Meikäläinen insinöörinä edellyttää mittausta ei uskomusta. Siis väitätkö Jovain tietäväsi paremmin kuin esimerkiksi Suomen, Ruotsin ja Norjan metsäntutkijat, jotka ovat kasvattaneet ja tutkineenm jk-metsiä. Kuten olen moneen kertaan kirkoittanut, niin esim Luken koemetsä Lapinjärvellä kasvaa 4-5 m3/ha/v.
Ei ole uskomuksista, en myöskään väitä tietäväni paremmin. Toivottavasti tutkimus ratkoo näitä kysymyksiä jatkossakin, myös siitä syystä, että tarjoillaan ristiriitaisia tutkimustuloksia. Ja eihän jk:n metsän luvan varaisuudesta ole aikaa kuin kuusi vuotta.
Niin koeala on tosiaan Lapinjärvellä. Siis selvästi etelämpänä, joten, jos eroa on, niin sen pitäisi olla periaatteessa Lapinjärven hyväksi. Toinen juttu sitten se, että Lapinjärvellä maasto oli kosteampaa kuin Keski-Suomessa. Tämä mahdollistaa taimien syntymisen Lapinjärvellä ylivoimaisesti paremmin kuin Keski-Suomessa. Olen lähetellyt kuvia Keski-Suomesta kohteista, joissa taimettuminen on ollut heikkoa, vaikkei pintaskasvullisuuskaan haitannut.
Ettei vaan ole vertailut ja laskentaesimerkit tietoista johtamista harhaan. Timppa: ”En tiedä mitään muuta elinkeinoalaa kuin jaksollisen metsänkasvatuksen, jossa päästään korkeaan tuottotasoon ja noin alhaisin kustannuksin”. 18 % myyntitulosta ja Kemera avustuksiin 0,46 %.
Voi olla, että peitteisen metsänkasvatuksen kustannukset ovat vielä alemmat ja Kemera on luettava kustannuksiin, tuetaanhan sillä tuottamatonta työtä. Metsänhoidon hyöty on sitten erikseen.
Näin se menee. Onhan metsänomistajat pidetty teollisuuden toimialan, pystykaupan, logistiikan ja korjuukaluston kehittämisen ajan sivuraiteella. Hyvinkin 40-50 vuoden ajan, aina uusimpaan metsälain päivitykseen 2014 asti, jossa metsänhoidon osalta palautettiin, mutta puukaupan ja korjuun osalta säilytettiin ennallaan.
Timppa ei ota huomioon sitä, että puukaupan ja korjuun kustannukset ovat yli puolet puun hinnasta. Ei ota huomioon myöskään sitä, että metsänomistajat eivät edelleenkään pääse korjuun markkinoille. Pitää korjuun markkinoita ilmaispalveluna, maksaa omasta pussistaan ja torjuu metsänomistajien pyrkimykset päästä korjuun markkinoille, tienaamaan omista rahoistaan.
Psp. Ei ole epäilystäkään, etteikö peitteinen metsänkasvatus tule lisääntymään. Siihen on monia syitä, mutta myös korjuukaluston ja logistiikan kehittäminen. Antaa hyvät mahdollisuudet peitteiselle metsän kasvatukselle.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.