Jovain. Käänsit keskustelun taas toisiin (lempi) aiheisiisi.
Fakta, josta et pääse millään on siis se, että jaksollinen kasvaa paremmin. Toinen fakta on sitten se, että jaksollisen puista saa paremman hinnan. Kolmas fakta on sitten se, että jaksollisen kokonaisriski on pienempi. Jatkuvassa taimettumisriski on suuri, millä tuotteen valmistumisen (siis puiden kasvun) kannalta on ratkaiseva merkitys. Jatkuvassa et pysty kasvattamaan sekametsää, mikä haittaa sekä varautumista ilmastoriskeihin eikä mahdollista saada sekametsän paremmasta kasvusta saatuja hyötyjä.
Meillä 10-vuotiskaudella 2018-17 puista saatu myyntihinta oli keskimäärin 39, 42 €/m3. Vaikea uskoa, että korjuu- ja kaukokuljetuskustannukset ovat tätä enemmän. Mihin laskelmiin Jovain perustat tietosi. Jos olisivatkin suuremmat, niin ei se minua haittaisi.
Puukauppaa on tehty maailman sivu pääasiassa niin, että metsänomistajat ovat myyneet puunsa jollekin ostajalle. Nämä hakkuuoikeudet olivat aikanaan käypää kauppatavaraa. Minullakin on faktatieto v 1916 tehdystä kaupasta, jossa kaksi ostajaa möivät hakkuuoikeutensa kolmannelle taholle, joka suoritti hakkuun. Nythän tällainen kauppatapa ei ole enää käytössä.
Kemera-tuet taitavat olla jotain luokkaa 1,5 % kantorahatulosta ja 0,25 % metsätalouden viennin arvosta. Eipä niillä ole paljoa metkitystä.
Hyvinkin pidän mahdollisena, että jatkuva kasvatus lisääntyy. Syy ei luonnollisestakaan ole systeemin edut vaan väestön lisääntyvä tyhmyys, mikä koskee myös valitettavan usein korkeaasti koulutettujakin, jotka innostuvat milloin mistäkin hömpästä.
Timpalla jälleen viiltävän tarkkaa analyysiä. Vähän aikaa sitten kerrottiin tutkimuksesta, jossa todettiin jaksollisen mallin metsätuhoriskit pienemmiksi, toisin sanoen harvemmin esiintyviksi. Metsätuhoanalyysissä pitää huomioida eri tuhoriskien yleisyyden lisäksi Timpan mainitsema jatkuvan mallin taimettumisriski ja sekametsän kasvattamisen tuomat edut, joita on vaikea jatkuvassa mallissa saavuttaa. Lisäksi pitää huomioida eri tuhoriskien taloudellinen seuraus, joka kieltämättä on usein jaksollisessa mallissa suurempi (mm. tuulituhot ja hirvituhot). Merkittävä poikkeus on juurikäävän aiheuttama tyvilaho, jonka kokonaisriski (yleisyys x seurauksen vakavuus) on jatkuvassa mallissa suurempi.
Paras kokonaistulos eri hyötyjen suhteen saavutetaan, kun metsäalueella harjoitetaan kullakin metsäkuviolla sille parasta mallia ja tarvittaessa jopa vaihdetaan lennossa mallien välillä. Päätöksenteko tapahtuu niin, että otetaan huomioon kunkin metsikkökuvion rajoitteet ja omistajan tavoitteet.
Palasin sorvia polkemasta. Täällähä asiat jo selkeytyy.
Jalostuksella tullee olemaan ratkaiseva merkitys kun eri-ikäiskasvatus yleistyy. Silloin korkotappiokin saattaa olla hallitavissa. Haitallisinta on tuotannon verotus 30- 34 %. Ei kai missään muussa 70- 100 vuoden tuotteille ole samaa sosialisointia. Tämä tuli aikanaan ”mooseksen” hallitukselta. Puuta kuljettavassa junassa on joka kolmas vaunullinen veroa.
Nyt on varma puolueeton tieto tasaikäisen kasvatuksen käytännön tuloksesta. Siinä menot ovat 18%. Se tekee 3% 70 vudelta korkoakorolle 106,02 % . myös kertoo sijoituksen tuottavuudesta. Sitä ei vorottaja huomioi vaan ottaa omansa 24,6 % . Tarkistakaa missä on virhe?
”Mihin suuntaan korjuukalusto ja logistiikka kehittyvät, jotta ne edistävät peitteistä metsänkasvatusta?”
– Ns. päätehakkuukoneilla kannattaa jk-hakkuutkin tehdä, n 20 t koneilla ja min 10 m puomilla; koskee sekä hakkuu- että ajokonetta. Mitä isommat koneet, sen vähemmän korjuuvaurioita, ajouria, -kertoja ja painumia tulee.
Ensharvennuskoneilla ym rimpuloilla ei saa kun vahinkoa aikaan.
Perko. Etkö osaa lukea suomen kieltä? Huomaa, että myös tasaikäisellä myyntitulo on suurempi. Ja kasvu. Viimeisen rivin alle jäävä luku on ratkaiseva. Kuten tuolla edelläkin kerroin, niin suoraan metsätaloudesta johtuvat taimikon perustus- ja hoitokulut ovat luokkaa 10 % myyntitulosta. Muut kulut ovat ns kiinteitä kuten tiestö, vakuutukset, hallinto, jäsenmaksut ym.
Jos metsätalouden menot ovat vuotuisesta liikevaihdosta esim 18 %, niin hyvinhän tuo kannattaa. Teollisuudessa menot suhteessa liikevaihtoon ovat huomattavasti suuremmat. Pitäisikö teollinen toiminta lopettaa kannattamattomana?
Visakallo: Sitä tarkoitin mitä isotee tuossa kertoo kaluston käytöstä. Korjuukaluston ja logistiikan kehittämisen (ylimenokauden) jälkeen, kalusto on jo olemassa, jolla jatkuva peitteisen metsän korjuu onnistuu ja kalustoa voidaan kehittää edelleen. Niin myös puukauppaa ja logistiikkaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.