Keskustelut Metsänhoito Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 299)
  • Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

    Merkitty: 

    Perin metsää ja perintöveron maksamiseksi teetin sinne aukkohakkuun, tilaamani metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Metsäyhtiö, joka osti puut teki palvelusopimuksen mukaisesti aukon taimetuksen. Keväällä istutetut taimet olivat syksyllä sienestämässä käydessämme terhakan pikkupuun näköisiä. Kesän kuivuudesta huolimatta taimetus oli onnistunut hyvin.

    Sitten alkoivat vaikeudet. Seuraavana kesänä huomasimme, että osa taimista oli hävinnyt kokonaan, osa oli keskeltä poikki ja pienet oksantyngät vain jäljellä. Otin yhteyttä taimetuksen tehneeseen yhtiöön. Olivat käyneet katsomassa ja soittivat, että näytti siltä, että hirvet tai kauriit olivat tuhonneet taimet. Ihmettelin, mitä nyt tehdään. Sanoivat, että koska olin tehnyt sopimuksen vain taimien istutuksesta, enkä sopimusta, jossa yhtiö olisi huolehtinut taimikosta sen jälkeen, he eivät ole enää vatuussa taimikosta. Toki he voivat tehdä uuden istutuksen, mutta puulaji pitäisi vaihtaa kuuseksi tai minun pitäisi myrkyttää jollain hirvimyrkyllä kaikki mäntytaimet, taimivaiheen ajan. Ihmettelin voiko puulajin vaihtaa, kun metsänhoitosuunnitelmassa on merkitty ”istutus mänty”. Puutarhanhoitoa harrastaneena sen verran ymmärrän, että puu pitää istuttaa sille sopivalle kasvupaikalle, eli kuivaan maastoon mänty.

    Kyselivät vielä onko metsästä tehty metsästysvuokrasopimus ja pyysivät ottamaan yhteyttä paikallisiin metsästäjiin.Sopimus oli voimassa ja kysyin voidaanko siihen lisätä, teksti, että metsästysseura sitoutuu siihen, ettei hirviä tai kauriita ole liikaa ja metsässä voidaan tehdä onnistuneesti taimetukset. Sanoivat ettei tule kysymykseen, sillä heillä ei ole lupaa poistaa kuin tietty määrä eläimiä ja lupa tulee pääkonttorista.

    Otin yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Sieltäkin oli käynyt mies katsomassa tilannetta ja selitys oli likimain samanlainen, kuin metsäyhtiön. Eivät suositelleet taimien myrkyttämistä hirvimyrkyllä, muttaheidänkään mielestään männyn kasvatus ei näy onnistuvan. Kysyin mitä sitten pitäisi tehdä, kun metsänhoitosuunnitelmassa lukee, että pitää istuttaa mäntyä. Kyseli kuka oli tehnyt metsänhoitosuunnitelman. Antoi neuvon, että otapa yhteyttä sinne Metsäkeskukseen, siellä pitäisi tietää. Sieltä tuli vastaus, ettei missään tapauksessa kuusta noin karuun maaperään. Yritin sanoa, että kuka takaa, ettei niitä uusia taimia taas syödä, tulee kokeilut kalliiksi. Kysyi onko metsästysvuokrasopimus ja pyysi ottaamaan yhteyttä metsästysseuraan. Sanoin, että otin jo yhteyttä ja sieltä sanottiin, ettei heillä ole lupaa vähentää hirviä ja kauriita niin paljoa. Joku pääkonttori kuulemma määrää ne asiat. Kyselin mikä mahtaa olla sellainen pääkonttori? Pyysivät ottamaan yhteyttä riistanhoitoyhdistykseen. Soitin sinnekin ja joku johtaja sieltä selitti, että he eivät anna lupia, ne antaa joku riistakeskus. Tässä vaiheessa luovutin, sillä se pääkonttori, jos sellainen yleensä on olemassa, näkyy karkaavan yhä kauemmas horisonttiin.

