Tuo on vähän kaksjakoinen asia. Jos metsä jätetään yhden harvennuksen vaiheeseen niin aika usein se ainoa harvennus on aika voimakas. Toisaalta puiden juuristot ovat sopeutuneet juuri sellaiseksi kun niiden tarvitsee ollakkin. Nyt kun harvennus tehdään vain kerran juuristo ei välttämättä kestä tuulikuormaa ja harvennus tulee tuulituhoille altiiksi.

Tiedän mm että Metsäliitto harrastaa kuusikoissa tätä yhden harvennuksen kiertoa. Joskus raivasin heidän taimikoitaan ja silloin tiheys oli noin 1700 – 1800 kpl /ha. Ensi harvennusta myöhästetään muutamalla vuodella ja sitten kertaharvennuksena oikeaan lopputiheyteen. Ehkä tämä on se oikea kohta missä se harvennus kuuluukin tehdä ja varmasti ajankohta pitää olla oikea. Ei liian myöhäinen. Lahriski pienee ilman muuta ja kun talvet on mitä on niin näin ne harvennusajankohdat osuvat paremmin sopiville keleille.

Mielenkiinnosta jos muistais käydä katsomassa kuvioa joka just käsiteltiin, tästäkin tuli 1 harvennuskerran tapaus. II harvennukseksi merkattu mutta ykkönenkin tekemättä ja puuta lähti noin 155 m3/ha, litrakoko jäi 140 paikkeille ja tukki% 14. Näitä unohtuneita kuusikoita maassamme riittää, jospa vielä virkoais kasvuun. 600 runkoon/ha vedettiin

Männiköissä olen nyt tavoitellut peräti kolmea harvennusta Keski-Suomen korkeudella (VT – MT). Ensiharvennus ala ja laatuharvennuksena 1200 runkoon (tässä kelkalla tai mönkijällä ajo), 2 harvennus ylä tai laatuharvennuksena 800 runkoon. Ja kolmas poimimalla tukkeja siten että kasvamaan jää lähinnä hyvälaatuisia yhden tukin puita kohti päätehakkuuta. Tämähän on se optimi malli teorissa kun tavoitellaan reipasta 4 % tuottoa ja siihen pyrin, myrskytuhoja ei vielä ole mulle sattunut. Tosin ei noita kolmosharvennuksia ole vielä ehtinyt tehdä kuin kerran, kun olen asiaan vihkiintynyt vasta 2007 tekemällä ensimmäisen kerran 2-harvennuksen selkeänä yläharvennuksena.

Jos puhutaan suht hyväpohjaisista maista ja rajoitutaan Eteläisempään Suomeen niin sanoisin että yhden harvennuksen taktiikalla männikössä hukataan tukkiainesta poistamalla potentiaalisia tukkipuita ensiharvennuksessa tai päätehakkuussa tukkipuun osuus on hieman pienempi kun kaikki puut eivät ole edes kahden tukin runkoja. Tietysti jos koneella pitää tehdä ensiharvennus niin kerralla harvempi säästää konekustannuksia, mutta ei siinä säästössä ole metsänomistajan kannalta missään tapauksessa järkeä näillä kuidun hinnoilla.

OMT-kuusikossa voisi onnistua hyvinkin 800 – 1000 runkoa pääätehakkuuseen vajaassa 50 vuodessa. Tuotto itse hoitotoimet tehden on todella hyvä, ei kärsi kauaa seisottaa 300 mottia pystyssä kun sen kasvattaminen on sen verran nopeaa. Tuossa on vielä se etu että ensiharvennus on sellainen rääpäisy että siinä ei tarvitse isolla alallakaan ajokonetta käyttää, voi kerätä puut mönkkärillä tai kelkalla, mikä on kyllä huomattava etu näinä talvina.

Mahdotonta kasvua. Itsellä oli silloin 2007 35 vuotias tuo eka kakkosharvennus yläharvennuksena ja siinä oli niitä 8 – 8,6 metriä tukkiosaa olevia jonkinverran, silloin otettiin 3,7 metrin tukitkin.