Avohakkuuton kasvatusmalli käy minulle mäntymetsien osalta jos minulle kompensoidaan alhaisempi saatava kuutiohinta puulle siemenpuuhakkuussa. Siemenpuuasennon kautta ilomielin voin kasvattaa mutta kun se ei ole taloudellisesti järkevää ainakaan omilla maapohjillani.
Rehevämpien maapohjien osalta tuo avohakkuukielto ei oikein mielestäni toimi koska en usko jatkuvan kasvatuksen hakkuiden ongemattomuuteen ja siihen syntyykö alle riittävästi hyvälaatuisia kasvatuskelpoisia taimia. Jatkuvaa kasvatusta markkinoidaan niin helppona ja luonnonmukaisena kasvatustapana nykyään että siitä saa sen kuvan ettei juuri mikään voi mennä pieleen vaikka siinä voi mennä pieleen lähes kaikki ja kasvatustapa voi osoittautua työlääksikin. Raivausahaa nimittäin pitää heiluttaa myös jatkuvan kasvatuksen metsikössä.
Männikön siemenpuuhakkuu versus avohakkuu hakkuutulot on kuitenkin melko helppoa verrata keskenään ja kompensoida saamatta jäänyt raha metsänomistajalle. Miten vastaava tehtäisiin jatkuvan kasvatuksen tapauksessa?
”Männikön siemenpuuhakkuu versus avohakkuu hakkuutulot on kuitenkin melko helppoa verrata keskenään ja kompensoida saamatta jäänyt raha metsänomistajalle.”
Tuollaisesta hallintohimmelistä byrokratian pyörittäjät virastoissaan vasta riemastuisivat. Kävisi kuten metsästysmaksuille eli kentän toimijoille palautuisi vain pieni osa potista ja tuloksen tekisi ihan joku muu taho. Todennäköisesti jaettava raha pitäisi myös kerätä uudenlaisena metsätalousympäristökompensaatioverona. Haluatko arvata, keneltä?
Eikös siemenpuuhakkuun ja avohakkuun kantohinta ole männyllä sama; molemmat tilastoidaan uudistushakkuisiin. Sen sijaan jk-hakkuun kantohinta on kasvatushakkuuta vastaava.
Melkovarmasti metsänomistajalta itseltään. Asia kääntyy tuossa tapauksessa siis tarkoitustaan vastaan koska sitä ei ymmärretä. Joku saattaa sen nähdä vaikka niin että metsänomistaja on ahne, ja haluaa vain maksimoida omat tulonsa. Sitten samassa yhteydessä tulisi tutustua puun reaalihinnan alaspäin osoittaneeseen kehitykseen pidemmällä aikavälillä ja samoin metsänhoidon ylöspäin osoittaviin kustannuksiin. Ahneudesta ei ole siis omasta mielestäni kysymys. Sekin tietysti vaikuttaa miten ja mihin hintaan on metsät omistukseensa hankkinut.
No asia on sinänsä pelkkää spekulointia koska ainakaan en itse usko että varsinaista avohakkuukieltoa tähän maahan tulee. Tietysti poliittisten puolueiden voimasuhteet asiaan vaikuttaa.
Eikös siemenpuuhakkuun ja avohakkuun kantohinta ole männyllä sama; molemmat tilastoidaan uudistushakkuisiin. Sen sijaan jk-hakkuun kantohinta on kasvatushakkuuta vastaava.
No olen maalikko mutta näin maalaisjärjelläni ajatellen. Saatava kuutiomäärä puuta hehtaaria kohti on pienempi kuin avohakkuussa jolloin korjuukustannus on suurempi ja sitä kautta maanomistajalle tuleva hinta on matalampi siemenpuuhakkuussa. Hankintana jos tekee niin silloin kai sama.
Olen kyllä saanut siemenpuuhakkuusta saman yksikköhinnan kuin uudistushakkuusta, jon sen on koplannut isompaan kauppaan.
