Mikä siinä mahtaa olla, että eri metsähoitomuodot eivät sovi samaan metsään, vaikka kysymys on likipitäen samasta asiasta. Pidetään erillään metsänhoidollisesti, puukaupallisesti ja jopa erillisillä sopimuksilla, näinhän se käytännössä on määritelty.
Mikä siinä erottaa, jos hoitomuodoissa toimitaan samalla tavalla. Sekö, jos taimettuu on jatkuvaa, tai jos ei taimetu on jaksollista. Tai molemmissa muodoissa harvennetaan, tehdään väljennystä, poimintahakataan. Perustetaan siemen- ja suojuspuuasentoja, avohakataan, uudistetaan jne. Eli käytännössä pidetään erillään, eivät sovi samaan metsään ja huonosti myöskään samalle sopimukselle.
Näin se on määritelty, mutta toimii myös samassa metsässä ja samalla sopimuksella. En kiistä etteikö avauksia ole ollut. Kaikki käy pystykaupasta hankintakauppaan ja siltä väliltä ja hoitotavasta riippumatta.
Peitteisestä metsänkasvatuksesta käy ns. hätätapauksessa männikön tai koivikon sp-asentoon hakkuukin. J-kasvatus onnistuu kunhan illuusiosta poiketen tehdään taimikonhoitoja ja tarvittaessa täydennysistutuksia. Ja ollaan muutenkin sopivalla kohteella jatkuvaan kasvatukseen.
Erkki Lähde ja Heikki Simola Metsälehti mielipide 11.2.2021.
”Niinpä hiilen karkaamisen ainoa tehokas torjuntakeino metsätaloudessa on avohakkuiden, soiden ojituksen ja turpeennoston lopettaminen. Huonoksi päässyttä tilannetta voidaan korjata siirtymällä kasvattamaan metsiä jatkuvasti puustoisina.”
Hiilen kertymistä voidaan oikeasti lisätä , kun kasvatetaan uuden puusukupolven metsiä jalostetun alkuperän taimista. Nyt oli (MU) tietoa että Suomessa käytettiin jalostettuja istutustaimia seur : Kuusia 80 milj. tainta, mäntyjä n. 40 milj. koivuja n. 5 milj. Yhteensä 125 milj. tainta. Päätehakkuun jälkeen jalostetut taimet kasvaa ( myös oikean maanmuokkauksen ja kuusella alkuperäsiirron avulla) vähintään noin 20 % luonnontaimia paremmin . (Uusimmat 1,5 sukupolven alkuperät sitäkin paremmin.)
125 milj. tainta riittää n. 70 000 ha:n metsittämiseen. Kun keskikasvu Suomessa on n. 4,3 mottia/ha ja taimet on istutettu keskimääräistä paremmin kasvaville maille, niin niiden antama vuosittainen lisäkasvu /kiertoaika on n. 84 000 m³/v. x 70 v. ~ 5,9 milj m³. Lisäksi pitäisi laskea jalostetulla siemenellä kylvettyjen alueiden tuoma lisäkasvu . Eli siis päätehakkuualueiden yhden vuoden viljely tuottaa tulevaisuudessa vähintään noin 6 milj. mottia/vuosi enemmän puuta ja samalla hiilitase paranee vastaavasti.
Päätehakkuualueiden alkuvuosien lisääntyvät CO2-maaperäpäästöt ei ole lähellekään niin suuria kuin lisääntyvän puunkasvun sitoma hiilimäärä on. Erään tutkimuksen mukaan avohakattujen ja sen jälkeen viljeltyjen alueiden maaperäpäästöt oli korkeintaan 20 milj. t /ha /20 ensimm. vuotta. Se tekisi kiertoaikana n. 1,4 milj t / 70 000 ha. Eli nettona yhden viljelyvuoden jälkeen hiilinielutase parantuu kiertoaikana : 6 milj.t – 1, 4 milj.t = 4,6 milj.t .
Sitä voi verrata jk:n metsien kasvuun (ja vaikutukseen hiilitaseeseen) joka on keskimäärin n. 1 m³/ha/v heikompi kuin tasaikäisen luonnontaimista syntyneen metsän kasvu/kiertoaika. Eli jos istutettu 70 000 ha olisikin kasvatettu jk:lla, niin 70 vuodessa vaikutus olisi hiilitaseeseen n. 4,9 milj.t heikompi kuin luonnontaimista syntyneen tasaikäisen metsän vaikutus ( – mahdollinen ero maaperäpäästöissä) ja 9,5 milj.t heikompi kuin istutustaimien kasvatuksella saatu.
Soiden ojituksella on myös mahdollista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä eikä lisätä niitä. Jos kunnostusojituksella ja patoamalla (säätöpadoilla) saadaan pohjaveden pinta sopivalle korkeudelle, niin puun kasvu lisääntyy ja CO2-maapäästöt vähenee samalla . Samoin metaanipäästöt jotka lisääntyy huomattavasti , jos pintavesi nousee maanpinnan tasolle.
Myös jk metsänkasvatuksessa jalostushyöty voidaan käyttää hyväksi. Uudistamisvaiheessa ja muutoinkin jk:lle on eduksi, jos metsässä tehdään taimistonhoitotöitä ja tehdään täydennysistutuksia ja pyritään metsiä kasvattamaan puustoisina. On siellä myös kääville paikkansa monimuotoisessa metsänhoidossa ja suojelualueilla.
Veikkaan, että metsänhoidolla on loistava tulevaisuus edessään. Se voisi olla sitä myös klusterin osalta, jos enemmän joustoja ja yhteistoimintaa saataisiin aikaiseksi. Kysymys on eräänlaisesta huoltovarmuustekijästä ja yhteiskunnan tukijalasta. Osuuskuntaväen pitäisi herätä yhteistoimintaan ja vastata kilpailuun, mitä se sitten voisi ollakin. Osuuskuntana, osakeyhtiönä, ainakin näihin on viitattu.
Tuskin se oli Lähteen tutkimuksesta, vaan niistä toisista tutkimuksista, jotka väittivät, että heidän tutkimukset ovat parhaat. Eivät huomanneet sitä, että hyvästäkään tutkimuksesta ei oteta käytäntöön kuin tutkimuksen parhaat osat.
Joka tapauksessa, jos jk- hatelikkoon aletaankin jo ostella puuntaimia täydennykseen, sehän menee viimeistään aivan ulalle. Muokkaus kun ei tule kyseeseen, siinä saa hihat heilua ihan oikeesti.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 2,311 - 2,320 (kaikkiaan 2,399)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.