› Keskustelut › Metsänhoito › Vain yksi harvennus kasvatuskierrossa

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 69)
1 2 3 4 5 6 7

  • Vain yksi harvennus kasvatuskierrossa

    Lähetetty: 8.12.2014, 14:54

    Kun tässä viime vuosina tehnyt ensiharvennuksia hankintana ja katsellut naapureiden motolla tehtyjä ensiharvennuksia,niin alkanut mieli yhä enemmän kääntymään kasvatuskierrossa yhteen harvennuskertaan
    -hankintahakku on taloudellisesti kannattamantonta,ensiharvennuksen voi korvata
    myöhäisellä taimikonhoidolla maahankaatona
    -motohakkuussa metsä meneen usein liiankin harvaksi ja tuulituhot lisääntyvät etenkin kuusikoissa,samoin maanousemariski kasvaa,taloudellisesti kehnoa tienestiä
    ´-ajolinjat kannattaa suunnitella jo istutusvaiheessa,on turha istuttaa taimia ajolinjoille,taimet jouttuu kuitenkin kaatamaan 4m:n leveydeltä

    Tekijä
    tamperelainen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Anton Chigurh 18.12.2014, 21:58

    Ammattiraivooja on yksi palstan kovimmista paskanjauhajista, kuten ovat kaikki muutkin sorkkaeläinlaiduntajat.

    Tänään postilaatikkoon kannetussa metsälehdessä oli juttua pystykarsitusta männystä:
    ”Sisustusteollisuuden haikailema pystykarsittu mänty päätyy bulkkilaudaksi. Yksi syy on isojen sahojen haluttomuus luopua laatutyvistä.”
    Ja juttu jatkuu (joka kertoo pystykarsittuihin männyntyviin erikoistuneesta sahurista): ”Alle millin paksuiset vuosilustot ovat sahalle pettymys. Metsä olisi kannattanut harventaa ajallaan ja lannoittaa.”

    Ammatti Raivooja 18.12.2014, 22:05

    Suomessa, sahayrittäjille tehdyn kyselyn mukaan nopeakasvuisuus on suurin ongelma ja istutusmänniköt ovat laadultaan huonompia kuin siemenestä syntyneet. En hirveästi lähtisi revittelemään istutusmännyn hurjalla kasvulla luultavasti pellolla. Kun ne puut kasvavat vielä isommiksi niin eikös oksat ole sitten jo aika jyhkeitä kun ei niitä voi tiheyden lähtee kiduttaa. Tukki% näissähän jää pienemmäksi mutta ehkä kuidun ja tukin yhteishinta voi silti olla korkeampi kuin laadukkaassa, korkean tukki% männikössä missä on puuta vähemmän.

    Luston leveys kun alkaa olla sentin luokkaa niin ainakin puusepälle se on käyttökelvotonta vaikka olisikin oksatonta.

    Ammatti Raivooja 18.12.2014, 22:15

    Niin millin paksuiset ei ole hyviä eikä ole hyvä jos 27 vuotias mänty on 27 cm paksu. Siinä on laatupuuta ajatellen liian leveät lustot. Eikös se ollut niin metsänhoitosuosituksissa, että pystykarsinta kannattaa tehdä mäntyihin, jotka luonnostaankin karsiutuvat hyvin. Lustot pitää olla tasalevyisiä ja sen takia näillä köyhillä mailla missä mänty karsiutuu luonnostaan niin niitä pitää lannoittava, että ne kasvavat edes jonkin kokoisiksi. Rehevän maan pystykarsittu laatumännikkö, kaikkea sitä kuuleekin.

    Puun takaa 18.12.2014, 22:36

    Lukijoiden kuvissa sivulla 78 on tätä aihetta sivuavia kuvia ja selostuksia.
    Löytyy mm. 34 v. MT:llä kasvava laadukas männikkö.

    Ammatti Raivooja 18.12.2014, 22:55

    ”Istutettu. Jalostusalkuperä.

