› Keskustelut › Metsänhoito › Vajaatuottoisen metsän uudistaminen?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 58)
1 2 3 4 5 6

  • Vajaatuottoisen metsän uudistaminen?

    Lähetetty: 28.7.2012, 07:05

    Minulla on pellolle istutettu männikkö (1972), jonka puut ovat paksuoksaisia, useat rungot mutkaisia ja paikoin metsässä on aukkoja.

    Voinko uudistaa metsän vajaatuottoisena vai pitääkö odottaa lakirajoja? Ja pitääkö hakea lupa mhy:ltä tai metsäkeskukselta (tulevatko arvioimaan)?

    Tekijä
    Hard
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Hard 30.7.2012, 10:51

    Heh, tosiaan nyt on vähän eri omistaja kuin 40 vuotta sitten 🙂

    Ostin tilan vuonna 2009 mutta vasta nyt olen lähtenyt kunnolla tekemään hoitotoimenpiteitä. Metsät ovat muuten aika ok kunnossa (hoidettuja) mutta sitten on tämä peltoalue….

    Varmaankin hakkaan sileäksi ja laitan uutta puuta kasvamaan.

    jees h-valta 30.7.2012, 14:37

    Petelle sen verran pikavastaus että tuo entinen turvemuuntuma on ollut ensimmäinen hybridihaavan kasvatusalani ja ainut ongelma oli saada pysymään ne muutaman metrin kasvettuaan pystyssä.
    Kasvu oli niin rehevää että latvus painoi ja jokainen myrskyrynkytys yritti painaa pehmeässä pohjassa puuta kenoon.
    Tiedän pohjan entiseksi suoksi siitä kun äitini on ollut sitä raivaamassa pelloksi nuorna tyttönä muiden mukana.
    Kyllä ojitus tietenkin pitää olla hyvä koska seisovaa vettä juurillaan haapa ei siedä.
    Mutta sitten sitä kasvua on kyllä hyvinkin tuo 150 mottia yhdessätoista kasvuvuodessa hehtaarille. Istutusvuosi pois lukien.
    Tuo eläintuhoriski on vahvasti yliliioiteltu asia haavan viljelyssä.
    Tyvisuojat pitää tietty pellossa olla myyriä varten mutta esim. hirviaita taisi olla enemmänkin omaa psyykeä varten koska ensimmäiset vuodet se nousi sieltä ilman aitaakin.
    Nyt pitkän kasvatusrupeaman jälkeen on entistä levollisempi olo noihin tuhoihin. Pieniä murheita mutta silti ne on hyvä pitää mielessä.

    jees h-valta 30.7.2012, 14:46

    Tuossa muuten juuri ensimmäisenä virallisena lomapäivänä kävin tarkistamassa P-Satakunnan h-haavikon tilanteen.
    Aidat ehjät ja taimet erittäin terhakkana. Joku itikka oli joistain lehtiä sapuskoinut pois mutta muuten aivan loistava kasvun kesä.
    Se minkä aivan sattumalta mustikoita haeskellessani löysin oli männikköpalstan murheet. Siellä oli pari-kolmekymmentä mäntyä kellastuttanut neulasensa täysin ja nyt laitoinkin selvityksen mikä mahtaa olla syy moiseen. Joku itikkaepidemian alkuunlähtö tuossa taitaa olla lähdössä.

    hanhi 4.8.2012, 18:59

    Jos päädyt uudistamaan, harkitse tarkoin kannattaako vetää sileäksi vielä. Oikea puulajihan tuonne on joko kuusi tai rauduskoivu.

    Jos uudistat kuuselle, voisi olla pienemmän riesan tie istuttaa kuuset sinne ensin ja käyttää niitä mäntyjä verhopuustona vielä 5 vuotta.

    Saattaa nimittäin vanha pelto puskea reippaasti heinää, jos pyyhkäset männikön nurin, ja jos on hallanvaaraa, niin verhopuusto hoitaisi senkin.

    Metsuri X 5.8.2012, 22:02

    Tuolle kohteelle voi saada jopa Kemera-tukea 25-35% uudistuskustannuksista ja ilmaiset taimet metsänuudistamiseen jos pinta-ala yli 1ha ja puuston kantoraha-arvo enintään 1 900€ II- Tukivyöhykkeellä.
    Vaatii Kemeraan ensin Suunnitelman teon ja sille hyväksynnän metsäkeskukselta.
    Sieltä saa tarkempaa tietoa.

