On silloin/tällöin ollut esillä termi ”vajaatuottoinen”, mutta kaikki lukijat eivät varmaan ole mieltäneet, millaisia vajaatuottoisuuden muotoja on tavallisessa metsätaloudessakin.
Miten ihminen voi vaikuttaa vajaatuottoisen metsän määrään?
Aisb vajaatuottoista 06-khl:n metsää ei ole metsälaissa enää olemassa siinä merkityksessä kuin se ennen lain muutosta oli. Silti käytännössä asia ei ole kovin paljon muuttunut entisestä. Aika vähän on ainakin toistaiseksi tehty tutkimusta mo:lle kannattavimmista metsänkasvatusketjuista siltä pohjalta , että otetaan huomioon kustannusten suhde tod.näk. tuottoihin. Siinäkään pihistelyssä ei kannata mennä äärimmäisyyksiin ettei käy kuten mehtäukon esimerkissä.
Jos esim. hakataan PPA:sta 60 % pois, niin kok.kasvu saattaa pudota pitkäksi aikaa ja niin paljon, että odotettu arvokasvun nopeutuminen jäljelle jääneillä puilla ei riitä korvaamaan menetetyn pot.kasvun tuomaa arvolisää.
R.R . Kyllä sinä saat temmeltää omassa vajaatuottoisessa metsässäsi niin kuin hakuat, nykyisin siitä ei joudu lakitupaan oikeastaan mitenkään.
Kun metsäsi tuottaa väärää puutavaralajia, jota ei saa oikein myytyäkään, niin se on vajaatuottoista, vaikka jonkun killingin siitä saisitkin. Sama juttu, jos myyntikelpoista puutavaraa tulee puolta vähemmän kuin maaperä pystyisi tuottamaan!
Mitä huonolaatuisempi metsä sen rajummin harvennetaan. Toisinsanoen kuitupuuta ei kasvateta. Motokuskilla on silloin paljon vastuuta, raju harvennus tietysti vain pahentaa tilannetta jos sitä ei tehdä tiukalla laatuotteella.
Huippulaatuisen voi kasvattaa tiheämmässä ja keskittyä m3-tuotokseen kun joka rungosta tulee tukkia koko matkalta.
Jos metsässä on vain niin huonolaatuisia puita, että niistä ei tukkia tule koskaan, niin tällä hetkellä metsä on siis kuitupuuta tai enrergiapuuta. Siinähän on vajaatuottoinen metsä, joka pitää hakata pois ja perustaa uusi .
Taimikonhoitovaiheessa on jo tehtävä laatuharvennus, eikä suosia susipuita, eikä viallisia. Toki – jos kasvuvauhti on todella raju, esim 20 kiintoa/ha, lienee kannattavaa antaa kehittyä niin paljon, että korjuu on kannattavaa, onhan energiapuun hinta nykyään jo nousussa, vaikka sen kantohinta onkin vielä surkea.
”vain niin huonolaatuisia puita, että niistä ei tukkia tule koskaan” – Oman kokemukseni mukaan tähän päästään vain määrätietoisesti yrittämällä eli poistamalla harvennuksissa parhaat puut.
”…on vain niin huonolaatuisia puita…Siinähän on vajaatuottoinen metsä, joka pitää hakata pois ja perustaa uusi …” Tässä samassa käsityksessä on mehtäukko.
”…Mitä huonolaatuisempi metsä sen rajummin harvennetaan..” tekee joskus uudistamisessa työlään nujupaikan, kun heinikko, vatukko ja vesakko valloittaa paikat. Puuta kun olisi kuitenkin oltava PPA mukaankin kasvupaikan antaman voiman mukaan.
Jätkä kesti provosoivan kommenttini niinkuin miehet. Niin arvelinkin ja saat siitä eittämättä arvostukseni. Muuten en olisi arvannut lohkaista.
Mehtäukko taas tappaa sumeilematta hiehot jo juuri ennen ensimmäisen vasikan syntymää.
Jos on kalliit koneet, niin niitä ei kannata pitää vajaakäytössä. Minulle taas nuo metsämaat eivät ole maksaneet euroakaan, vaan aina on saanut tukun rahaa, kun on ottanut risukot vaivoikseen. Olen kovin vähän kiinnostunut siitä, onko maapohjan tuottokyky milläkin ajatuksella täysimääräisessä käytössä maksimaalisen tuottokyvyn suhteen. Puuntuotantoon niissä panostetaan juuri niin paljon, mikä uhkat huomioiden näyttää kannattavalta. Käsitykseni on, että koskaan sen kolmenkymmenen vuoden aikana, kun olen metsää omistanut, ei tilanne ole ollut niin epävakaa tulevaisuuden suhteen, mitä se nyt on. Kustannusten nousu on räjähdysmäinen ja uhkat mitä moninaisimmat – valitettavasti.
Kun lukija tavaa parit kolmet RR jutut taaksepäin, ei voi erehtyä jonkinlaisesta sekavuuden tilastaan ?! Ensin hän julistaa teesinsä 60 vuoden horisonteilla, kertoo synonyyminsa ja nyt …”olen kovin vähän kiinnostunut siitä, onko maapohjan tuottokyky milläkin ajatuksella täysimääräisessä käytössä maksimaalisen tuottokyvyn suhteen…”
Sitten…”Puuntuotantoon niissä panostetaan juuri niin paljon, mikä uhkat huomioiden näyttää kannattavalta. Käsitykseni on, että koskaan sen…jne.” Ei ryssän sodasta sun muusta ollut tietoa viime vuonna, mutta tuo on nyt hätäpäissään hyvä latoa, kun et ole tainnut metsähoitoihin panostaa muutenkaan yhtään mitään?!
Periaatteessa kyllä, jos seurauksena ei olisi huomattavat veroseuraamukset. Mielenkiintoinen kysymys on tietysti inflaatio ja mitä sille tapahtuu keskipitkällä aikavälillä. Tilanne on hyvin erikoinen. Korko on vieläkin lähes nolla ja inflaatio 7%. Markkinoille on sumeilematta pumpattu rahaa ja nyt pitäisi sitten korkoa nostaa rajusti, jonka seurauksena voisi olla kaaos ja totaalinen varallisuuksien uusjako.
Nyt hillasuolle tutkimaan mikä on tilanne. Hilla on paras marja ja sitä aina takavuosina Lapin soilta vähintään viikko metsästettiin. Nyt näyttäisi tulevan etelämpänäkin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.