Keskustelut Metsänomistus Vaikea ymmärtää

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)
  • Vaikea ymmärtää

    Metsäuutisissa kirjoitettiin, että UPM on vähentämässä väkeä Säynätsalon vaneritehtaalta. Uutisessa kirjoitettiin myös, ettei käsityövaltainen tuotanto ole kannattavaa etenkään siis Säynätsalossa.

    Eivät sentään kehdanneet valittaa koivupulasta tai koivun hinnasta. Tahtovat aukkojen koivut nykyään jäädä pitkäksi ajaksi pystyyn vaikka muut puut ovat maailmalla. Luulisin, että puukustannuksia nostaa melkoisesti se, että joudutaan rahtaamaan metsuri ja ajokone korjaamaan erikseen pieniä ”nökkösiä” koivuja. Kun kerran kysyntää on, niin luulisi kannattavan lisätä sorvausta ja hakata koivut kerralla muiden puiden kanssa. Tietysti myös kiinteiden kulujen osuus kustannuksista vähenisi. Kannattaisiko kehittää uusia tuotteitakin?

    Ja kuljetusmatkat ja- kustannukset kasvaisivat, kun keskeinen tehdas vähentää tuotantoaan. Paljon on kannustettu viljelemään koivua. Ei tällaiset esimerkit kovin siihen kannusta. Eivät muuten paranna mahdollisen yhteiskuntasopimuksen onnistumismahdollisuuksiakaan.

  • Anton Chigurh

    Että totuus ei taas kerran pääsisi unohtumaan:

    laadukkaasta koivutukista maksetaan edelleen 100-200€ kiintokuutiometriltä.

    Sitä laadukasta ei enää tahdo löytyä holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien ansiosta (joihin myös kiemurteleva nimimerkki ”salonpoika”kin kuuluu). Poikkeuksellisen ansioitunutta porukkaa. Ei järki päätä pakota.

    Timppa

    Niin tosiaan Anton maksettiin ainakin takavuosina. Käytetään esimerkiksi puisiin käyntikortteihin.

    Ettei totuus unohtuisi, niin sellaiset koivut ovat yleensä 60-100 vuotiaita. Sikäli kun olen huomannut, niin Suomen metsissä kasvaa nuorempiakin koivuja, jotka eivät ole hirvien vikuuttamia.

    Salonpojan listaa täydentäisin, että toissavuotinen koivunhinta 50 euroa on tänä vuonna mieluummin 45 euroa.

    Anton Chigurh

    Sellainen 100€/kiintokuutiometriltä 40-vuotiaana päätehakakattu istutuskoivikko analysoitiin korholan metsäseminaarissa 2014. 100€uron koivikko (kiintokuutiometriltä) saavuttaa nykytaimilla päätehakkuukypsyyden jo 30-vuotiaana (kun vain holtiton sorkkaeläinlaidunnus onnistutaan estämään).
    Metsäseminaarissa esitettiin kysymys, että mikä puulaji jatkossa. Alueen mhy-metsävastaava mauri säisä sanoi, että kuusi. Matti Kärkkäinen siihen, että miksi ei rauduskoivu (kun sen tuotto on paras).

    Koivua voi kasvattaa koivun perään ja viljavuus vain koko ajan paranee. Ja tuotto. Kun holtiton sorkkaeläinlaidunnus (se pässinpäiden harjoittama) onnistutaan estämään.

    jees h-valta

    Salonpojalle tuonne edellisiin että en nyt mihinkään historian syövereihin viitannutkaan. Kuten sanoin viimeiset pari vuotta on hintojen ero keskihinnastossa tasaantumaan päin mutta toki vielä varaa on. Joku siellä mainitsi jotain esim. Säykin tilanteesta mutta keskihinnasto on ainut järkevä tapa ja kummastelen kyllä kun minua on aina syytelty paikallisiin tuijottelusta. Nyt se sitten onkin in?

    Timppa

    Harrastelijan kuvaamat purkaukset taisivat johtua ns 0-kuidusta, jota syntyi tehtaan valmistaessa kovalevyä. Se dumpattiin suoraan järveen ja sitä oli kuulemma metrikaupalla. Päijänteen vedenlaatu oli silloin 1970-luvulla todella huono. Kaukokuormittajia oli Jyväskylän kaupungin lisäksi myös Äänekosken tehtaat. Pelastukseksi taisi koitua se, että Pääkaupunkiseudun vesi päätettiin ottaa Päijänteestä, mikä nosti puhdistusvaatimuksia merkittävästi.

