Tuo jatkuvan kasvatuksen metsien hoitamattomuus halutaan tulkita väärin. Ovat hoidettuja metsiä edelleen, siitähän oli kysymys jo 60 luvulla. Peitteistä metsähoitoa on sovellettu ja sovelletaan edelleen. Kysymys ei kuitenkaan ole tarjolla olevasta pienajattelusta läpipääsemättömissä vatukoissa.
Jk metsä ei tahdo onnistua, jos sitä ehdoin tahdoin lähdetään perustamaan. Menee tietenkin aikansa, mutta päätyy sitten uudistamiseen. Onnistuu, jos edellytykset jk metsälle ovat olemassa ja onnistuu hyvin, jos jk metsä on jo valmiina olemassa. Tuskin näitä mahdollisuuksia kannattaa hukata. Kasvatusta kannattaa jatkaa ja uudistaa sitten avovaiheen kautta.
Omassa toiminnassani jaksolliseen metsään en lähde jk metsää perustamaan, siihen täytyy olla edellytykset olemassa ja voi muussa tapauksessa päätyä vajaatuottoiseksi. Näitä metsiä näkee aivan riittävästi ja ovat metsälain rajoissa vajaatuottoisiksi hakattuja.
Jovain: ”Tuo jatkuvan kasvatuksen metsien hoitamattomuus halutaan tulkita väärin.”
Mihin viittaat tuolla kommentilla? Jk-markkinoinnissa nimenomaan korostetaan sitä, että raivauksia ei juurikaan tarvita.
Ja sitten taas yksi pala jatkuvakasvatus.fi-sivustolta pureskeltavaksi:
”Jatkuvassa kasvatuksessa puustoon sitoutuu vähemmän pääomaa ja sen tuotto on korkeampi kuin jaksollisessa kasvatuksessa.”
Sitoutuu vähemmän pääomaa eli vähemmän hiiltä? Väljässä tilassa kasvava ylempi kerros kasvaa hyvin, kun tarkastellaan yksittäisiä runkoja eli suhteellinen arvokasvu on kova.
Toisaalta ko. sivuston myytinmurtajien mukaan metsissä on puuston määrä jaksollisen kasvatustavan takia keskimäärin vain 108 m3/ha ja jk-metsässä 200 m3. Eikö tuolloin ole jk-metsään sitoutunut melkoinen määrä pääomaa? 200-108 = 92 m3 puuta keskihinnalla 30 €/m3 tekee 2760 €.
Juha Lappi tarinoi kannattavuutta kuvaavista prosenteista otsikolla ”Metsätalouden tuottoprosentti ja nykyarvolaskennan korko ovat vertailukelvottomia”. Saattaa kiinnostaa ainakin RR:ää… ekonomistien jutut vaan ovat aina hieman vaikeaselkoiset. No teitä on nyt varoitettu. ? Omalla vastuulla luette; jos tulee paha mieli niin oma vika.
Miksi pitäisi tulla paha mieli? Minulle riittää, kun hakkuutilistä vähentää uudistamiskustannukset ja että se prosentti olisi mahdollisimman pieni. Kuta enemmän on hyvänlaatuista puuta hehtaarilla, sitä vähemmän uudistamiskustannukset prosenteissa ovat. Viime vuonna uudistamiskustannuksia 2 ha alalle tuli konekylvöstä 0 euroa. Bonukset kattoivat kustannukset.
Heh! Juha piti aikoinaan Joensuun yliopistolla jotain metsänmittauksen luentoja, putosin aina kärryiltä, ja myöhemmin kun tein väitöskirjaa, hän yritti opettaa minulle mallittamista, mutta täytyy myöntää että kohtalaisen heikoin tuloksin.
Minä ymmärsin tuosta sen verran, että vuotuisen tuottoprosentin voi laskea kaavasta: (vuotuiset nettotulot + vuotuinen puuston arvon nousu)/puuston arvo. Enpä juuri muuta.
Ei tullut pahamieli ja ainakin luulen ymmärtäneeni ihan hyvin mitä luin. Ei niin monimutkaista kuin miltä saattaa vaikuttaa olevan. NNA-laskennassa on mukana paljanmaan arvo ja pystypuuston arvo. Tuottoarvon laskennassa vain puuston hakkuuarvo joka ei ole ihan sama kuin pystypuuston arvo. Siksi laskentaprosentteja ei voi pitää yhtenevinä. Laskentaprosentit on miltei samat vain tilanteessa jossa paljaan maan arvo jää nollaksi eli silloin kun ko. metsän kasvatus annetuilla oletustarvoilla on juuri ja juuri kannattavaa.
Luojan kiitos. Luulin että olen ihan tyhmä kun en ymmärtänyt tekstistä mitään. En vain kehdannut tänne siitä kirjoittaa. Valta-ahoa on kehuttu paljon että hän osaa selittää asian kansankielellä. Se on tutkijassa hieno piirre.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.