Minulla on myös se kokemus 47 vuoden metsänomistaja-ajalta, että pelkästään siemenpuilla yritetyt kohteet ovat onnistuneet heikoimmin. Isompia alueita kaksi: mustikkatyypin kuusikosta yritettiin rauduskoivikkoa ja kalliomänniköstä männikköä. Molemmat epätasaisia, aukkoisia ja vain osittain haluttua puulajia.
Toistakymmentä männylle luontaisesti uudistettua kuviota on meillä. Jokainen on taimettunut täysiheiksi. Muutama kuvio on sitten uudistettu sekatyylillä. Osa istutettu/kylvetty ja osa puista on luontaista alkuperää . Maapohjat on pääosin melko reheviä männyn luontaiselle uudistamiselle mutta maaperä pidättää hyvin kosteutta keväälläkin joten itäminen onnistuu yleensä hyvin vaikka alkukesä olisikin kuivaa.
Onko Puukin pohjat silttiä vai moreenia. Joillakin silttipohjilla tulee tainta aivan turkkinaan. Joillakin pohjilla rouste nostaa taimia. Moreenimailla näyttää se kevään kuivuus haittaavan.
Hiesu ja hieta maita on suurin osa. Jonkin verran savikoitakin. Ne on kuusen istutusmaita. Turvemaita myös joitain kuvioita. Niistä karuimmilla koivua ja mäntyä voi uudistaa myös luontaisesti.
Siis silttimaita kuten arvelinkin. Tosiaan kannattaa olla tarkkana, kun arvioi männyn luontaisen uudistumisen onnistumista. Maapohja on erittäin ratkaiseva tekijä.
AJ: Maan hiilivaraston muutos riippuu puista maahan tulevasta karikesyötteestä ja siitä, paljonko karikkeesta hajoaa ajan myötä.
Kyllähän karike (hakkuutähteet, kannot, neulaset ja lehtipuiden lehdet) hajotessaan ovat lähes kokonaan CO2-päästö. Ilmeisesti siitä kasaantuu pintakerokseen ja humukseen hiiltä pitempiaikaisesti jonkin verran.
Linkisstä poimittua puusto, pintakasvillisuus ja karike muodostaa 40% metsän hiilestaä ja juuristo, humus ja kivennäismaa 60%. Karike näkyy olevan vain aika pieni tekijä kokonaishiilessä.
Maapohjassahan on myös elävä sienijuuri, jota ilman puut eivät tule toimeen. Liekö se mukana.
Juurikarikkeen hiilestä jää ainakin osa pysyväksi hiilivarastoksi maan sisään. Ei se mihinkään hajoa. Paksujuuret ja kannot voi säilyä kymmeniä vuosia ennen kuin ovat lahonneet. Siinä ehtii kasvaa alueelle jo paljon lisää hiiltä sitovaa uutta puustoa joka hyötyy vanhan juuriston juurikäytävistä ja puuaineksen lahoamisesta. Hakkuutähteet hajoaa nopeammin mutta toisaalta nekin lisää puuston kasvua viiveellä nopeuttaen ravinnekiertoa maaperässä.
Kannoissa ja juurissa on n. 1/3-osa metsän puun tilavuudesta, niin paljonko vaikuttaa metsän koko CO2-taseeseen , kun uudet puut kasvaa esim. 30% paremmin kuin edellinen puusukupolvi kasvoi ?
Menetelmien pohdinta täällä on koko lailla turhaa. Muutos näkyy olevan kova paikka vanhan koulun käyneille. Maailma muuttuu Eskoseni. Markkinat tulevat päättämään kuinka mennään ja sillä siisti. Maailmanmarkkinat vie, vikisee palstalaiset mitä hyvänsä.
Jos ilmasto on muuttuu ennusteiden mukaan (muiden kuin peräkamarinpojan ikkunasta toteaman ennusteen mukaan), niin se tulee olemaan iso mullistus metsäsektorille.
Jos ilmasto on muuttuu ennusteiden mukaan (muiden kuin peräkamarinpojanikkunasta toteaman ennusteen mukaan), niin se tulee olemaan isomullistus metsäsektorille.
Siis Reima tarkoittanet, että metsiemme kasvu lisääntyy entisestään.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 2,221 - 2,230 (kaikkiaan 2,399)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.