    Tiekokouksen jälkeen otin hihasta erästä tieosakas-metsänomistajaa ja kyselin häneltä mielipidettä. Hän sanoi, ettei metsänviljelyyn ole paikkakunnalla järkevää enää panostaa, ainoastaan luontaisesti uudistumiseen. Jos teet aukon, jätä jäljelle harvakseltaan koivuja ja mäntyjä, jotka siementävät aukon. Maaperästä riippuen voi olla järkevää antaa jonkun paikallisen kaivinkonemiehen raapia maanpintaa rikki, jolloin siemenille tulee hyvä kasvualusta. Yleensä syntyy erittäin tiheä koivikko ja piempiä kuusia. Kymmenenen vuoden kuluttua pitää alkaa seurata mitä taimikkoon jää jäljelle ja miten edetään. Ennen kuin taimet alkavat yltää viiteen metriin, ei saa mennä harventamaan niitä. Jos koivut harventaa ennen sitä ne menetetään. Kun viiden metrin pituus on saavutettu, hoidetaan taimikko kuntoon raivaussahalla tai kasvatetaan hiukan lisää ja myydään enegiapuuharvennus, joka voidaan tehdä koneella.

    On tämä ihmeellistä. Olen teettänyt kalliin metsätaloussuunnitelman, miten metsiä hoidetaan parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan. Sitten ilmeneneekin, että käytännössä metsää ei voidakaan hoitaa sen mukaisesti. Suunnitelma oli turha ja jopa vahingollinen. Eikä edes kukaan neuvontaorganisaatioiden ”asiantuntijoista” pysty antamaan ohjetta, mitä pitäisi tehdä. Paikalliselta metsäomistajalta sen sijaan saa ilmaiseksi ohjeita, jotka ainakin hänen tapauksessaan näyttävät toimivilta. Ovatko metsäalan neuvontaorganisaatiot täysin turhia ja jopa vahingollisia?

    Tällaisia kaupunkilaisia metsänomistajia tulee koko ajan lisää ja hyvät neuvot olisivat tarpeen. Selkeitä ohjeita ei kuitenkaan saa mistään, pompotellaan paikasta toiseen ja vältellään vastaamasta. Suomi on huippuosaajien maa, mutta nyt tuntuu, että huippuosaajat ovat jossain muualla kuin metsäalalalla. Tuli mieleen opiskeluaikaisen tyttökaverin kommentti tansseissa, että hän yrittää vältellä maa-ja metsätieteen opiskelijoita, koska sinne ovat jääneet ”pahnanpohjimmaiset”, jotka eivät ole muualle päässeet. Pidin sitä silloin vitsinä, mutta onko siinä kuitenkin perää, vai mistä tässä on kysymys, pelkästä rahastamisestako?

  • jees h-valta

    Puuki, se kaksisataa tulee yli neljän ha:n alueelta. Sori vaan epätarkkuuteni. Vai pieni erä kuitua, noh, tältä alueelta on arviossa kuitenkin 40mottia mäntykuitua, viisitoista koivukuitua, kuuskuitua jne.

    A.Jalkanen

    Voi sitä jättää muokkaamattakin, mutta tutkimukset ja metsänhoitosuositukset eivät tue ajatusta. Jos sitten tukkimiehentäi tai hirvi syö taimet, luonnon tekemä uudistus on hidasta ja tuskaista. Heinä ja vesakko valtaavat alueen. Näitä tapauksia näkee ns. pienaukoissa, joita jatkuvasti kasvattajat harrastavat.

    jees h-valta

    Viiden ha:n aukko esim. ei ole pienaukko. Tutkimukset ja metsänhoitosuositukset ovat juuri näiden samojen tahojen tuherruksia joita ei voi yleistää joka paikkaan ja joka tapaukseen. Tukkimiehentäihän on pahempi uhka muokatussa kuin muokkaamattomassa. Lämmin mätäs houkuttaa. Olettaen että ollaan puhtaalla metsäpohjalla eikä heinittyneessä pohjassa. Kuten jo mainitsin, varmasti taimi lähtee mättäästä kokonaan hirven matkaan nykäisystä mutta ei muokkaamattomasta. Molemmista tavoista istutusta kyllä omaakin kokemusta. Haeskelin juuri viime kesänä jokusia mättäästä lähteneitä. osan löysinkin. Toki siinä on se hyvä puoli ettei mättäästä lähtenyt välttämättä ole katkaistu kuten maassa kiinni pysynyt. Ei se multajuurakko vissiin maistu hyvälle.

