On silloin/tällöin ollut esillä termi ”vajaatuottoinen”, mutta kaikki lukijat eivät varmaan ole mieltäneet, millaisia vajaatuottoisuuden muotoja on tavallisessa metsätaloudessakin.
Miten ihminen voi vaikuttaa vajaatuottoisen metsän määrään?
Käytännössä metsä on vajaatuottoinen, kun se on esim vanha kuusikko, jossa joka vuosi kuolee muutama vanha puu, joko ötököiden tai katkeamisen / kantoineen kaatumisen takia, kuusen tyvilaho tappaa ja hävittää puuta. Jos kasvukyky olisi vaikka kuutiota/v, mutta puusto lisääntyy vain 5 kuutioo, on alue vajaatuottoinen.
Sitten se lopuksi hakataan ihan avohakkuulla, mutta ei uudisteta keinollisesti, vaan se makaa mahona edes sen viisi vuotta, jonka jälkeen se on pakko periaatteessa viljellä, niin vajaatuottoinenhan se on.
Taimikko perustetaan huonosti, eikä se ala kasvamaan niinkuin rotutaimilla pitäisi, – taas tulee vajaatuottoisia vuosia.
Puulaji voi olla väärä sille pohjalle – vajaatuottoista.
Hoito myöhästyy ja menetetään vuosikausien kasvunopeudesta suurin osa.
Kasvatushakkuissa vedetään joko liian harvaksi = kasvutappiota, jätetään liian tiheäksi, taikka lonitaan parhaat puut yläharvennuksin, vioitetaan jätettäviä puita, jolloin niiden arvo romahtaa.
Kaikin tavoin voidaan koko kiertoaika pilata metsän tuotto pölhöilemällä.
Metsän kunto pitäisi pitää niin korkealla, että kasvu olisi aina huipussa, eikä laiminlyödä hoitotoimenpiteitämissään välissä. Myös tavoite pitäisi olla nope kiertoaika, jolloin metsätaloudestakin jäisi viivan alle oikein kunnolla.
Nykyään ei ole enää varsinaisesti vajaatuottoisuuden määritelmä voimassa, kun puuston voi harventaa entisen lakirajan alle ilman uudistamisvelvollisuuden syntymistä. Mutta kasvun ja metsän voi entistä helpommin pilatakin sillä, jos sattuu esim. väärälle kohteelle tekemään jk:n periaatteella mh:llisen harsinnan.
Hieskoivukin luetaan kasvattettavaksi kelpaavaksi turvemailla ja kangasmaillakin täydentävänä puulajina kunhan ei ole yli 20 % runkoluvusta sitä. Mutta esim. jossain juurikääpäalueella olisi parempi kasvattaa ensin vaikka sitten hieskoivuja , jos sillä säästyy juurikäävän lisäleviämiseltä kuusikossa.
Keskeisimmät syyt vajaatuottoisuuteen on edellä kerrottukin, kaikkia näitä vajaatuottoisuuden muotoja on Itä-Suomessakin. Lisäksi vajaatuottoista metsämaatä esiintyy yleisemmin entisillä karjanlaidun ja viljelemättömillä pelto- alueilla.
Sotien jälkeen perustettiin Itä-Suomeen huomattavan paljon rintamamies- ja siirtokarjalaisille asutustiloja, jopa konaisia kyliä. Osa tiloista alkoi luopua tilanpidosta jo -70:ta alkaen, kun nuoret oli muuttivat koulutuspaikkojen ja työnperässä muualle.
Perheet oli suurperheitä, kun nuoret niistä taloista muuttivat pois vanhemmat luopuivat viljelystä ja metsänhoidosta, osalle näistä tiloista ei löytynyt uutta vastuuhenkilöä hoitaman tilaa, mutta tilaa ei myytykään aktiiviviljelijälle lisämaaksikaan, vaan sinne muodostui monimuotoista vajaatuottoista metsämaata, ” tosin näitä tiloja on kappalemäärinä vähän ”.
Ei siinä tarvita mitään tohtori-oppia, kun ymmärtää sen verran, että JOS maan kasvukyky on esim 10 kiintoa vuodessa, niin JOS se kasvaa esim 30 % vähemmän , on se vajaassa tuotannossa. AINIIN: Monet eivä osaa prosenttilaskua, eikä ymmärrä, mikä on prosentti. Selitetäänpä uudestaan – kun hehtaarilla kasvaakin vain 7 kiintoa, niin hyödyntäminen jää vajaaksi.
DA-Harjavalta ei hyväksy Tapion harvennusmalleja, eikä tajua tapion taskukirjasta mitään, koska hän ei ole sellaista koskaan avannut. Kaappoonkin kirjahyllystä teos puuttuu, eikä hän tajuaisi sen ohjeita, kun ne eivät ole Saksan kielellä.
Pitäisi ymmärtää mikä ero on tuotolla ja tuotoksella. Kannatavuus ei valitettavasti ole määrällisen puuntuotoksen synonyymi. Jos olisi, rahanteko alalla oli helppoa kuin heinän teko.
Minun metsät ovat Jätkän määritelmän mukaan enemmän tai vähemmän vajaatuottoisia.
Tavoitteena on mm, että ensiharvennuksen jälkeen männiköstä ei kaadeta yhtäkään hyvänlaatuista kuiturunkoa. Tehdään siis tahallaan Jätkän ymmärtämää vajaatuottoisuutta.
Jätkän maailmassa työnantaja maksaa palkaa sen vuoksi, että työntekijä on kuluttanut aikaansa työmalla ja että hänellä on elämisen kuluja enmmän ja vähemmän maksetavana. Eikä sen vuoksi mitä työntekijä on saanut aikaan. Hän ei missään tapauksessa hyväksyisi sitä, että työnantaja maksaisi palkan vasta kahdenkymmenen vuoden kuluttua ja vieläpä korottomasti. EI EI! Metsässä hän jostakin kummallisesta syystä kuitenkin näkee tämän viivästetyn korottoman palkanmaksun ei vain toivottavaksi vaan suorastaan välttämättömäksi.
Jätkä on aivan kelvollisen viisas mies, mutta yksi lohko on aivan tyhjä ja siksi hän onkin sosialisti.
Jos viljan viljelyssä joku tärkeä 50€/ha tuotantokustannus nuukuuttaan tai pöljyyttään jätetään pois, että jää satoa saamatta 3000 kg lisää, on RR teoria toteutunut. Tai lypsävä lehmä on vuoden jälkeen poikimisesta ongelmajätelaitoksella, kun hoito on ollut tarpeeseen perustumatonta.
Kun ensin mainittua on 300 ha ja jälkimmäisiä 150 kpl, alkaa ne tuotot ja tuotokset avartua!
”Ei kaadeta yhtään hyvälaatuista kuiturunkoa…” on utopinen väite.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.