Onko Havununnalle olemassa jokin toimiva lentolevitettävä aine?Kemiallisia torjunta-aineita pitäisi levittää hurjia määriä maastoon ja ne eivät juurikaan valikoi mitä tappavat.
Ei tietenkään. Kuten ei ihmiseltä etuhammasta särkiessä amputoida takajalkaa. Eikö tutkimus ole millään jäljillä monenkymmenen vuotensa jälkeen vai sittenkö aletaan aprikoida kun tilanne on päällä?
Malta hetki mehtäukko. Perustin eilen uuden ketjun mutta se ei näy vielä; ketjujen perustaminen menee nykyisin moderaattorin kautta. Havununna on ollut eteläisemmissä maissa jo vuosikymmeniä tutkimuksen kohteena joten tietoa on.
Tietoa on myös ollut tämän yksipuolisen kuusikoohosmin vaikutuksesta metsiemme terveydentilaan. Taasko täällä aletaan ensimmäiseksi huutaa kemiallista torjuntaa (viherA.J.ei). Olisko mitenkään ollut järkeen sopivaa alkaa sitä monimuotoista eli sekametsää jo aikapäiviä sitten harkita? Muutenkin koko metsäala on tuupannut kuusta joka paikkaan, melkein kallion päällekkin kitumaan. On tämä yksioikoisuus jotenkin kyllästyttävää.
a) sitä nykyistä kasvatusketjua, jossa lähes jokaiselle maalajille CT-pohjaa lukuun ottamatta on suosituksena kuusen istutus 1800 kpl/ha ja sen jälkeen taimikonhoidoissa lehtipuut pois
tai
b) allekirjoittaneen ehdottamaa ”jatkettua kasvatusta”, jossa pyritään taimikonhoidosta alkaen mahdollisimman halvalla syntyvään sekakokoiseen sekapuustoon ja tehdään vaikka 4-5 yläharvennusta ennen päätehakkuuta,
niin kysynpähän vaan kumpi johtaa enemmän siihen kuusettumiseen.
Maastullin artikkelin mukaan havununnaa on melko vaikea torjua, kun se on päässyt leviämään. Tarvitaan pakkastalvia , -29 C-asteessa ei selviä enää. Eli lämpömittaria tuijottamaan ja toivomaan pakkasia ja/tai sitten puulajien vaihto. Myrkytykset ei ole realistinen ve. (Jotain feromoniansoja taisivat käyttää , ne voisi toimia)
Kuusen istutusta ei kait kukaan ole suositellut karuille maille muuten kuin pakosta. Luont. uudistaminen sekapuustoiksi+ viljelyn yhdistäminen siihen tarpeen mukaan ja kaksijaksoinen kasvatus toinen vaihtoehto, niin ehtii paremmin nähdä, tuleeko havununnat alueelle. Lehtipuun suosimiseen havupuutaimikoiden sekapuuksi löytyy kasvatusohjeita, joita on ollut jo vuosikymmeniä sitten saatavilla. JK ja jatkuva yläharvennus vain lisää kuusettumista muilla kuin karuimmilla mä-kasvupaikoilla.
Myrkytys on huono keino, koska ilmastomme muuttuu pysyvästi, ts. ne pitäisi toistaa joka vuosi. On kyllä olemassa ainakin yksi biologinen kontrolli eli bakteeri B. thuringiensis, joka voisi olla järkevä. On parempi perustaa monilajisia metsiä, joissa viihtyvät myös havununnan luontaiset viholliset kuten muurahaiset. Feromoniansoilla voi seurata kantaa ja vähentää sitä paikallisesti, mutta jos tulee epidemia niin nekään eivät riitä.
Preventive measures
Planting multi-species stands, active protection of undergrowth, birds, ants in primary outbreak foci.
Forecasting
Counting of female moths on trees is used to forecast the nun moth density in the next year.
Control measures
Biological (based on bacterium Bacillus thuringiensis) and chemical (chitin synthesis inhibitors or pyrethroids) may be used to control the nun moth.
Paremmin otsikon aiheeseen liittyen: miten Jean S perustat sekataimikkosi – sovellatko sekastrategiaa eli istutat tai kylvät osan ja osa taimista tulee luonnonsiemennyksestä? Kyselen sen takia, että ellei halua istuttaa, kylvö tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää jalostuksen tuoma kasvunlisä. Kuusen kylvöstä tosin ei ole aina niin hyviä tuloksia tullut. Olisiko raadilla ohjeita miten perustetaan hyvä sekataimikko kylväen eri kasvupaikoille? Kuivan ja kuivahkon kankaan männyntaimikko syntyy konekylvöllä, mutta entä rehevämmät kasvupaikat?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.