Keskustelut Metsänhoito Vaihtoehtoja avohakkuulle

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 2,399)
  • Vaihtoehtoja avohakkuulle

    Tänne kai voi kirjoittaa vastustavansa avohakkuita ja ehdotankin että niistä tehdään uudessa metsälaissa tiukasti luvanvaraisia.

  • mehtäukko

    Jossain näkyi Pukkalan sadan vuoden simuloinnin tulos kuusi-, ja mäntyvaltaiselle metsäalueelle. No lähes kaikki osatekijäthän siinä ”lasketaan” jk:lle  paremmiksi. Siinä esitetään kuusikolle samaa 9,9€/m3 korjuukustannusta tasaik. ja jk:lle ja männikölle 10senttiä motille halvempaa jk:lle!!?

    Jo yksin se laskelma lopettaa uskottelun todenperäisyyden.Siihen lisättynä kaikki muut korjuusektorin haasteet sammuttaa koko kytöpalon.

    Perko

    Tieto ei läpäise muodostuneita asenteita.  Puuki, uskosi, että tasaikäisenkasvun puut tulee kuljetetuksi enkelin voimin on suuresti liioiteltua.

    Lukuisat riskit, metsän heikko tuotto omistajalleen tekee hankalaksi valita malli tai ohjelma jolla sijoitus on kilpailukykyinen ja järkevä.  Hallinto seuraa ppa lakirajaa muuta ei hävitä kartelleita tai vääristynyttä puun hinnoittelua.

    ”Jalostuksen tuomat mahdolliset hyödyt ovat käytössä vasta sadanvuoden kuluttua ja siinäkin on riskinsä, emme tiedä millaista ja mihin käyttöön silloin metsän tulisi kasvaa.” Näin kertoi profs. Teemu Teeri

    Tasaikäisen kuluihin tulee lisätä  kemerarahat, suunnittelut ja tarkastukset.   Ne ovat sitä  naapurin metsästä haittua selvää seteliä.

     

    mehtäukko

    Eikö jk:n metsissä samalla tavalla suunnitella ja tarkasteta vaikkapa metsätie tai kunnostusojitus?

    Puuki

    Perko laittoi eholle melko huonon olkiukkoviritelmän.

    Laske itse mikä ero on kuljetuskustannuksissa ja mahdollinen ero korjuuvaurioissakin, kun metsissä ajellaan tiheään ja isommalla korjuualueella silloin kun siellä jätetään pystypuuta kasvamaan edelleen.  Puumääriin suhteuteutettuna ajomäärät lisääntyisi vähintään 50 % jk:n hakkuissa.

    Teeri on kukertanut ihan omiaan, jos on noin lausunut jalostushyödystä.  Sehän vaikuttaa jo taimikon paremmasta kasvusta ja eh:n isommasta puumäärästä lähtien  ja entistä parempana laatuna. Se on kyllä tosiasia, että teollisuus ei korvaa  hyvän laadun tuomasta lisäarvosta juuri ollenkaan alkutuottajille. (Vai oliko prof. Teeren lausunto joskus 1900-luvun alussa annettu?)

    Kemerarahat on paras sijoitus valtion puolelta, koska ne lisää verotuloja moninkertaisesti siihen sij. rahamäärään verrattuna.

    Tarkastukset ym. maksut taittaa tulla kalleimmiksi jk:n firmojen  tapaisten yritysten toiminnastaan perimistä korvauksista.

    PS ”Tieto ei läpäise muodostuneita asenteita.”  – se on kyllä huomattu jo monta kertaa.

    Perko

    Pitäis ensten ajatella mistä faktat on.   mehtäukko on niin tehnyt: ”männikölle 10senttiä motille halvempaa jk:lle!!?” Eikä tuosta pitäis kiukustua. Kuutio hinnalla ajavat ja kun suurin osa on tukkipuuta  hinta on halvempi.  Metsässä ei tarvii mellasta.  Ammattilainen joka osaa ohjata eikä vain tuhota  sanoi ettei ole edes hankalaa.  On nähty ja varmaksi havaittu.

    Aukonhoitoon ja riukusavotoihin ei kulu toisten hankkimaa rahaa jk metsässä!