    Metsuri motokuski

    Olen ymmärtänyt että tutkimukset ovat osoittaneet juuri päinvastaista tukkimiehentäin osalta.

    Rane

    ”Suomi on huippuosaajien maa, mutta nyt tuntuu, että huippuosaajat ovat jossain muualla kuin metsäalalla.”

    No,keskustelupalstan multihuippuosaaja Jätkä on hyvä todiste siitä ettei tämä väite pidä paikkaansa.

    mettämiäs

    ”Suomi on huippuosaajien maa, mutta nyt tuntuu, että huippuosaajat ovat jossain muualla kuin metsäalalalla. Tuli mieleen opiskeluaikaisen tyttökaverin kommentti tansseissa, että hän yrittää vältellä maa-ja metsätieteen opiskelijoita, koska sinne ovat jääneet ”pahnanpohjimmaiset”, jotka eivät ole muualle päässeet.”

    Tällainen kansakoulupohjalta yrittävä vähävarainen pienmetsänomistaja on ymmärtänyt, että olemme metsäalalla maailman ykkösiä (jota emme millään muulla alalla ole, emme edes kännyköiden tekijöinä, kuten olemme ehkä vähän kovemman jälkeen kokeneet). Miten voi olla mahdollista, että metsäalalle ovat valikoituneet kaikkein surkeimmat tapaukset? Kuinka hyviä olisimmekaan, jos metsäalalle olisi valikoitunut edes vähän enemmän järjissään olevaa porukkaa? Vai onko tällainen mitään ymmärtämätön mettämiäs väärässä tässäkin asiassa? Jos siellä Bottan latotansseissa tyttö on saanut rukkaset tämänkaltaiselta metsäjuntilta, se ei varmaankaan ihan välttämättä johdu kavaljeerin heikkolahjaisuudesta vaan ehkä hänen korkeammasta vaatimuksesta tanssikaverin suhteen?

     

     

     

     

     

     

    risuparta

    Mätäukko : Todistit juuri väitteeni oikeaksi ”ilmastonmuutosVOUHKA” sanalla!

    Aimo Jortikka

    Itse kun aikoinaan opiskelin metsätalousinsinööriksi 80-90- luvun taitteen paikkeilla olin varmaan tyhmin mikä pääsi sisään, lukion päästötodistuksen keskiarvo  oli vain vähän päälle 8 kun monilla muilla taisi olla 9 paikkeilla. Sitten kun hakkasin pystymitalla puihin leimoja pari vuotta sain sen verran lisäpisteitä työkokemuksesta että pääsin sisään varasijan varasijalta. Se olikin viimeinen mahdollisuus sillä seuraavana vuonna otettiin käyttöön järjestelmä jossa naiset sai lisäpisteitä niin että seuraavan kurssin 16 oppilaasta 12 olikin naisia. Vaikka illat kului pääosin kaljaa juoden onnistuin kuitenkin saamaan siitä laitoksesta päästötodistuksen. Se osottautui pian kuitenkin jotakuinkin arvottomaksi paperiksi, kun 90- luvun alkupuolella henkilöstöliikenne firmoista oli lähinnä ulospäin. No hommasin sitten omat metsät ettei ihan hukkaan mennyt se vuosien sinnittely.

    Ola_Pallonivel

    Kyllä aloittaja asiaa puhuu. Minua sentään varoitettiin, kun männyt istutin 2018. No suurin osa niistä syötiin alle vuodessa. Ne mitkä säästyi, kasvoi kyllä hirmuista vauhtia. 2019 uusia taimia sekaan ja syksyllä Tricolla käsittely. Keväällä laitan vielä lisää kuusen/männyn taimia ja tästä eteenpäin Tricolla käsittely muutaman vuoden ajan.

    Tämän jälkeen lopetan männyn istutukset.

    mehtäukko

    Ei risuparta.

    Ilmastovouhkaa pitävät muut yllä. Tällä palstalla todettua  ja käytännössähän koko ajan olemme olleet tekemässä oikeita asioita.

    Kannattaa tunnistaa tosi-asiat.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 299)