Keskustelut Metsänhoito Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 299)
  • Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

    Merkitty: 

    Perin metsää ja perintöveron maksamiseksi teetin sinne aukkohakkuun, tilaamani metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Metsäyhtiö, joka osti puut teki palvelusopimuksen mukaisesti aukon taimetuksen. Keväällä istutetut taimet olivat syksyllä sienestämässä käydessämme terhakan pikkupuun näköisiä. Kesän kuivuudesta huolimatta taimetus oli onnistunut hyvin.

    Sitten alkoivat vaikeudet. Seuraavana kesänä huomasimme, että osa taimista oli hävinnyt kokonaan, osa oli keskeltä poikki ja pienet oksantyngät vain jäljellä. Otin yhteyttä taimetuksen tehneeseen yhtiöön. Olivat käyneet katsomassa ja soittivat, että näytti siltä, että hirvet tai kauriit olivat tuhonneet taimet. Ihmettelin, mitä nyt tehdään. Sanoivat, että koska olin tehnyt sopimuksen vain taimien istutuksesta, enkä sopimusta, jossa yhtiö olisi huolehtinut taimikosta sen jälkeen, he eivät ole enää vatuussa taimikosta. Toki he voivat tehdä uuden istutuksen, mutta puulaji pitäisi vaihtaa kuuseksi tai minun pitäisi myrkyttää jollain hirvimyrkyllä kaikki mäntytaimet, taimivaiheen ajan. Ihmettelin voiko puulajin vaihtaa, kun metsänhoitosuunnitelmassa on merkitty ”istutus mänty”. Puutarhanhoitoa harrastaneena sen verran ymmärrän, että puu pitää istuttaa sille sopivalle kasvupaikalle, eli kuivaan maastoon mänty.

    Kyselivät vielä onko metsästä tehty metsästysvuokrasopimus ja pyysivät ottamaan yhteyttä paikallisiin metsästäjiin.Sopimus oli voimassa ja kysyin voidaanko siihen lisätä, teksti, että metsästysseura sitoutuu siihen, ettei hirviä tai kauriita ole liikaa ja metsässä voidaan tehdä onnistuneesti taimetukset. Sanoivat ettei tule kysymykseen, sillä heillä ei ole lupaa poistaa kuin tietty määrä eläimiä ja lupa tulee pääkonttorista.

    Otin yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Sieltäkin oli käynyt mies katsomassa tilannetta ja selitys oli likimain samanlainen, kuin metsäyhtiön. Eivät suositelleet taimien myrkyttämistä hirvimyrkyllä, muttaheidänkään mielestään männyn kasvatus ei näy onnistuvan. Kysyin mitä sitten pitäisi tehdä, kun metsänhoitosuunnitelmassa lukee, että pitää istuttaa mäntyä. Kyseli kuka oli tehnyt metsänhoitosuunnitelman. Antoi neuvon, että otapa yhteyttä sinne Metsäkeskukseen, siellä pitäisi tietää. Sieltä tuli vastaus, ettei missään tapauksessa kuusta noin karuun maaperään. Yritin sanoa, että kuka takaa, ettei niitä uusia taimia taas syödä, tulee kokeilut kalliiksi. Kysyi onko metsästysvuokrasopimus ja pyysi ottaamaan yhteyttä metsästysseuraan. Sanoin, että otin jo yhteyttä ja sieltä sanottiin, ettei heillä ole lupaa vähentää hirviä ja kauriita niin paljoa. Joku pääkonttori kuulemma määrää ne asiat. Kyselin mikä mahtaa olla sellainen pääkonttori? Pyysivät ottamaan yhteyttä riistanhoitoyhdistykseen. Soitin sinnekin ja joku johtaja sieltä selitti, että he eivät anna lupia, ne antaa joku riistakeskus. Tässä vaiheessa luovutin, sillä se pääkonttori, jos sellainen yleensä on olemassa, näkyy karkaavan yhä kauemmas horisonttiin.