    Nyt vesi on puhdasta ja kalakannat hyviä. Enää ei tarvitsisi turvautua puolimätiin särkiin vaan kalastaa laadukasta kuhaa. Sitä minäkin teen tehtaan lähivesissä keväisin. Iso-isäni kotitalolle kuului aikoinaan nuotta-apaja tehtaan lähellä. Hän epäilemättä arvasi, etteivät muikut niissä vesissä ikuisesti viihdy ja myi apajapaikan tehtaalle.

    Timppa

    Unohtui vastata Harrastelijalle, että Säynätsalo oli asumaton vuonna 1897, kuin J. Parviainen osti sen. Koko asutus on syntynyt teollisuuden myötä.

    Parviainen suunnitteli sahaansa ensiksi Korpilahden Vespuolelle Synsiänlahden rannalle. Hanke oli käynnistynyt, mutta maa-alueen omistaja, joka oli isoäitini äiti, perui myyntilupauksensa ja niin Parviainen päätyi siis Säynätsaloon. Epäilemättä ainakin onneksi Synsiänlahden rantojen asukkaille. Paikka olisi ollut aika hankala myös puutavaran kuljetuksen kannalta. Lahtihan on kapean salmen erottama muusta Päijänteestä. Säynätsalo sen sijaan oli helposti saavutettavissa tukkilautoilla ja lähellä Jyväskylää, johon pystyi myymään valmiita tuotteita.

    Jätkä pätkät

    Koivussakin pitää huomioida se, että laadusta kannattaa maksaa.
    Meillä oli yhteistyötä konepuuseppiä kouluttavaan ammattioppilaitokseen. Kävin teettämässä siellä hieman puutöitä ja kiinnitinj huomion koivulankun surkeaan laatuun.
    Sanoin heille, että tuosta ei varmaan ole tarvinnut maksaa kahtakaan sataa euroa/motti. Sanoivat veron kanssa nousseen hieman päälle.
    Lupasin heille priima-lankkua ja lautaa 300 + ALV.
    Ja sitä tehtiin!
    Läpisahattua koivua 2,5 m – 6 m. Tukille laskimme tienvarsihinnaksi 100 € / motti + ALV . Omasta metsästä itse hakaten ja vain tyviä.
    Opettajat manasivat, kun takkapuut kävivät vähiin.

    Ammatti Raivooja

    Tuollaisen itse tehdyn koivulankun hankaluus on se keinokuivaus. Siitä ei voi tehdä mitään tai myydä minnekkään verstaalle ilman sitä. Ammattikoululaisille ei vissii ihan tarkoituksella osteta priimaa kun harjoittelevat vielä mutta priima a koivulankku maksaa sen n.700e. Aika paljon teollinen sekä tavallinen puusepänteollisuus käyttää sormijatkettua koivua.

    Jätkä pätkät

    Meidän tapauksessa kuivaus ei ollut ongelma, koska meiltä lankut lähtivät tuoreina ja koulun omalla kuivaamolla tekivät kuivauksen. Harjoitustyönä oppilaille. Ja lankku oli priimaa, mutta kuuluimme samaan konserniin molemmat, eli hyödynsimme oman metsän koivun tyvitukkeja. = Molemmat voittivat.
    Lisäksi lankut tulivat sahattua oikeisiin tuoremittoihin, koska koivulla on omat kuivumisvaransa.
    Iso – läpisahattu koivu ei juurikaan vähene sahalla. Mittaustapa suosii läpisahausta.
    Jokaisen piensahurinkin pitäisi hankkia kuivaamo. Se on aina silloin, kun tarvitaan hyvää laatua, välttämätön keksintö.
    On hyviä konttikuivaamoja, joiden mopemmat päät ovat avattavia. niilläkin päästään melko mittaviin suorituksiin.

    Pähkäilijä

    tyvikoivun hintaa (tai kuten käyttäjä E-H mainitsee erikoistyvien) ei ole Metsälehden hintavertailuun saatu. kun kyseessä on eräänlainen erikoispuuerä se löytää markkinarakonsa omia teitä pitkin.

    Puun myyjänä herättäisi kovasti kysymyksiä mikäl koivuvoittoiselle palstalle tarjoittaisiin vanerikoivusta reilusti havutukkiin pienempää hintaa. Toki yksittäissattumakaupat on asia erikseen. Toki nykyisenlaisessa ”kilpailuyhteiskunnassa” ymmärrän asia kun kukaan ei puolusta myyjän etua.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)