Eilen oli alfa tv:llä vanhanen ohjelma jossa asiaa käsiteltiin Luken pääjohtajan kanssa. Oli aika hyvä ohjelma vaikka ihan hirveästi uutta ei ollutkaan.
Timppa voi käydä tutkimassa niitä reilua kuuttamiljoona ha aukkoja ja hirvensyömiä taimikoita. Harvoin on taimikko syntynyt vuodessa aukkoon edes istuttamalla. 20- 30 vuotta on joka kohteella hiksiä ahertajia ja tarkastajia eikä ostomiehiä tarvii kun seuraavasta sukupolvesta.
Meillä MT ja rehevämmissä 30-vuotiaissa metsissä on puuta yleensä 150-190 m3/ha ja niissä tehdään silloin ensiharvennus, josta kertyy puuta 50-65 m3/ha.
MT-kuusikoissa kasvu on siinä vaiheessa 12 m3/ha/v, OMT-kuusikoissa 14 m3/ha/v ja MT-sekametsissä 13 m3/ha/v.
Useimpiin taimikoihin on riittänyt meikäläisen kertaperkaus. Tosin hikeä on valunut, sillä meidän metsät ovat äärettömän kivisiä. Viime syksynä katselin yhtäkin vasta harvennettua louhikkokuviota ja ihmettelin kuinka olin siitäkin louhikosta selvinnyt ehjin jaloin. Kuriositeettinä voin mainita erään syksyllä 2018 harvennetun 2 ha kuvion, jota ei tarvinnut perata koskaan. Hirvet söivät vähäisen vesakon. Meillä ei juurikaan kasva leppää, mikä sekin selittää vähän.
Meillä on myös runsaasti täystiheitä mäntytaimikoita, joissa ensiharvennusajankohta vaihtelee maapohjan mukaan välillä 30-35 v.
Timppa , kyselit 20 miljoonasta hehtaarista niin siinä on jonkiverran varmaan muidenkin hoitokohteita..! taitaa olla 14 miljoona ha meidän yhteismetsääkin. Entisen lain aiheuttamaa tuottamatonta lääniä riittää ja työtä. Mie en kajoa sinun hoitokohteisiisi millään muota.
Perko eikös Suomen metsät ole kasvaneet juuri entisen lain aikaan tosi mahtavasti vaikka on vielä hoitokohteitakin.
Jos tarkoitat, että hoitotarve jatkuvan kasvatuksen metsissä on pienempi, niin ainakin osittain se pitää paikkansa. Ei ole taimikoita mitä hoitaisi. Jos luulet, että jatkuvan kasvatuksen metsissä männyt saavat olla rauhassa, niin olet uskossasi väärässä. Nimenomaan aluskasvullisuusmännyt maistuvat hirville selvästi paremmin koin aukkojen männyt. Omakohtaista tietoa.
Timppa, hirvituhoistakin ollaaan melko yksmielisiä. Hirvet ei sovi metsä- business ksen kanssa samaan veropiiriin, eikä metsästäjätkään.
Lueskelin Sinun tekemää laskelmaa perinnön verotusvertailusta ja se oli miusta hyvä selvitys monista mahdollisuuksista. Otan opikseni kaiken jonka ymmärsin.
AJ: ”Täällä Espoon Keskuspuistossa näin erinomaisen kandidaatin jatkuvaan kasvatukseen. Kaupungin metsää oli harvennettu ja saatu alla kasvavat pienemmät kuuset elpymään. Niiden latvukset ovat hyvässä kunnossa ja vuosikasvut 10-15 cm luokkaa. Nyt pitäisi ylispuustoa harventaa edelleen. Kuusia oli syntynyt sekä kuusikon alle että mänty-koivu -sekametsän alle. Maapohja melko rehevä puronvarsi, vähintään MT:tä.”
Taimikko muodostui siis 100% kuusista. Kysymys onkin, millä saadaan kasvatettua sekametsä, jonka alle luontaisia kuusia syntyy.
Parin harvennuskierroksen jälkeen Espoossa on suht tasarakenteinen kuusikko, joka odottaa päätehakkuuta. Se ei ole jatkuvaa kasvatusta. Minä nimitän tuota kaksijaksoiseksi kasvatukseksi.
Gla, hyvä pointti! Ehkä tuosta voisi käyttää myös nimitystä jatkettu kasvatus, kun alikasvoksen hyödyntäminen mahdollistaa seuraavan kiertoajan alkamisen suoraan ilman uudistamisvaihetta. Paikan lähellä on myös pienaukko joka on kastikkaheinän valtaama eli ei varmaan taimetu helposti.
Linkin karttaohjelmassa voi vaihtaa koordinaattijärjestelmästä toiseen. Kertokaa vaikutelmia jos käytte kohteessa.
Timppa: ”…meillä on myös runsaasti täystiheitä mäntytaimikoita, joissa ensiharvennusajankohta vaihtelee maapohjan mukaan välillä 30-35 v. …”
Minä harvennutin männä talvena 1991 istutetun männikön (29 vuotta), jonka kasvupaikaksi on metsätaloussuunnitelmassa kirjattu kuivahko kangas. Rapia 60 kiintoa/ha, josta luokkaa 20 tukkia. Ei tämä vielä mitään, mutta kun harvennus oli jo kolmas. Edellisestä harvennuksesta (2015) on lukijoiden kuvissa muutama kuvakin. Myyntipuuta tuo kuvio on tuottanut jo 250 kiintoa. Taimikkovaiheessa (siis 90-luvulla) alueella ei ollut hirviongelmaa. Jos olisi ollut, niin tuollakin kuviolla olisi nyt heinäseiväsluokan näreikkö.
Timpan tiluksilta (toivakka) 80 kilometriä pohjoiseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.