Elävässä elämässä tuolla laskelmien sotkoksilla ja oletuksilla ei ole hevon paskan arvoa! Niitä kun sottaat prosentin kymmenyksen mahdollisilla heitoilla ja huojunnoilla… Kyllä jää työt aikailuiksi ja tulokset tekemättä.
Aika vähän poikkeavat toisistaan , varsinkaan tuossa tilanteessa kun paljaan maan arvo jää nollaksi. JK:n ja tasaikäisen kannatusta voi vertailla , kun molemmista tiedetään ja/tai arvioidaan tulevat tulot + menot , ne diskontataan nykyarvoiksi, muuta ei tarvita. Laskentakorkoa voi muutella tarpeen mukaan kunhan pysytään realistisissa lukemissa (molemmissa tietysti aina sama korko kerrallaan). Sitten vain verrataan vierekkäin tuloksia, ja kas kummaa, jk ei ehkä ollukkaan niin hyvä vaihtoehto, kuin jossain mainoksessa kerrottiin. Molemmista menetelmistä pitää optimoidessa ottaa se paras vaihtoehto mukaan eikä niin että toisesta otetaan paras ja toisesta huonoin. ( jk:ssa lasketaan mukaan myös puustopääoman arvo, heikompi kantohinta, mahdolliset th-kulut, ja tasaikäisessä tehdäänkin yksi yläharvennus/kiertoaika eikä kaikkia harvennuksia tehdä alaharvennuksena kuten jk-oppaissa kerrotaan).
Yhtä kaikki, metsiä hakataan pilalle tänäkin päivänä. Onko siinä isoakaan eroa, jos harsitaan määrämittaan tai hakataan lakirajoille, eikä tulevan metsän kehittymiselle anneta takeita. Tämä ei tietenkään tarkoita kaikkia metsiä, että olisi käsitelty tai käsiteltäisiin samalla tavalla, mutta selvää lipsumista metsän hävittämisen suuntaan on havaittavissa. Tiedä sitten tarvitaanko totuuskomissiota, mutta voisi niitä kustannuksia laskea toiseenkin suuntaan, mitä ollaan menettämässä.
Tuohan se jk-metsän ongelma on. Kun pitää tehdä harvaa niin tuuli harventaa loputkin. Kyllä siinä tili jää muutamalta sukupolvelta köykäiseksi siitä metsälöstä. Varsinkin kun taimettuu sitä sun tätä tahi ei ollenkaan.
JK:ssa kasvatettavien puiden laatu heikkenee jaksollisessa se paranee jokaisen harvennuksen jälkeen, jos motokuskit osaavat työnsä. Valitettavsti eivät osaa. Nykyisten konekuskien taidoilla jk on tuhoontuomittua metsän hävitystä.
Kuten eri aiheissa on todettu moneen otteeseen, jk on yleisenä metsänkasvatusmallina kestämätöntä huuhaata. Se voi sopia vain pieni-alaisena pienimuotoisena puuhasteluna, jossa kuitenkin kaksivaiheinen ja -jakoinen on välivaiheena tasa-ikäisessä menetelmässä. Ei ihmisen ikä riitä odotella ja arpoa taimettumisia, johon voi tärväytyä 30-40 vuotta!
Tänä päivänä yhtiöiden pystykaupoissa metsälain,sertien ja oman imagon paine on niin kovaa, että metsiä ei hakata pilalle.Tätä tekevät jos tekevät omissa metsissään ne lyhytnokkaiset mo:t ja kulanssit, jotka luulevat saavansa toimia kuin villissä lännessä. Ottavat hetkittäisen voiton, ja sulkevat oven takanaan. Se ei ole kestävää metsätaloutta.
Jatkuvan kasvatuksen etu on eittämättä sen työllistävä vaikutus. Metsäalalla tyäpaikat ja -koneet lisääntyvät ainakin kaksinkertaiseen lukumäärään. Jos kustannukset halutaan saada maksettua, ei MO:lle jää senkään vertaa kantohintaa kuin nykyisin. Myös teollisuus joutuu tunkimään katteestaan.
Mutta työpaikat lisääntyy rutkasti. Romahtaahan työn tuottavuus puunhankinnassa, kun metsistä aletaan haravoimaan puutavaraa. Leimikoiden pinta-alat kasvavat, jos hakataan sama määrä samanlaista puuta. Veikkaan, että kolminkertaisista pinta-aloista on kysymys.
Tällä kertaa Jätkä on täsmälleen oikeassa tuossa Jatkuvan kasvatuksen kommentissa. Eikä varmaan ole tarvinnut tuohon päätelmään kovin monimutkaista laskelmaa korkoineen ja diskonttauksineen, Pelkkä maalaisjärki on oletettavasti tuottanut tuon päätelmän.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.