussahalla tai kasvatetaan hiukan lisää ja myydään enegiapuuharvennus, joka voidaan tehdä koneella.

    On tämä ihmeellistä. Olen teettänyt kalliin metsätaloussuunnitelman, miten metsiä hoidetaan parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan. Sitten ilmeneneekin, että käytännössä metsää ei voidakaan hoitaa sen mukaisesti. Suunnitelma oli turha ja jopa vahingollinen. Eikä edes kukaan neuvontaorganisaatioiden ”asiantuntijoista” pysty antamaan ohjetta, mitä pitäisi tehdä. Paikalliselta metsäomistajalta sen sijaan saa ilmaiseksi ohjeita, jotka ainakin hänen tapauksessaan näyttävät toimivilta. Ovatko metsäalan neuvontaorganisaatiot täysin turhia ja jopa vahingollisia?

    Tällaisia kaupunkilaisia metsänomistajia tulee koko ajan lisää ja hyvät neuvot olisivat tarpeen. Selkeitä ohjeita ei kuitenkaan saa mistään, pompotellaan paikasta toiseen ja vältellään vastaamasta. Suomi on huippuosaajien maa, mutta nyt tuntuu, että huippuosaajat ovat jossain muualla kuin metsäalalalla. Tuli mieleen opiskeluaikaisen tyttökaverin kommentti tansseissa, että hän yrittää vältellä maa-ja metsätieteen opiskelijoita, koska sinne ovat jääneet ”pahnanpohjimmaiset”, jotka eivät ole muualle päässeet. Pidin sitä silloin vitsinä, mutta onko siinä kuitenkin perää, vai mistä tässä on kysymys, pelkästä rahastamisestako?

  • pystykorvat

    Pidin puolenkymmentä vuotta sitten välivuoden hirvenpyynnistä ja osti kokonaisen poron Pudasjärvellä olevasta poroteurastamosta. Isosta porosta tuli lihaa ja luista lihaa 43 kiloa ja kaiken sai paloiteltuna ja pakattuna tyhjöön. Takapaistin toimitin vielä kylmäsavustukseen Juotasniemelle ja niinpä piisasi lihaa enemmän kuin olisi saanut hirviporukassa.

    Enpä muista mitä se maksoi mutta minusta oli ihan kohtuuhintainen.

    Gla

    Nostin Metsästys-viestiketjun esiin. Josko jatketaan siellä.

    Per Ä Reikäs

    Minä oikein jatketaanko ny.

    Pitäs ihan uusi aihe alkaa?

    jees h-valta

    Huomautan myös että olen tänään laittanut lukijoiden kuviin hiukan haapa-aiheista ja hiukan ammattiosaamisasiaakin josta minua varsinkin jätkä on kovasti kormuuttanut. Siellä näkee ammattiosaajien neuvomaa metsän kasvatuksen tulosta ja harrastehaavanviljelijän ratkaisun samasta aiheesta. Lisäksi tätä palstaa on viimevuodet kasvattanut naapurustossa aika paljon metsäalan kuvioissa mukana oleva. Ja joka näyttää aika tiivisti soveltavan ammattilaistyyppistä metsän kasvatusmetodia. Esim. peltoheitot ovat nyt hänellä kuusiviljelyssä joka on tietänyt käsittämätötä määrää tunteja ja paljon myrkkyjä. Torpan ympäristö on nyt istutettu lähes viimeistä neliötä myöten männylle. Alavammat kohdat kuuselle. Nyt niissä alkaa raivaustarve olla huutava jos meinaa ne edes hiukan suojata hirviltä. Minä vastaavassa tilanteessa kaksikymmentä vuotta sitten turvasin nopeakasvuiseen lehtipuuhun eli h-haapaan. Työmäärä itse taimien saattamiseksi kasvuun oli pieni mutta aaidat silloin jouduin laittamaan. Ne sentään kustansi Riistakeskus. Mitään pohjatyötä esim. muokkausta en tehnyt. Kuten kuusen viljelijä teki. Silti paljon myrkkylontrausta, sitä en itse tehnyt lainkaan. Kuvat putosivat heti alas joten eivät näy suoraan vaan valitse ”kaikki kuvat”.

    Japine56

    Olen siltä ajalta, jolloin hirvenkaatoluvan sai, jos omisti paljon metsää. Voisiko pykäliä muuttaa?

    Japine56

    Turha kysellä poronlihaa, ei sitä mistään saa.

    A.Jalkanen

    Saapi poroa, hirveä ja peuraa ainakin isommista K-marketeista pakasteena ja syksyllä tuoreenakin, kun on teurastukset ja metsästykset.

    Per Ä Reikäs

    Saa saa rahalla kaikkea kivaa,muttonko varaa (Perillä nyt ongelma,laite alati vääntelee/oikoo teksti väärin,saakelin kiinan android koko ajan muuntaa tekstiä n ‘? ’‘‘上面提到家里条件反射器具备较强烈士’

    sikari

    Japine:”Ostan Suomessa ammuttua hirveä etuneljänneksen asialliseen hintaan. Olen Pohjois-Karjalassa.”

    Voin toimittaa niinkuin sitäkin polttopuuta ?

    Japine56

    Sikari: Kiinnostaa hirven liha, jos hinta asiallinen.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 299)