Käytännössä tarvittava hakkuupinta-ala riippuu keskikasvun, keskipoistuman ja harvennuskertojen eroista. Jk-metsässä käydään useammin eli lyhyemmin väliajoin kuin jaksollisessa metsässä ja tietty pinta-ala tuottaa vähemmän kasvua.
Laskennallisesti, jos keskikasvu olisi vaikka 5 mottia per ha per vuosi, aina 15 vuoden välein voisi käydä hakemassa 75 mottia miinus hukkapuu ja luonnonpoistuma (20 %), ehkä 60 mottia. 75 vuodessa se tekisi 5 x 60 = 300 mottia. Jaksollinen kasvattaja saa samassa ajassa aikaan ehkä 7 x 75 x 0,9 = 470 mottia. 470/300 = 1,57. Ainakin 1,5 kertaa jaksollisen pinta-ala pitäisi hakata noilla alkuoletuksilla, eli kasvu ja saanto oletettiin paremmiksi jaksollisessa mallissa.
Mielestäni iso ongelma on juuri tämän ketjun otsikon suhteen on se, että metsänomistajat ajattelevat vain itse tai kuuntelevat markkinamiehiä eivätkä usko tutkimuksia, tai uskovat niitä valikoivasti.
Vai lisääntyisi työpaikat jk-hakkuulla. Täyttä huuhaata ainakin Suomessa. Tuottavuuden alentaminen heikentäisi Suomen puunjalostusteollisuuden kilpailukykyä ja parantaisi työllisyyttä ulkomailla. Suomessa ei.
Niinpä. Ja entäs ajomäärät / kiertoaika. Esim. Tasaikäinen ; eh 60 mottia /ha , 2. harvennus 110 mottia /ha , päätehakkuu 300 mottia /ha . Jatkuvakasvatus : 5 x 70 mottia /ha / kiertoaika. Ei kovin ekologista eikä ympäristöystävällistä. Korjuuvaurioita harvennuksilla tulee yl. sitä enemmän mitä useammin käydään metsä läpi.
1 ha päätehakkuun puut pitäis kerätä n. 4 ha jk:n metsästä. Se lisää metsäajomatkaa (urien pituutta, ajomatkat ei lisäänny yhtä paljon koska kertymät erilaisia) keskimäärin p-hakkuun n. 550 m :stä –> jk:n n. 2100 m :iin. Koko kiertoajalta ;
3 (4 ) x 550 m = 1650 m ( 2200 m ) , vs 5 x 2100 m = 10 500 m . ( jos leimikko on tienvarressa ).
Kyllä Jätkä on siinä oikeassa, että se puumäärä,joka nyt hakataan tasa-ikäisistä, – ja olisi haalittava jk:n lopulta hatelikoista- , on paljonkin suuremman työn takana. Ja tällaiset etelä-Suomen talvet siihen soppaan lisättynä, tekevät siitä täysin toivottoman sekamelskan.
Kuinka klusteri voi laskea vientikauppojaan ja toimituksiaan moisen haahuilun varaan? Ei mitenkään.
Jos on 10ha palsta siinäkin tulee jo ajomatka niin pitkäksi, että peränurkalta ei saa jk puita myydyksi järkevään hintaan, jos edes saisi kaupaksi. JK on hieno ajatus teoriassa, mutta ei sovellu moneenkaan kuvioon, rahallisesti aina huonompi vaihtoehto.
Siinäkin mielessä jk:ssa työvoimatarve kasvaisi, että pusikko pitäisi käydä raivaamaasa kiertoajassa 5 kertaa kun jaksolliseen riittää kaksi perkausta.
Toisaalta tietysti kasvu pienenisi n 60 %:iin jaksolliseen verrattuna. Kun hiilinielu pitäisi säilyttää samana, niin markkinahakkuut putoaisivat puoleen. Tällä saattaisi olla jonkinlainen vaikutus sekä työllisyyteen että Suomen kansantalouteen, kun kokonaisia tehdaspaikkakuntia ajettaisiin alas.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.