Siksi luonto on ajatellut asian niin, että kuusi uudistuu valopuiden alle.Valopuiden uudistumiseen jk-porukan lääke on tuttu: Avohakkuu. Mutta koska jollain tavalla pitää erottautua jaksollisesta porukasta, on päätetty määritellä avohakkuut sen kokoisiksi, että ilman avohakkuun jättö-/siemenpuita reunametsä voi alan siementää.
Yli ha:n aukko siementyi täystiheäksi reunapuista. Ei siihen pienaukkojen haittoja kaivata lisäksi luontaisessa uudistamisessakaan. Aina ei ole mahdollista mutta silloin viljellään.
Nimetön15.2.2021, 11:56
Jätkä ym. Tuo leimaus vain on jotenkin jäänyt kaaliin kun isoisän ja ”metsäneuvojan” perässä nassikkana kahlailin. Puuhun lyötiin leimakirveellä yksi tai useampi leima osoittamaan, mitä puutavaralajia siitä piti tehdä – vuosikymmen taisi sittenkin olla 60-luku. Isännillä oli tapana kaataa vähemmän, kuin oli leimattu ja selityksenä, että ”neuvoja” leimaa liian harvaksi. Näin viime hakkuulla 3 vuotta sitten kasassa kauan sitten leimatun pöllin. Tällä kertaa meni palsta puhtaaksi ja uudistukseen paria jättöpuuta lukuun ottamatta. Seitsenkymmen luvulta muistan tarinan ”super”metsurista, joka kaatoi moton edellä hurjalla urakkavauhdilla. Hänellä oli vähintään kaksi sahaa, jotka ajoi tyhjiksi ja tankkasi/viilasi sitten kerralla pakollisella tauolla.
Anna Kontula, Vasemmistoliitto: ”puupellot” hakataan nuorina, syntyy sellua, rakentamiseen sopivaa puutavaraa ei tuoteta ollenkaan
…tuotantoa. Toisaalta osa korkemman jalostusasteen tuotannosta (esim. hirsirakentaminen) ei saa tarvitsemaansa materiaalia nuorena kaadettavista puupelloista, koska tarvitsisi järeämpää tavaraa, ja siksi se ei näillä metsänhoitomenetelmillä pääse Suomessa lentoon.
Hoidettu talousmetsä on aivan eri elinympäristö metsässä eläville luontokappaleille kuin luonnontilainen metsä. Joka muuta väittää, ei katso totuutta silmiin, vaan pyrkii vääristelemään sitä. Asia on päivänselvä.
En yhtään ihmettele syntynyttä metsätaloudelle vahingollista keskustelua aiheesta. Tosiasioiden yltiöpäisellä kiistämiellä on tehty puhdasta vahinkoa metsätaloudelle.
Pitäisi etsiä ratkaisuja, eikä tukeutua väitteisiin, jotka jokainen täyspäinen käsittää kestämättömiksi.
Kyllä. Kaikki voi olla tuosta samaa mieltä. Erot syntyy siitä, miten talousmetsiä kenenkin mielestä pitäisi käsitellä ja miten mikäkin käsittely, esim. avohakkuu tai jatkuvasti peitteinen kasvatus luontoon vaikuttaa.
En itse ainakaan yhtään kiellä, etteikö luonnontilaisella ja talousmetsällä olisi eroa jos jonkinlaista erilaisille luontokappaleille ja vaikutusta lajikatoon.
Mutta lajikato on kuitenkin vain yksi asia muiden joukossa. Ei kaikkea muuta voi uhrata sen torjunnan nimissä. Metsät on kuitenkin ainoa suuressa mittakaavassa nykytekniikalla toimiva keino myöskin esim:
1) ilmakehän hiilidioksiditason laskemiseen (tai nousun hidastamiseen)
2) vähän energiaa vaativaan rakennusmateriaalien tuottamiseen
Omat näkökannat näitä kulmia tasapainottaen (Suomessa):
– Luontoarvoiltaan erityisen tärkeillä kohteilla (harjut, vesistöt jne) suojelu
– Muilla etelän hyvin kasvavilla kivennäismailla tasaikäismetsätalous, kasvu mahdollisimman suurelta osin laatutukin tuottamiseen ohjaten, viljely jalostetuilla taimilla, lannoitukset yms
– Karummilla turvemailla ja pohjoisemmassa sekä turve- että kivennäismailla jatkuvapeitteinen kasvatus, luonnollinen uudistaminen
– Rehevimmillä soilla ennallistus nykyisen metsän kiertoajan lopussa (metaanipäästöt kohtuulliset verrattuna karuihin, etenkin puolukkaturvekankaisiin, ja ojitettuina turpeen hajoamisesta tulee co2-päästöjä)
Näilläkin kuvioilla nousisi nykyisestä sekä luonnontilaisten metsä- että suoalueiden pinta-ala, että jatkuvasti peitteinen metsäala, mutta kuitenkin ilmasto- ja järkevät talouskäyttömahdollisuudet huomioiden.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 2,341 - 2,350 (kaikkiaan 2,399)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.