Kerran tähän mennessä, vuonna 2005 levitin ihan itse käsin 600 kg MNP ykköstä/ha. Tähän istutettiin rapia 2000/ha, luonnontaimiakin tuli paljon, joten ensiharvennuksessa (2010) oli myyntikokoista poistettavaa luokkaa 1500/ha. Taimikonhoidon tein kerran 90-luvulla, jolloin jätettävä puusto oli luokkaa 4 metriä (jätin noin 3000/ha). Hakkuutähteisiin sitoutuneet ravinteet ovat tähän asti riittäneet pitämään hyvää kasvua yllä. Mikäli kasvu näyttää hiipumista, niin lannoitetaan.
AJ: ”Ehkä tuosta voisi käyttää myös nimitystä jatkettu kasvatus, kun alikasvoksen hyödyntäminen mahdollistaa seuraavan kiertoajan alkamisen suoraan ilman uudistamisvaihetta.”
Jossain ilmastotekoja listaavassa jutussa on ollut esillä kiertoaikojen pidennys. Luontoväki taas kammoksuu avohakkuita ja metsätalouden harjoittaja uudistamiskuluja. Itse pidän lisäksi tärkeänä sekametsän kasvatusta ja/tai vuoroviljelyä.
Kaksijaksoisessa mallissa kaikki nuo toteutuu. Kiertoaika pitenee eli avohakkuita tehdään harvemmin eli vähemmän, jolloin myös uudistamiskulujen osuus kiertoajasta alenee. Maaperä pysyy terveempänä kuin yhden puulajin kasvatusketjussa. Se heijastuu suoraan myös luontoarvojen säilymiseen parempana kuin tasarakenteisessa yhden puulajin talousmetsässä. Siksi kai luontokin metsän kehityksen on näin ajatellut. Voidaan lopettaa kina siitä, onko jk vai jaksollinen paremmin luonnonmukaista kehitystä matkiva menetelmä. Luonto ei ole kaavamainen, vaan toimii eri tavoin eri kehitysvaiheissa. Aivan kuten kaksijaksoista metsää hoidetaan.
Ainoa, joka ei tästä tykkää, on suorittava porras kollegoineen. Lohdutuksena täytyy sanoa, että parempi tämä kuin jatkuva kasvatus, jossa on kaiken kokoista puuta sekaisin. Tässä on vain puita kahdessa kokoluokassa. Hoidettuna tällainen lienee helpommin korjattava kuin jk-metsä.
”Täällä Espoon Keskuspuistossa näin erinomaisen kandidaatin jatkuvaan kasvatukseen. Kaupungin metsää oli harvennettu ja saatu alla kasvavat pienemmät kuuset elpymään. Niiden latvukset ovat hyvässä kunnossa ja vuosikasvut 10-15 cm luokkaa. Nyt pitäisi ylispuustoa harventaa edelleen. Kuusia oli syntynyt sekä kuusikon alle että mänty-koivu -sekametsän alle. Maapohja melko rehevä puronvarsi, vähintään MT:tä.”
Uskomatonta, miten korkeasti oppineetkin keskustelijat ”tulkitsevat” jatkuvaa kasvatusta. Ei mikään ihme, että jossain kyselyssä kolmannes metsänomistajista kertoi ainakin kokeilleensa jatkuvaa kasvatusta. Totuus valitettavasti on se, että em. metsänomistajat eivät ymmärrä/tiedä käytännössä juuri mitään jatkuvasta kasvatuksesta, koska em. ”kokeilu” näkyisi ilman muuta metsissä. Valitettavasti ei edes metsänkäyttöilmoitusten ”kertomukset” kerro koko totuutta käytettävistä hakkuutavoista, koska metsäammattilaisillakin termit menevät sujuvasti sekaisin…
Juurikäävän saastuttamalla alueella ei Jatkuvasta kannata jatkuvasti höyrytä. Niillä aloilla ei onnistu uusien puusukupolvien syntyminen muuten kuin leppää, haapaa ja koivua suosimalla ja lahotautiset kuuset hävittämällä. Kuusentaimien suhteen pätee ikiaikainen ohje metsäammattilaiselta: ”Revi juurineen pois”.
Noita lehtipuita sitten hakataan ”Jeessin ylispuuhakkuina” ja varjellen juuriversoja, joista kasvatellaan uutta puusukupolvea.
Evolla oli perehdytty tuohon Jatkuvaan, joka onkin Evolle selkeä juttu, mutta siellä tuo harsinta on lähes toivotonta juurikäävän yleisyyden takia. Ja uudistautuminen oli osoittautunut mahdottomaksi paksun kuntan takia. eli kuusen siemenet kyllä itivät, mutta eivät pystyneet paksun sammaleen takia juurtumaan.
”Timo Pukkalan määritelmän mukaan kaikki paitsi avohakkuu on jatkuvaa kasvatusta.”
Miten sitten määritellään avohakkuu? Jos jätetään 10 säästöpuuta hehtaarille ja kaikki muu hakataan, on kyseessä avohakkuu.
Entä miten monta puuta pitää jättää, että kyseessä ei ole avohakkuu, 50?- 100?- 200?
Tai miten tiheässä 0,3 ha pienaukkoja voi olla, että kyseessä on jatkuva kasvatus. Olisiko kolme 0,3 ha pienaukkoa hehtaarilla sopiva ja jäljelle jäävälle puustolle tekisi poimintahakkuun, isot pois.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.