Taas oli Hesarissa taas kerran jatkuvan kasvatuksen mainos.  Tällä kertaa kehuttiin yhteismetsä Tuohea.  Kylläpä heillä meneekin hyvin.  Pinta-alaa 570 ha ja myyvät 6000 m3 vuodessa.  Jos tuota rataa jatkaa vaikkapa 50 vuotta, niin kyllä Suomessa metsäkasvun täytyy olla oli 200 miljoonaa m3 vuodessa.  Kumma vaan, että se oli 50 miljoonaa m3, kun siirryttiin jaksolliseen kasvatukseen.

Lehden kuvassa oli kaiketi näkemä jatkuvan kasvatuksen metsästä.  Mainostettiin, että hiilivarasto säilyy.  Siihen en osaa ottaa kantaa.  ”Sokea-Reettakin” näkee kuitenkin sen, ettei tuo maapohja taimetu kunnolla ilman avohakkuuta.  En olisi kyllä halunnut laittaa lehteen kuvaa  harvennetusta männiköstä, koska jokainen tietää, että alle syntyy parhaassa tapauksessa harva kuusentaimikko.

Metka juttu miten se vanha levy on jäänyt pyörimään monissa asioissa.  Tietysti yksi, josta jatketaan aina ”höpöttää” on tukkiprosentti.  Tietysti se nousee, jos hakataan vain kaikki suurimmat puut.  Sanoivat pääsevänsä 70 %:iin Sitä ei kuitenkaan mainita, että huolella hoidetussa jaksollisen kasvatuksen metsässä hakkuiden tukkimäärä on selvästi jatkuvan kasvatuksen metsää suurempi.  Sen tiedän hyvin, koska meillä tehdään harvennuksia kaksi kertaa enemmän kuin aukkoja.  Meillä tukkiprosenttikin on 66, joten eipä ole eroa paljon, kun meidä metsät kasvat kestävästim jotain 50-80 % enemmän.

Tietysti taas valiteltiin jaksollisen  kustannuksia, mutta ”unohdettiin” kertoa, että jaksollisen kasvatuksen avohakkuupuista saa niin paljon paremman hinna kuin jatkuvan puista, että erotuksella kattaa uudistuskulut kuten olen aina todennut.  Jutun mukaan mitään metsänhoitokuluja ei synny!!!  Tästä päättelen, ettei noihin metsiin synny edes vesakkoa.  Muuten kuluttomuutta ei voi selittää. Näkyy lehden kuvastakin, ettei tarvitse perata.

Eikä luonnollisestikaan annettu mitään arvoa sille, että massateollisuus tuottaa Suomelle vientituloja kuusinkertaisen määrän sahateollisuuteen verrattuna.

Tietysti ”unohdettiin” juurikääpäriski jatkuvan kasvatuksen kuusikoissa.

Kyllä meidän metsissäkin löytyy marjoja joka lähtöön.  Ja metsojakin.

Euro per taimi tarkoittaa 1500 – 2000 euroa hehtaarilta ja kyllä tuon verran melkein aina meneekin jos uudistamiskuluihin lasketaan mukaan taimikonhoito kaksi kertaa. Riippuu henkilön korkovaatimuksesta saako investoinnille mieleisensä tuoton. Timpan mainitsemassa jutussa kerrottiin että jk-metsissäkin on jouduttu tinkimään korosta kun metsätilat ovat niin kalliita. Nykyisinä turbulentteina aikoina metsäkin on taas ihan kelpo sijoitus.

Polttoainepäästöt kuittaantuu moninkerroin paremman kok.kasvun avulla.  Jalostetut taimet kasvaa kiertoaikana vähintään n. 30 % paremmin kuin jk:n metsä.  Se olisi esim. 7 m³/ha/v  kasvun kohteessa n. 150 mottia lisää puuta;  ~ saman verran kerättyä Co2:a tonneina.  Myös hyvin kasvavat vesakot vielä lisää Co2:n sitoutumista.    Käytetyt kemerarahatkin tulee valtiollekin takasin moninkertaisesti lisääntyneinä verotuloina.

En ole lukenut Hesarin juttua mutta yleensä ei selvitä jk:n metsissäkään kokonaan ilman taimikonhoitoa.  Jos hakkuumäärä olisi tuon (570 ha/ 6000 m³/v) yli 10 mottia/ha koko kiertoajan , niin puustopääomaahan siinä hakkattaisiin kokoajan pienemmäksi.  Miten se vaikuttaa hiilen kertymiseen ? Oli varmaan unohdettu kertoa.

Luontoarvot on erikseen mutta niidenkin paremmuus esim. jossain harveikoksi hakatussa kuusikossa on kyseenalaisia.    Peitteisyyden säilyttäminen onnistuu parhaiten kaksijaksoisissa metsissä, jotka on syntyneet jo valmiiksi ennen hakkuuta. Jos niissä on jo sopiva taimikko alikasvoksena , niin päätehakkuutulokaan ei laske silloin liiaksi uudistamisvaiheessa, jos lasketaan kannattavuutta.   Miksei useampi jaksoisetkin käy , jos on valmiiksi olemassa kasvupaikalle sopivaa puulajia riittävässä tiheydessä.

Voin kertoa ”mullelle”, että ainakin niissä kahdessa jatkuvan kasvatuksen metsässä, jotka olen hakkauttanut on tarvittu raivaussahaa, jotta jotain saisi kasvamaan.   Taimiakin tarvittaisiin.  Itse asiassa raivaussahaa tarvitaan jatkuvan kasvatuksen metsässä 5 kertaa siinä ajassa, kun jaksollisessa 2 kertaa.  Että näin.

Minusta on täyttä höpöhöpöä laskea metsänhoidon kuluille korkoa. Tuskin kukaan laskee esim. Osakkeisiin sijoitettujen puukauppa tulojen tuottoja metsätalouden tuotoiksi. Jos lasketaan menoille korko niin kai se pitäisi tuloillekin laskea.