Gla:”Mitä jatkuvan kasvatuksen massapuuta kammoksuva porukka nyt sanoo, kun vessapaperikoneet pyörii täysillä ja kaupoissa on hyllyt tyhjänä?”
Jompi -kumpi meistä on käsittänyt tuon jatkuvankasvatuksen ideologian ihan vääri, Ja se en ole minä.
Oikein innostunut harsintahakkaaja hakkaa vain ”kasvunsa lopettaneita” tukkirunkoja – Niillähän se tili tehdään.
Kolmannen kierroksen jälkeen tapahtuu noin sadan vuoden kuluttua – hän hakkaa sieltä vain lahoa kuusta, joka käy vain polttohakkeeksi ja huonolla hinnalla.
Uudessa metsälaissa voisi jk:n hakkuista tehdä luvanvaraisia. Perusteena pitäisi olla esim. puistoalueen säilyttäminen erikoiskohteissa tai talousmetsissä kohteen sopivuus jk:n kasvatukseen. Ettei käy kuten yleensä käy liian karuilla mailla , että puuston kasvu hyytyy kuusettumisen takia. Rahastajajobbarien/ulokomaisten rahastojen päätehakkuut jk:n nimissä (ilman oikeaa uudistamisvelvoitetta) pitäisi myös estää.
Kun ottaisi huomioon työllistävän vaikutuksen,ilman kaiken maailman tukiaisia,lainoja,koneiden tekemää suurta hiilijalan jälkeä ja luonto arvot käsityöt muutoinkin(ajouratkin pysyisivät maan omistajien mailla),olisi järkevää kyllä maksaa siitä tekeville sen mukaisesti.
Jos enskassa puiden keskimääräinen väli on kolme metriä, niin ihan pienellä suunnittelulla ja järjen käytöllä siellä on ajourien paikkoja vaikka kuinka paljon. Jos käsipelissä savotoidaan, niin kolmosen kuitupöllit voi melko vapaasti kantamalla tuoda laanille jopa poikittain sylissä. Niin että siitä vaan!
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.