Kyllä metsän voi uudistaa halvemmallakin. Itsellä yksi kuvio, johon hakkuussa jätettiin koivut ja haavat. Koivikkoa yritettiin, osin onnistui. Sitten laitoin myöhemmin aukkokohtiin kuusen taimia ilman mätästystä. Heinäyksen ja raivaussahatyöt tein itse. Kustannukset ehkä noin 500 euroa /hehtaari. Ei tietenkään tällä päästä parhaaseen puun tuottoon, mutta ei siihen ole pyrittykään.
Korkoa harva laskee, eikä se kattavasti ole edes käytännössä mahdollista. Tulisi liikaa byrokratiaa kilpaikemaan ajankäytöstä ja kustannuksiakin syntyisi. Korko silti on olemassa ja se kannattaa huomioida, kun päättää kuvion kasvatusmenetelmästä. Saa ainakin jollain tarkkuudella kannattamattomat menetelmät karsittua pois. Ellen laskisi korkoa, olisin iloinen tuottavuudesta, kun 1500 euron investoinnilla saan 60 vuoden kuluessa hakkuutuloja 6000 €. Omaisuuteni nelinkertaistuu!
Yksityistaloudellisesti ajatellen Miikkam ajatus on mielenkiintoinen. Siis että metsätalouden sijoitustuotot ja metsätulojen sijoitustuotot metsätalouden ulkopuolelle voidaan ajatella kokonaisuutena, joka vaikuttaa metsänhoitomallin valintaan. Ekonomisteilla on varmaan tähän sanottavaa. Ainakin he ovat mielestäni kehottaneet huomioimaan uudistamispäätöksiä tehtäessä sekä pankkilainan koron että metsätaloudelle vaihtoehtoisten sijoitusten tuotot.
Jos tehdään esim jonkun tehtaan perustamispäätöstä, silloin arvioidaan kannattavuus ottaen huomioon voimassaolevat säädökset ja mahdolliset riskit säädösten tiukkenemisesta. Kun tehdas sitten on perustettu ei jälkeenpäin lähdetä marisemaan, että voitaisko esim jätevesien osalta hieman löysäillä, kun se parantaisi kannattavuutta.
Puunkasvatuspuolelle on pesiytynyt kummallinen tapa harjoittaa em naukumista, ja se onkin saanut vastakaikua joissakin piireissä. Tuloksena on jatkuvan kasvatuksen tyrkyttäminen kaikille metsäpohjille. Joihinkin se voi sopia, mutta puuntuotannon kokonaisuuden kannalta on vaarana, että siitä tulee haitallinen ilmiö.
Miikkam:n pointti on erittäin hyvä. Korkoa korolle -metsänhoitokululaskelmat olettavat tosiaan, että metsätulot ryypätään tai käytetään uuteen mersuun, eli että niistä ei saa mitään konkreettista hyötyä pitemmällä tähtäimellä. Monesti niillä kuitenkin esim. ostetaan uutta metsämaata, jonka arvo alkaa taas nousta ja joka jatkaa kasvuansa.
Vaihtoehtoisen sijoituksen tai pankkilainan korko vaikutttaa NNA laskennassa korko%:n valintaan tapauskohtaisesti. Lisäksi pitää ottaa huomioon arvioidun riskin vaikutus. Jos esim. tämän vuoden tammikuussa sijoitti paljon pörssiosakkeisiin, niin iso riski toteutui melko varmasti ainakin toistaiseksi. Metsäpuolella se riskilisä on muistaakseni ollut 0,5%-yksikköä. Pörssipuolella varmasti paljon enemmän.
JK:n laskelmissa on joillakin ollut se vika , että oletetaan oltavan aina sille optimaalisissa olosuhteissa eli alikasvosta on sopivasti valmiina , uudistamiskuluja ei tule ( ei tarvita täydennysistutusta) eikä taimikonhoitoa tarvita. Sitä verrataan sitten tasaikäiseen kasvatukseen jossa ei oteta sen tavan optimaalitilannetta huomioon vaan tehdään esim. kaikki kasvatushakkuut alaharvennuksina. Jk:n puolella unohtuu helposti myös jäävän puuston arvo ja korkeammat korjuukulut jotka molemmat lisää aloitustilanteessa tasaikäisen metsän tuottoa suhteessa jk:n metsään.
Jk:n hyvä tuotto perustuu arvokasvun hyväksikäyttöön mutta se ei riitä , jos muut tekijät ei tue tarpeeksi menetelmän onnistumista.
Niinpä. Mielenkiinnolla nyt saurataan, miten esim. jk-yhteismetsät toimivat. Voi siinä usko olla jossain vaiheessa koetuksella. Siinä joudutaan sääntöjäkin venyttämään kun jatkossa hakkuita tehdään.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.