    Ikä 34 v. Kaksi kertaa harvennettu

    Rinnankorkeusläpimitta 25,5

    Runkoluku 850 kpl / ha

    220 mottia / ha

    Kasvu 18,6 mottia / ha/v”

    Niin nuo on 7 vuotta vanhempia. Antonin männyt on niin hurjassa kasvussa, että ei mene pahasti pieleen jos sanoo, että ne kasvaa nyt 2 cm vuodessa paksuutta ja se tarkoittaisi yli 40 centtiä 34 vuotiaana. Minä uskon kyllä, että ne kasvavat kovasti.

    Gla 19.12.2014, 01:59

    Ammatti Raivooja: ”Luston leveys kun alkaa olla sentin luokkaa niin ainakin puusepälle se on käyttökelvotonta vaikka olisikin oksatonta.”

    Varmasti näin. Suomessa riittää tuota hitaammin kasvanutta puuta, joten koska suurin osa sahatavarasta ei päädy puusepille, ei nopeakasvuisen puun tuottajan mielestäni tarvitse olla pahoillaan.

    Ammatti Raivooja 19.12.2014, 10:38

    ”Jari Hynynen metlasta on sitä mieltä, että puusto pitää valmistella mahdollista yhtä harvennuskertaa jo taimikosta lähtien. Hän suosittelee jätettäväksi taimikonhoidossa 1400-1600 runkoa ha. Harvennuksen voi siirtää 16-18metriin. Nykyisillä laskettaessa Hynynen ei näe suurta taloudellista eroa 1 2 tai 3:n harvennuskerran välillä. ” -Stora Enso lehti.

    Mä oon itsekseni jo mietiskelly tätä kuusikoita katselemalla onko 1800-2000 vähän liikaa.

    pihkatappi 19.12.2014, 11:05

    Onhan se tutkittu että OMT-pohjalle ei kannata istuttaa kuin 1300 kuusta. Ensiharvennuksessa tulee tukkia ja kiertoaika on lyhyt. Monestihan istutetuissa hyvin hoidetuissakin OMT-kuusikoissa on niitä ihan alle jääneitä ensiharvennuksessa, eli sitä puustoa on varmuuden vuoksi liikaa.

    A.Jalkanen 19.12.2014, 14:30

    Yhden harvennuksen taktiikalla laatupuuta rehevällä paikalla karsien; nykyohjeista poikkeava kasvatusohjelma, mutta periaatteessa mahdollista, jos on tarkkana hoitotoimenpiteiden ajoituksen kanssa.

    Korpituvan Taneli 19.12.2014, 14:37

    Menee nyt vähän ohi aiheesta, mutta onhan laatu aina mukana kun metsänkäsittelytavoista puhutaan.

    Se miksi meillä ei ole havu tukeille laatumaksutapa käytössä, johtuu vain siitä että nykysysteemilläkin ostajat saavat riittävän laadukasta raaka-ainetta sahoilleen ja bulkkitavaran hinnalla.
    Laatumaksutapa, muussakin kuin erikoistyvissä, parantaisi kyllä tukin laatua, mutta se ilmeisesti nostaisi myös hintaa. Saattaisi käydä niinkin että näille laatuluokitelluille puille voisi löytyä rahakkaita ostajia ulkomailta ja omat sahat saisivat sahata entistä huonompaa tavaraa.
    Olenkin monesti pohtinut, että kun olisi vielä olemassa 50-luvun Metsäliitto, joka ajattelisi vain omistajiensa kantohintaa. Tälläiselle organisaatiolle olisi tilausta, muunkin raakapuun kuin tukin, keräily ja vienti pienessäkin mittakaavassa ulos, toisi Suomenkin puumarkkinoille todellisen kilpailun. Nyt Suomen puumarkkina on aivan liian suljettu.

    Olisikohan näistä suurenneista ja muutenkin muutostilassa olevista Metsänhoitoyhdistyksistä tähän hommaan?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 69)
1 2 3 4 5 6 7