    Tiekokouksen jälkeen otin hihasta erästä tieosakas-metsänomistajaa ja kyselin häneltä mielipidettä. Hän sanoi, ettei metsänviljelyyn ole paikkakunnalla järkevää enää panostaa, ainoastaan luontaisesti uudistumiseen. Jos teet aukon, jätä jäljelle harvakseltaan koivuja ja mäntyjä, jotka siementävät aukon. Maaperästä riippuen voi olla järkevää antaa jonkun paikallisen kaivinkonemiehen raapia maanpintaa rikki, jolloin siemenille tulee hyvä kasvualusta. Yleensä syntyy erittäin tiheä koivikko ja piempiä kuusia. Kymmenenen vuoden kuluttua pitää alkaa seurata mitä taimikkoon jää jäljelle ja miten edetään. Ennen kuin taimet alkavat yltää viiteen metriin, ei saa mennä harventamaan niitä. Jos koivut harventaa ennen sitä ne menetetään. Kun viiden metrin pituus on saavutettu, hoidetaan taimikko kuntoon raivaussahalla tai kasvatetaan hiukan lisää ja myydään enegiapuuharvennus, joka voidaan tehdä koneella.

    On tämä ihmeellistä. Olen teettänyt kalliin metsätaloussuunnitelman, miten metsiä hoidetaan parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan. Sitten ilmeneneekin, että käytännössä metsää ei voidakaan hoitaa sen mukaisesti. Suunnitelma oli turha ja jopa vahingollinen. Eikä edes kukaan neuvontaorganisaatioiden ”asiantuntijoista” pysty antamaan ohjetta, mitä pitäisi tehdä. Paikalliselta metsäomistajalta sen sijaan saa ilmaiseksi ohjeita, jotka ainakin hänen tapauksessaan näyttävät toimivilta. Ovatko metsäalan neuvontaorganisaatiot täysin turhia ja jopa vahingollisia?

    Tällaisia kaupunkilaisia metsänomistajia tulee koko ajan lisää ja hyvät neuvot olisivat tarpeen. Selkeitä ohjeita ei kuitenkaan saa mistään, pompotellaan paikasta toiseen ja vältellään vastaamasta. Suomi on huippuosaajien maa, mutta nyt tuntuu, että huippuosaajat ovat jossain muualla kuin metsäalalalla. Tuli mieleen opiskeluaikaisen tyttökaverin kommentti tansseissa, että hän yrittää vältellä maa-ja metsätieteen opiskelijoita, koska sinne ovat jääneet ”pahnanpohjimmaiset”, jotka eivät ole muualle päässeet. Pidin sitä silloin vitsinä, mutta onko siinä kuitenkin perää, vai mistä tässä on kysymys, pelkästä rahastamisestako?

  • Timppa

    Kova poru valkohäntien ruokinnasta. Ilman sitä saalistulokset olisivat laihoja ja elukka levittäytyisi nykyistä tarmokkaammin uusille reviireilleen.

    Tämä siirtyminen on tietenkin satua.  Jos joku siirtyy ankeammille maille, niin sieltä tulee noutaja, kun ei olekaan valmiiksi katettua ruokapöytää.  En minäkään vaadi ruokinnan kieltämistä metsästysaikana.  Ilman ruokintapaikoilta kyttäämistä peuroja on todella vaikeaa metsästää.  Mutta metsästysajan päätyttyä, pitää ruoat kerrätä pois.  Tällä estettäisiin myös villisikojen leviämistä.

    Et Suorittava tainnut lukea Arjan tekstiä huolella.  Jutussa lukee, että istutusta seuraavana talvena taimia oli vahingoitettu tai hävitetty.  Ei silloin tainnut olla vielä mitään pusikkoa perattavaksi.  Sinänsä olen samaa mieltä, että mäntytaimikoista pitää lehtipuuvesat perata pois.

    Japine56

    Hain aikoinaan noin vuonna1973 Evon metsäopistoon, enkä päässyt edes pääsykokeisiin. Silloin koulut eivät olleet yhteishaussa. Siihen loppui Gutzetin päivätyö 40 markan päivätyö ja siirryin uittoon, jossa sai enemmän palkkaa. Vuonna 1976 hain kouluun uudestaan, jotta sain lomaa armeijasta. Pääsin sahakouluun Kotkaan. Heikompaa ainesta kai oltiin, 20 oppilasta, noin 17 ylioppilasta, joka ei ollut edes vaatimus siihen aikaan. 11 vänrikkinä intistä päässeinä. Paremmat meni Evolle, Nikkarilaan jne.

    Miikkam

    Tuon ”taimikot pitää raivata ettei hirvet syö” kuulee todella usein metsästäjien suusta. Tottakai taimikot pitää hoitaa. Mutta tuo vertaus on lähellä samaa tasoa, kun sanotaan naisille että ei saa pukeutua provosoivasti ettei etelän pojat liikaa innostu.

    kim1

    Varmasti en ole tällä palstalla ainut jonka mänty taimikko on kelvannut hirville ,vaikka taimikko ollut täysin lehtipuista vapaa…,verenpainehan tässä miltei nousee..,heh ..,väittämistä että lehtipuista vapaat taimikot säästyvät kutakuinkin 100%:sti  hirvituhoilta..

