jäävän puuston arvo kasvaa myös metsässä korkoa samoin kuin sijoitetut puukaupparahat Tolopaisella Metsäliiton tilillä. Riippuu tilanteesta kumpi korko on suurempi.
Jäävälle puustolle pitää kuitenkin laskea arvo myös 0-tilanteessa , kun NNA :ja lasketaan. Sen tuoma arvolisä on mukana tulevaisuudessa saatavissa tuloissa. Tulojen ja menojen vaikutus lopputulokseen on sitä suurempi mitä lähempänä aloitustilannetta ne todentuu.
Metsäliiton maksama korkokin saattaa laskea tulevaisuudessa koska ”mennyt tuotto ei ole tae tulevaisuuden tuotoista”.
Jatkuvaa kasvatusta käyttäviä yhteismetsiä on ilmaantunut, samoin metsärahastoja joiden säännöissä on mainittu, että käytetään ”ilmastoystävällistä” jatkuvaa kasvatusta.
Eduskunnassa odottaa kansalaisaloite, jolla yritetään siirtää metsähallituksen metsät jatkuvaan kasvatukseen.
EVL kirkon ilmastostrategia, Hiilineutraali kirkko 2030
”Kaikkien mielestä on hyvä, että metsä kasvaa eli pitää sitä hakatakin. Avohakkuut ovat kuitenkin kovin raakoja ilmaston kannalta. Kirkko voisi lähteä rohkeammin kokeilemaan jatkuvan kasvatuksen menetelmää. Jatkuvan kasvun eli eri-ikäiskasvun menetelmässä metsistä poistetaan vain suurimmat puut ja uutta kasvaa niiden tilalle jatkuvasti.”
Uutisvirran mukaan täällä lounaassa yksi suuri seurakunta näkyi noudattaneen kirkkohallituksen neuvoa ja päätti siirtää koko metsäomaisuutensa, ei ainoastaan siihen mahdollisesti soveltuvia kuvioita, vaan kaiken jatkuvaan kasvatukseen. Ei voi syyttää rohkeuden puutteesta. Suhteellisen suureen metsäomaisuuteen kuuluu varmasti myös kuusikoita ja täällä niissä on noin 20% lahoa ja kuivia kankaita, jotka kuusettuvat. Siitä vaan kaikki jatkuvaan kasvatukseen. Kirkolla on verotusoikeus, rahaa tulvii sisään ovista ja ikkunoista?
Aika ahtaaksi käy elämä avohakkaajilla. Tässä on sekin puoli, että JK menetelmään siirtyminen vähentää taimikoiden määrää, joten kasvavan hirvieläinmäärän hyökkäyksiä yhä väheneviin taimikoihin on entistä hankalampi torjua.
Ehkä ne hirvituhot vähenenisivät alkuun , siellä missä siirryttäisiin jk:een. Kun männiköt korvautuisi kitukasvuisilla kuusikoilla kuivilla maillakin , niin hirvet siirtyisi tietysti paremmille ruokapaikoille ja sitten vasta kuusikoihin , kun muut eväät olisi syöty. Ei ne paastolle ala jos männiköt vähenee entisestään.
Lueskelin Päijänteen MHY:n asiakaslehteä. Siinä oli kuvaus Petäjävedellä suoritetusta jatkuvan kasvatuksen hakkuusta, jossa siinäkin oli hakattu suurimmat puut ja päästy 70 %: tukkikertymään. Hyvin tehty ei siinä mitään. Puutakin oli jäänyt runsaasti vielä pystyyn. Jäänyt puusto oli samanmittaista, mutta paksuuseroja oli. Siis normaalisti päätehakkuun jälkeen syntynyt metsä. Omistajakin oli ainakin vielä nyt tyytyväinen. Niin oli varmaan Yhdistyskin, koska sen korjuupalvelu oli saanut töitä.
Entäs jatkossa. Meikäläisen havaintojen mukaan tullainen metsä ei taimetu. Sellaisiakin havaintoja on, että varjossa kasvaneet ja jo nyt kärsivän näköiset puut kuolevat auringon paahteeseen. Kerran kokeiltiin tuollaista harvennusta Saarijärvellä. Pari vuotta katseltiin joidenkin puiden kuolemia ja toisten kaatumisia tuulessa. Sitten tilattiin moto paikalle tekemään aukko. Samanlaisia tuhojälkiä on nähtävissä Metsälehden videolla syksyllä 2018 eräästä Leivonmäen metsästä. Mielenkiintoista olisi siis nähdä kuinka tuo metsä kehittyy jatkossa.
Miksei se saata kasvaakki ku jaksaa ootella. Joskus kaatanu semmosen pitkähkön kuusen tarvepuuksi. Rupesin piruuttaan laskee niin puu oli semmoiset 220-230 vuotta vanha. Ensimmäinen 5 tuumaa oli 70 vuotta…sitten oli vissiin kaveri otettu vierestäpois,niin huomannu ruveta tosissaan kasvamaan. 300 kilometriäpohjosempaa tosin….
Alikasvoskuuset lähtee suht. hyvin kasvuun , jos niissä on jo ennen ylispuuston poistoa vähintään 10 cm latvakasvaimet edelliseltä vuodelta. Jos on vain muutaman sentin kasvu, niin jurovat seuraavat 10-20 vuotta. Kuivilla kankailla varsinkin kuivuvat helposti muutenkin .
Täällä Espoon Keskuspuistossa näin erinomaisen kandidaatin jatkuvaan kasvatukseen. Kaupungin metsää oli harvennettu ja saatu alla kasvavat pienemmät kuuset elpymään. Niiden latvukset ovat hyvässä kunnossa ja vuosikasvut 10-15 cm luokkaa. Nyt pitäisi ylispuustoa harventaa edelleen. Kuusia oli syntynyt sekä kuusikon alle että mänty-koivu -sekametsän alle. Maapohja melko rehevä puronvarsi, vähintään MT:tä.
Paikka löytyy, kun etsii uuden rakenteilla olevan ulkoilureitin Nauriskaski – Harmaaniitty alkupisteen Latokasken päästä. Kuusikko on puronvarressa melkein heti oikealla, noin 100 metrin päässä. Puro on reitin vieressä ja metsikköön pääsee, kun kävelee oikealle lähtevää polkua puron ylitse. (kartta.paikkatietoikkuna.fi/# ETRS-TM35FIN: N 6673157 E 369318)
Paikka löytyy, kun etsii uuden rakenteilla olevan ulkoilureitin Nauriskaski – Harmaaniitty alkupisteen Latokasken päästä. Kuusikko on puronvarressa melkein heti oikealla, noin 100 metrin päässä.
Hieno homma. Yksi esimerkki. Suomessa on 20 miljoonaa metsähehtaaria. Miten ne muut?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.