Eikös kaikkein monimuotoisinta ole se, että meillä on kaikkia näitä:
– Täysin luonnontilaista metsää
– Jatkuvan kasvatuksen talousmetsää
– Jaksollisen kasvatuken talousmetsää
Jotkut lajit viihtyvät paahteisilla aukoilla. jotkut synkässä tiheikössä. Luonnontilaiset metsät muuttuvat yhden puulajin kuusikoiksi siellä missä kuusi pärjää. Viljelyllä saadaan muitakin puulajeja mukaan. Tosin hirvikanta on nyt aiheuttanut sen, että viime aikoina on istutettukin lähinnä kuusta.
Hyviä puheenvuoroja edellä. Kyllä, kaikki Panun mainitsemat mallit sopivat käyttöön ja jopa samaan metsälöön. Meillä jo pienmetsänomistus takaa sen, että käytössä on monta mallia ja monimuotoisuutta syntyy.
Samaa mieltä, kuitenkin sillä rajauksella, että mosaiikki ei takaa monimuotoisuutta. Tarvitaan myös laajoja yhtenäisiä varttuneita metsiä. Lisäksi talousmetsä voi olla hoitomenetelmästä riippumatta enemmän tai vähemmän monimuotoista.
Riippuu lajista, osalle riittää hyvinkin pieni alue, osalle ei. Monet nisäkkäät jopa hyötyvät talousmetsistä (hirvi, peurat, sudet yms) , jotkut vaativat laajempia alueita. Nisäkkäistä valtaosa on lisääntynyt voimakkaasti sitten 1950-luvun, osin metsästyksen rajoituksista johtuen.
Osa lajista kaipaa laajoja metsiä ja sitähän monimuotoisuus on, että kaikille löytyy riittävästi elinympäristöjä. Kun ajatellaan pullonkauloja, laajat yhtenäiset varttuneet metsät on meillä uhanalainen luontotyyppi. Pienipiirteistä mosaiikkia ja taimikkoa on ihan tarpeeksi. Jonkun mielestä maatalousympäristö on myös uhanalainen, koska maatalous on muuttunut nopeasti varsin monotoniseksi toiminnaksi, jossa ojien pusikoituneita pientareita tai kotieläimiä ei ole. Toisaalta kysyn, onko ihmisen toiminnasta aiheutuneet kulttuuriympäristöt sellaista monimuotoisuutta, jota on tarpeen puolustaa.
Pelkkä vanha metsä on myös monotonista, eikä lajirunsaus ole suurimmillaan. Se lienee sitä erilaisissa rajapinnoissa, kuten metsä/pelto/vesistö jne. Molempia tarvitaan, sekä vanhoja metsiä että ihmisen muokkaamaa ympäristöä. Karatalouden/lehmien väheneminen on vähentänyt mm. kottaraisten ja pääskysten määriä.
Kottarainen on luokiteltu yhdeksi sadasta maailman haitallisimmasta vieraslajista.
Nyt kun kottaraisten määrä on romahtanut Suomessa, se on päässyt lintujen uhanalaisluetteloonkin, vaikka sen luonnollinen kanta ilman ihmisasutusta Suomessa olisi mitätön.
”Kaikki mallit ovat virheellisiä, mutta jotkut niistä ovat hyödyllisiä. ” En muista kenen tuo ajatus on. No , pitää selata mikä malli sopii ja mihin persukset kestää. Jostain saa reilusti työllisyyttä ja lahjottaa riukupuut alle tuotantokustannusten. Toisista malleista nopeutettuna tuloja kohtuullisella työllä. Voi myös luovuttaa ja antaa klusterin hoitaa perinnönjaon loppukiihdytyksineen! Muitakin malleja voi käyttää eikä oo kilpailua.
Kottaraiset palaa vasta kun lehmät sontii ulkona. Kottaraisen eväät ovat siellä kasan alla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 2,351 - 2,360 (kaikkiaan 2,399)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.