    Asenne vaikuttaa. Voisin kuvitella uskonsa varassa toimiva pojois-korelainen  liikenneohjaaja ( ovat tosi viehättäviä) viittomassa tyhjällä tiellä ja aukossa huitova metsäntekijä.  Jotenkin samaa nousee mieleen  olemattomat autot ja  80 vuotiset puut!

    PS .  T. Teeri sanoi , että ne taimet ovat vasta valinnassa joista  joskus siemenet tulee, että niin se oli eilisessä ohjelmasa.

    mehtäukko

    Mehtäukko ei kiukustu muusta kuin totena veteen piirretyistä viivoista ja vielä prof. tason vetäminä.

    On päivän selvää, että harv. /poimintahakkuun korjuukulu ei ole samoilla euroilla eri menetelmissä. Tai korjuuvauriot ovat olalla kohautettavia.

    Perko

    Juu, eihän ne nykyisin osaa ihan samaa kuin hevosella , piikkilinkulla ja parireellä!

    Timppa

    Sikäli kuin olen kuullut, niin jatkuvan kasvatuksen metsän suunnittelua tekee mm Arvometsä Oy.  Jos siellä ei tarvitse suunnitella, niin myykö tämä yhtiö pelkkää ilmaa?

    Eipä sitä paljon tarvitse ainakaan meidän metsissä suunnitella.  Emännän kanssa otetaan nauharullat mukaan ja solmitaan leimikon ympärille.  Motokuski tekee loput.

    Olen koettanut Perkolle selittää, että pitäisi tarkistaa useammasta toisistaan riippumattomasta lähteestä se sattuuko oma mielipide olemaan oikea vai väärä.  Muuten ei tässä elämässä pärjää.  Jos ainoa ”oikea” mielipide sattuu olemaan esimerkiksi sellaisen tahon, joka myy samalla palveluitaan, kannattaa miettiä pariin kertaan uskoako vai ei.

    Nykyaika on hyvin kummallinen.  Jos joku mistä tahansa esittää kuinka hullun väitteen tahansa, niin aina löytyy suuri sakki, jotka hurahtavat tähän.  Niinkuin siis vaikka tähän jatkuvaan kasvatukseen.  Vaikka laskelmien esittäjä on taho, joka hyötyy systeemin markkinoinnista suoraan.

    Timppa

    Vielä vähän kustannuksista.  Meillä 10-vuotiskaudella 2008-17 kustannukset olivat 18 % myyntitulosta.  Kemera-korvauksia saatiin 0,46 % myyntitulosta.-

    Kustannuksiin sisältyy taimikoiden perustamis- ja hoitokulujen lisäksi mm omien teiden (1,5 km/100 ha) kunnosapito ja rakennuskustannusten poistoja.   Tiehoitokunnille maksettavia korvauksia.  Lisäksi kahteen kertaan metsäsuunnitelman teko.  Kattava metsävakuutus.  Kaikki hallintokulut, mm kirjanpitäjä.  En tiedä mitään muuta elinkeinoalaa kuin jaksollinen metsänkasvatus, jossa päästään korkeaan tuottotasoon ja noin alhaidsiin kuluihin.

    Perko

    Aukkojen kunnostus on korjautunut. Nykyiset  tukkikuusiko ovat enimmäkseen lapsityövoimalla istutettuja. On hyvä vain jos asia on unohtunut eikä asiakaskunta aseta pyyhkeiden  käyttöä poikottiin. Vaikus olisi  tuskallista kestää. Metsänomistajien olosuhteet alkutuotannossa ovat säilyneet ja asenne on koulutettu eikä siihen sovi puuttua.  Josain muualla minut olisi kuljetettu uudelleenkoulutusleirille.

    Moskovan  taxissa tapasin samanlaista unelmaa menneestä kuin täällä . Kysyin Stalinin  metsänhakkuista, kuski olisi ollut valmis jatkamaan savotoita.

    Nukkukaa rauhassa. Olen tutkinut ja lukenut kohtalaisen määrän  tutkimuksia niissä on ollut  laajat lähdeaineistot. Kotonani on muistona paloja Tasmaanian petäjästä ja kalifornialaisia  käpyjä. Punkaharju on hyvin tuttua.    Minun nuoruuteni  kuin monen muunkin suomalaisen kiusaukset johtuivat paljolti  Leninin opista  ja Stalinista  ehkä siksi olen vieläkin kärttyisä.

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 2,399)