› Keskustelut › Metsänhoito › Vajaatuottoisen metsän uudistaminen?

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 58)
1 2 3 4 5 6

  • Vajaatuottoisen metsän uudistaminen?

    Lähetetty: 28.7.2012, 07:05

    Minulla on pellolle istutettu männikkö (1972), jonka puut ovat paksuoksaisia, useat rungot mutkaisia ja paikoin metsässä on aukkoja.

    Voinko uudistaa metsän vajaatuottoisena vai pitääkö odottaa lakirajoja? Ja pitääkö hakea lupa mhy:ltä tai metsäkeskukselta (tulevatko arvioimaan)?

    Tekijä
    Hard
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 12.6.2013, 20:00

    Onkos määritelty jo jossain instanssissa jopa luomu-metsänhoitokin? Tämä on ainakin minulle aivan uutta.

    metsänvartija 12.6.2013, 20:19

    On, metsänvartijan konttorissa.

    Metsätietoa vuodesta 1903, löytyy kirjahyllystä.

    jees h-valta 12.6.2013, 20:35

    Onko kovankin luokan metsäfiskaali kirjoittanut?

    Gla 13.6.2013, 11:04

    Metsänvartija: ”Mitatut tulokset koneellisesta korjuusta harvennushakkuissa kertovat karua kieltään.

    Samaan lopputulokseen olen päätynyt itsekin.

    Luonnonmukaiseen metsänhoitoon ei monitoimikoneet kuulu.”

    Vaurioita syntyy aina enemmän tai vähemmän, se on selvä. Mutta tilastosta luettu keskiarvo ei paljon auta, jos tavoitteena on pohtia oman metsän hoidon menetelmiä. Korjuun olosuhteisiin voi vaikuttaa ja siten myös lopputulokseen. Keskiarvo sisältää puolestaan karmeimmatkin ryteiköt, eikä niillä ole mitään tekemistä asiallisen metsätalouden kanssa. Jos siis korjuu omassa metsässä toistuvasti epäonnistuu, syy tuskin on monitoimikoneessa.

    Minua ei kiinnosta, mikä luokitellaan luonnonmukaiseksi metsänhoidoksi. Kyseessähän on täysin teoreettinen termi, eikä siten milään tavalla olennainen asia. Merkitystä on sellaisilla asioilla, kuten että metsällä on edellytykset hyvään tuottoon ja terveenä säilymiseen.

    jees h-valta 13.6.2013, 11:45

    Noinhan tuo kun Glaa tuossa yllä. Edellisen sivun Leevin kaas kepeään kinasteluun liittäisin vielä että tällä hetkellä (noin) alkaa moto puskea itseään sinne Leevin mielestä suojelun tarpeessa olevalle kalliolle. Päivä metsänkäyttöilmoituksen hyväksynnän jälkeen. Joten ainakin mäntytukin tarve tuntuu olevan vakaa vaikka tuolla jossain sitäkin jo joku epäili. Onneksi on tuttu hyvä kuski ja tiesi jo reitin sinne yläilmoihin.

    metsänvartija 13.6.2013, 12:19

    Olen jakanut hoitoalueeni metsät ABC-analyysillä kolmeen hoitoluokkaan.

    A-kuviot ovat tien lähellä, metsämaa hyvälaatuista (liika kivisyys tiputtaa esim. B-luokkaan) ja puusto teknisesti hyvä laatuista. Teknisestä laadusta olen joutunut tinkimään koska noita räkämänniköitä on valitettavan paljon.

    A-kuviot kasvatetaan täystiheinä ilman ajouria ja nämä kuviot kasvatetaan luonnonmukaisesti, eli usein toistuvilla apu/valioharvennuksilla, pystykarsien, lannoittaen ja ojittaen jos tarvetta. Eli huippukuviot tuottavat paljon hyvä laatuista puuta ja tien läheisyys nostaa puun hintaa).

    B-kuviot hoidetaan raivauksilla ja motoharvennuksella. Raivaukset (2-3 kpl) hoidetaan normaalia voimakkaammin ja harvennus suoritetaan n.40-50 v iässä jolloin yhdestä koneellisesta harvennuksesta tulee jo tukkia.

    C-kuviot rajataan käsittelyn ulkopuolelle. Monimuotokuvioita.

    Oma veroton ja sosiaalikustannuksista vapaa työ mahdollistaa tälläisen metsänhoidon. 15 % eli varauksen verran sijoitetaan takaisin metsään.

    jees h-valta 13.6.2013, 12:46

    Minulla on vain kaksi luokitusta. Toisiin mennään motolla kesällä ja toiseen talvella. Ja joskus sekin luokitus tuppaa pettämään. Menevät jo nykyisin kesälläkin. Nytkin keikkuu sen kallion alla savipatjan päällä kuulemma moto.

    metsänvartija 13.6.2013, 12:53

    Metsälaki sallii senkin. Kallista ylituotantoa on Suomessa jo tarpeeksi.

    Metsää voi käsitellä ”huuhaa” tyylilläkin.

    1960-luvun MERA-kausi jatkuu edelleen Suomen metsissä.. teho1, teho2…

    jees h-valta 13.6.2013, 13:04

    Tyyli vapaa ja minua kiinnostaa sen työstön muuttuminen numeroiksi pankkitililläni. Sillä metsätalous minulla pyörii ja nytkin kyllä vartoaa lähes parin tonnin taimilaskukin. Ja muokkauksia sun muuta taas syksyä kohti. En viitsi käydä töissä rahoittaakseni metsätalousharrastusta. Mieluusti pidän tuon kakkosammattina.
    Joka vuosi puuta nurin sen verran että maksut hoituu ja jotain jää vielä plakkarin pohjallekkin.

    Gla 13.6.2013, 13:29

    Minulla kaikki hakkuut tehdään motolla. Jos jättäisiin osan leimikoista motokäsittelyn ulkopuolelle, menettäisin osan siitä edusta, minkä mahdollisimman suureen kerralla hakattavaan määrään pyrkiminen tarjoaa. Kannattavuus siis heikkenisi, kun kuutiohintaa alentaisi lavettikustannukset. Pisimmillään ajomatka tiestä on n. 700-800 m, mutta rahaa niistäkin hakkuista ainakin toistaiseksi on tullut. Ei siis ole syytä sulkea käsittelyn ulkopuolelle yhtään kuviota ainakaan näillä ehdoilla. Ja tiedä, vaikka jonain päivänä saisin hankittua palstan perukalta naapuritilan itselleni. Tällöin tien teko alkaisi olla perusteltua, ja siinä tapauksessa kuvion hoitamattomuuden merkitys korostuisi.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 58)
1 2 3 4 5 6