Mutta, mutta. Niitä siemenpuita saattaa kaatua, joten puumäärä yleensä putoaa. Pahempi asia on kuitenkin se, etteivät kaikki siemenpuualueet taimetu luontaisesti. Ne on joka tapauksessa muokattava vaikkapa äestämällä. Tässä tapauksessa männyn kylvö on varsin pieni kustannuslisä ja tietysti riittää, kun muutama puu kaatuu, niin tuloskin on positiivinen. Etuna vielä hyvälaatuinen viljelysiemen.
Meillä on eräs niin kivinen pääosin mäntyä kasvava MT-kuvio, ettei siinä äestys onnistu. Yritetään saada siihen kuitenkin mänty-kuusisekametsä. Yritetään raapia kaivinkoneella paikkoja, joihin saisi kuusentaimia istutettua ainakin 1200 kpl/ha. Lisäksi jätetään jättöpuiksi mäntyjä n 10 kpl/ha tasaisesti koko kuviolle, jotta mäntyjä syntyisi mahdollisimman paljon luontaisesti. Saa nähdä kuinka käy.
Hoidetussa päätehakkuumetsässä pysyy s-puutkin yleensä paremmin pystyssä kuin liian tiheässä kasvaneessa. Leimikon reunapuut, jos on olleet esim. taimikon reunassa , on ehtineet jo paremmin vahvistua juuuristoltaan. Vallitsevien tuulien yläpuolelle jos vielä pystyy jättämään, niin ei montaa mäntyä/ha tarvi jotta sopivan sp-vuoden ja oikein ajoitetun maanmuokkauksen yhdistelmä toimii. Jos muuten maaperä on sopiva uudistettavaksi luontaisesti. Muuten kannattaa joskus yhdistää luont. ja viljely uudistamisen varmistamiseksi ja kustannusten säästämiseksi.
Timppa: ”Olen kyllä saanut siemenpuuhakkuusta saman yksikköhinnan kuin uudistushakkuusta, jon sen on koplannut isompaan kauppaan.”
Tai sitten kauppakirjaan on laitettu myyjän mieltä piristämään samat yksikköhinnat päätehakkuulle ja ylispuiden poistolle. Ostaja kuitenkin laskee kuutiot kokonaisuutena ja tällöin yksikköhinnat jyvitetään sen mukaan, mikä tilanteeseen sopivaksi arvioidaan. Voi siis olla, että olet saanut avohakkuista aavistuksen huonomman hinnan, jotta ylispuiden poistolle on saatu sama hinta. Tai sitten ylispuiden osuus kaupasta on niin pieni, ettei asialla ole ostajalle merkitystä. Sama se, mutta todellisia yksikköhintoja kauppakirjasta ei myyjä näe. Itsekin omassa työssä joudun spekuloimaan yksikköhinnoilla ja samaa olet oletettavasti sinäkin tehnyt.
Gla: ”Todellisia yksikköhintoja kauppakirjasta ei myyjä näe”. Pitää paikkansa monestakin syystä. Pystykaupassa on omat kompensaationsa, mutta jos mennään metsänomistajan toimialaan tilanne muuttuu. Saadaan puukauppa ja korjuu julkiseksi ja hinnat näkyviin. Tässä mielessä on eriasia tehdäänkö kauppaa kannolta tai tienvarteen. Könttänä tai eriteltynä.
Mitä tällä on sitten vaikutusta avohakkuisiin. On paljonkin vaikutusta, on paremmin määriteltävissä ja ohjattavissa, mitä metsänomistaja metsänhoidolta ja puukaupalta haluaa. Ei ole pois myöskään puut ostavalta yhtiöltä, päinvastoin. Tulevat hinnassa vastaan ja saavat palvelun, jonka metsänomistaja pystyy tarjoamaan.
Täsmennys, siemenpuuhakkuu on siemenpuuasentoon hakkaamista ja ylispuuhakkuu on niiden poisto. Jälkimmäisessä voi olla pienempi kantohinta koska taimia joutuu varomaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 2,181 - 2,190 (kaikkiaan 2,399)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.