Keskustelut Metsänhoito Vajaatuottoinen metsämaa ?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 52)
  • Vajaatuottoinen metsämaa ?

    On silloin/tällöin ollut esillä termi ”vajaatuottoinen”, mutta kaikki lukijat eivät varmaan ole mieltäneet, millaisia vajaatuottoisuuden muotoja on tavallisessa metsätaloudessakin.

    Miten ihminen voi vaikuttaa vajaatuottoisen metsän määrään?

  • mehtäukko

    Miten voi vaikuttaa, hyvä kysymys.

    Että ei ainakaan ehdoin tahdoin osta sitä ainakaan hinnakkaasti.

    Kun taimikonhoidot perustamisesta lähtien on tehty kunnolla ja ajallaan, täystiheä oikea puulaji oikeassa kohteessa on ensi-ehto hyvälle jatkolle. Oikea aikaiset harvennukset oikeisiin tiheyksiin varmistaa kierto-ajan kohtuu pituuden ja tuoton päätehakkuuseen saakka. Liika vesi on hoidettava pois,ravinnetasapaino…jne.

    Kun sotkeutuu noihin Kuapon kirjastoihin, kyllä työt jää tekemättä!

    Jätkä

    Niin! Se tärkein: Kaikki vaiheet kunnolla ja ajallaan. Oikea puulaji kohteessa = aivan perustavaa laatua oleva tekijä. Kuusen rotutaimet VT:lle taikka karummalle: Muutahan siitä ei voi tulla kuin vajaatuottoinen kuusentapikko. Vanhan ohjeen mukaan vajaatuottoinen on uudistettava välittömästi.

    Onko muita syitä vajaatuottoisuuteen, kuin väärä puulaji?

    mehtäukko

    Myrsky,ötökkä,myyrä jne palotuhot. Valtion suojeluksesa mellastavat elukat. Uudistettaessa voi tietysti taimet olla jo sekundaa, nykyään harvemmin. Huono istutustyö ja kuivuus voi pilata.

    Puuki

    Liian harvaksi harvennus, yli-ikäinen puusto… nuo ainakin lisäksi.

    Hämis

    Liiaksi pieniä kuvioita, joiden reuna-alueet toisiaan kohti leviää ja ajourittuu. Reuna-alue on monesti vähän mitä sattuu, vajaatuottoistakin.  Ei ihan ykkösasia,mutta tuntuva vaikutteinen tulokseen kyllä.

    A.Jalkanen

    Vajaatuottoisuuden syitä on edellä lueteltu kattavasti:

    -tuhot

    -taimikon hoitamattomuus > raivaussahalla korjaantuu

    -väärä puulaji

    -kasvatusmetsässä väärä tiheys: liian alhainen (harvemmin liian korkea)

    -liian karu kasvupaikka: maapohja on liian karu metsänkasvatukseen tai liian pohjoisessa tai liian korkealla

    – liika märkyys > ojitus

    -ravinteiden epätasapaino > tuhkalannoitus.

    Per Ä Reikäs

    Liekö A. J Pommittamassa urakalla, mutta metsät ne kyllä kasvaa ja lisääntyy, ilman ihmistäkin.

    Jopa oikein torjuntaa kaadoin joutuu vanhoilla laidun mailla tekemään, kun alati tuppaa metsittymään

    mehtäukko

    ”Liian harvaksi harvennus”- syitä on niin sysissä kuin sepissä. Kuten Metsäkeskuksen raporteissa juohautetaan, liian pienikokoisiin harvennuksiin tuppautuminen ei palvele ketään. Kun uudistus ja taimikonhoito menee poskelleen, syntynyt hieskoivikko on sekin vajaatuottoisuutta. Ja nämä tiheinä ja riukuuntuneina eivät pullista kenenkään tilipussia.

    Per Ä Reikäs

    Kyllä ne pullistaa klapien tekijöiden

    A.Jalkanen

    Enskan harvuusvirheen alkusyy hoitamattomuus lienee tosiaan useimmiten välinpitämättömässä metsänomistajassa. Virhe myös korjautuu aikanaan puiden varttuessa, joten sen vaikutukset ovat selvästi vähemmän haitalliset kuin liian tiheyden, joka voi pilata metsikön lopullisesti jos latvukset menetetään.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 52)