    Gla 10.8.2012, 13:41

    Mites muuten tuo tukisystemi pelaa näissä pellon metsityskohteissa? Jossain välissä hommaa tuettiin, nyt se on tainnut jäädä jo pois. Mitä vuonna -72 on tehty, sitä en tiedä. Mutta jos tukea metsitykseen on joskus saatu, voiko nyt saada vajaatuottoisuuden perusteella tukea uudestaan uudistamiseen? Kuulostaa kyllä älyttömyyden huipentumalta, mutta eihän sitä koskaan tiedä.

    Pete 10.8.2012, 15:12

    Vajaatuottoisten alueiden uudistamisen tuet ovatkin mielenkiintoinen juttu. Tukea on saatavilla, mutta minkälaisille alueille? Pellonmetsityksen tukea ei enää saa, mutta koska pelto muuttuu vajaatuottoiseksi metsäksi ja kuka sen määrittelee? Onko vajaatuottoisen metsän uudistamista esim. pelto joka on jäänyt viljelystä pois vaikkapa 30v sitten ja siellä on jonkinlainen lepikko. Entäpä jos juuri minkäänlaista puustoa ei ole syntynyt 30v aikana. Näitäkin on.

    Entäpä vaikkapa 20v sitten hakattu omt-aukko jota ei ole viljelty ja paikalla kasvaa hirvien pahoin runtelema haavikko, jonka joukossa on hieskoivua. jos tällainen korjataan giljotiinillä aukoksi, niin kantorahaa kertyy ehkä 1000€/ha. Saako tukea vajaatuottoisena uudistamiseen? Tällaisessahan on periaatteessa rikottu metsälakia, mutta jos ja kun se on metsäkeskuksen seulan aikanaan läpäissyt, niin miten tulkitaan?

    Ainakin viimevuosien aikana on pellonmetsitystuella metsitety pääosin näitä jo vuosikymmeniä viljelemättä olleita peltoja. Voidaanko ne nyt tulkita vajaatuottoisiksi metsiksi? metsavastaa.net/uudistaminen sivuilla kerrotaan näin:

    ”Tukea saa myös, kun metsitettävä alue on ennestään puuton tai taimikko joudutaan uudistamaan viljelemällä myrsky-, lumi- tai muun luonnontuhon vuoksi.”

    No puuttomat alueethan ovat käytännössä entisiä peltoja tai niittyjä.

    metsänvartija 11.6.2013, 13:21

    Täystiheät ”räkämänniköt” kannattaa kasvattaa päätehakkuuseen asti. Kasvut on tosiaan kovat, 15 m3/ha parhaimilla kuvioilla 30-60 vuotiaana.

    700 m3/ha n.70 v iässä! Mänty on biologisesti kestävä puu, joten kasvatus 90 v. ikävuoteen onnistuu myös.

    Kasvu % 70 vuotiaassa metsässä on 2,2-2,8%, joten kasvu jatkuu hyvänä, 17 m3/v.

    80 v kiintoja kertyy jo 870 m3. Kasvu % tippuu 1,9-2,4%iin.

    90 v kiintoja on yli 1000 m3!

    Määrä korvaa laadun.

    Gla 11.6.2013, 13:28

    Pystykarsintaa ei rehevien paikkojen männyille suositella. Onko joku kokeillut silti, mitä siitä seuraa? Saisiko edes yhden oksattoman tukin, jos karsinnan aloittaisi 5 metrisestä puusta pari oksariviä vuodessa?

    jees h-valta 11.6.2013, 13:32

    Kas kummaa kun tässä kohtaa määrä korvaa laadun. Mutta määrä ei ole mitallinen tuossakaan kohtaa vielä kovemmin kasvaviin puulajeihin verrattuna. Jos metsänvartija saa tuhat mottia yhdeksässäkymmenessä vuodessa halppissellua niin minä saan sitä samassa ajassa lähes tuhatviisisataa mottia.
    Ja mahtaneeko kuitenkin olla helpompi käsitellä h-haapaa pienempänä kuin hel…..moisia männynrähjiä. Ei ainakaan konetyöstettäviä ole enää.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 58)
1 2 3 4 5 6