    Tosiaankin peurakannalle pitäisi asettaa tiukka tavoite kanta..,ja jos sitä tavoitetta ei saavuteta,niin silloin peurojen ruokinta täytyisi kyseisellä alueella ehdottomasti kieltää..,järkevää se olisi toki jokatapauksessa.Toki en usko että meilläpäin päästään edes 10-20 peuran/1000 ha kantaan lähivuosina,siihen tarvittaisiin jo apuja korkeammilta tahoilta..,esim pitkäkestoiset yli 30 pakkaset ja mieluusti yli metrin lunta ainakin 4 kuukautta..,heh

    Jean S

    Niin. Taimikko pitää raivata ettei hirvet syö. Esimerkiksi sellainen 5 cm korkeuteen raivaaminen on hyvä.

    Eikö niin?

    Gla

    Arja: ”Se metsäsuunnitelma-mappi lentää nyt roskikseen. Se on laadittu johonkin ideaalimaailmaan, jota ei ole olemassa. Metsään.fi palvelusta löytyvät tarvittavat kuviokartat ja tiedot sovellettavaksi.”

    Vaikka meidät jo hyvästelit, en usko sen olleen lopullista, joten kommentoin vielä.

    Älä hävitä metsäsuunnitelmaa. Pilaan tämänkin päiväsi kertomalla syyn: Metsään.fi-palvelun puustotiedoissa ja hoitosuosituksissa on runsaasti ja pahoja virheitä. Niin minulla kuin monella muullakin. Metsäsuunnitelmaa kannattaa siis ainakin verrata metsään.fi-tietoihin. Hoidon tarpeen näkee sitten kävellessä kuviot läpi. Taimikoiden osalta suunnitelma on ennuste, mutta todellisuudessa tarve saattaa vaihdella paljonkin eli tilanne pitää itse todeta. Myös harvennusten osalta puuston kasvuvauhti vaihtelee. Motti-ohjelmisto esim. laskee kuusikon ensiharvennusiäksi etelässä 39 vuotta, mielestäni siinä on puolet liikaa, jos hoitaa taimikon alusta saakka hyvin.

    ”En kylläkään usko, että kylvetytkään männyt saavat olla rauhassa, mutta kokeillaan.”

    Ei ne saakaan olla rauhassa, mutta kuten aiemmin sanoin, Tricon (syönninestoaine) avulla olen onnistunut välttämään syönnin hirvitiheydessä 3,5/1000 ha +valkohäntäpeuratiheydessä n. 30…50/1000 ha. Lisäksi vielä kauriit, olisiko parikymmentä. Ja nyt seuraava ällistyksen aihe. Kuka Tricoa myy? Riistakeskus, ilmeisesti yksinoikeudella Suomessa! 50 € (alv 0%) 10 litran kanisteri. Ruiskutus kerran vuodessa kunnes taimet karkaavat hirviltä, purkilla käsittelee hehtaarin. Tuokaan ei taimituhoja vähennä, mutta ohjaa ne naapurin puolelle.

    Tulee siinä taimikolle hintaa, vaikka itse ruiskuttaisi. Jos kuusenjuurikääpäongelmaa ei kuviolla pahemmin ole ja kasvupaikkatyyppi sallii, suosin kuusta sekapuustona. Se myös vähentää Tricon menekkiä ja parantaa metsän monimuotoisuutta eli vastustuskykyä stressitekijöitä kohtaan. Seikka, jonka merkitys korostuu ilmaston muuttuessa.

    puunhalaaja

    Voitaisiinko sopia, että myös hirvenmetsästäjät saisivat kohteliasta puhetta osakseen.

    Lupaan riimitellä muutamatkit oodit ja vaikka haiku-runot metsästäjien kunniaksi kun hirvikanta on 2/1000 ja vhp hävitetty liki sukupuuttoon.

    jees h-valta

    Yhdyn tuohon puunhalaajan kommenttiin..

    Japine56

    Hirvenliha on hyvää. Vapaa metsästysoikeus kaikille, jotka aseenkantoluvan saavat.

    pystykorvat

    Halpaa tuo Trico , kyllä –  Pöntöllä pitäisi pystyä käsittelemään hehtaarin verran .  Bernerillä se maksaa 123 euroa/10 litran pönttö. Metsästäjien kaatolupamaksuista subventoidaan tuo erotus 73 euroa/pönttö.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 299)