Onko tuotteissa tosiaan selitelty nuo moottorit millä ne käyvät.
Eihän polttoaineella ole pakkasnesteen kanssa mitään tekemistä.
Asian ratkaisee se mistä materiaalista moottori on valmistettu. Joko valuraudan eri seoksista tai alumiini moottoreista. Jos on molempia aineita moottorissa tai pelkästään jompaa kumpaa ainetta niiden osissa . Käytä aina auton valmistajan ohjeiden mukaista pakkasnestettä, riippumatta siitä mihin pakkasnesteen valmistaja on nestettä suositellut. Pakkasnesteen tyyppi ratkaisee ja sekoitus suhde on pakkauksen päällä, koskaan ei kannata tehdä vahvempaa seosta kuin mitä ilmasto edellyttää.
Pakkasnestettä on käytännössä ilmeisesti kolmenlaista: Punaista, vihertävää ja väritöntä. Alumiinin kanssa muistaakseni punainen on sopivaa, valuraudan kanssa vihreä ja väritön on aine, jota voi lisätä kumpaan tahansa ilman ongelmia.
Olen ostanut yleensä pakkasnesteen kanisterissa, jonka olen puolittanut ja seostanut 50 / 50 – ja tussilla merkannut seos-suhteen kanisteriin. Meillä on sekä punaista, että vihreää autokatoksen hyllyllä – samat litkut käyvät myös traktoreihin ja kömpijään ym.
Zero tosiaan testattu mökin wc:n hajulukossa. Kun ensimmäisenä talvena kun mökille saimme valmiiksi vesivessan, kaadoin suoraan reilusti Zeroa hajulukkoon. Kun kevättalven pakkasilla käytiin säikähdin kun oli jäässä hajulukko vaikka sinivihreää oli aivan väristäkin päätellen reilusti. Ei kuitenkaan rikkonut vessaa vaan kun hitaasti sulatteli pytty oli käyttökunnossa jälleen. Seuraavana talvena olin sitten viisaampi ja otin hajulukosta vettä pois kertakäyttökupilla ennen Zeron kaatoa. Eipä jäätynyt enää. Että hiukan kyllä arton linjoilla eli mitä raakempana sen parempi pakkaskestävyys. Mutta onhan täällä viisaampia jotka vakuuttavat että se Zeron joukossa oleva vesi muuttuukin jäätymättömäksi sekoittuessaan siihen litkuun.
Samaa ihmettelen minäkin todella tietämätöntä väittää glukolin jäätyvän pikkupakkasessa. Ei ole kemiantunnilla paljo oltua. Sen sulamispiste on reilu -12 astetta mutta aine on lievästi siirappimaista aina -180 asteeseen ( sulamispiste muuttuu veden oloiseksi) Tuollainen löytyi ulkomaisilta sivuilta. Mutta ei varmaan muuten opettajaksi olisi päästykään samanlaista kuin rinteen sekoilu.
<h2><span id=”Myrkyllisyys” class=”mw-headline”>Myrkyllisyys</span><span class=”mw-editsection”><span class=”mw-editsection-bracket”>[</span>muokkaa<span class=”mw-editsection-divider”> | </span>muokkaa wikitekstiä<span class=”mw-editsection-bracket”>]</span></span></h2>
Useimpien alkoholien tavoin se on myrkyllinen. Elimistössä etyleeniglykoli metabolisoituu ensin glykolialdehydiksi, joka sitten oksidoituu glykolihapoksi, glyoksyylihapoksi ja oksaalihapoksi. Juuri glykoksyyli- ja oksaalihapot aiheuttavat metabolisen asidoosin ja munuaisvauriot, joita etyleeniglykolimyrkytyksessä tapahtuu. Noin 50 millilitraa etyleeniglykolia riittää surmaamaan aikuisen ihmisen. Etyleeniglykolin myrkkyvaikutukset kohdistuvat lähinnä keskushermostoon ja munuaisiin. Henkilö, joka on ottanut etyleeniglykolia on vietävä nopeasti ensiapuun. Mikäli myrkytyksen uhri on tajuissaan, hänelle voi antaa ensiavuksi maitoa tai vettä hidastamaan oksaalihapon vaikutuksia. Ensiapuna annettava fomepitsoli on alkoholidehydrogenaasin kilpaileva inhibiittori<sup id=”cite_ref-2″ class=”reference”>[2]</sup>, entsyymin joka katalysoi reaktiota, jossa alkoholit hapettuvat vastaaviksi aldehydeiksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.