Jovainilla on ilmeisen vaikeaa hahmottaa että kun kaikkia puita ei kaadeta on kyse harvennuksesta. Mutta jos puukauppakin on NIIN vaikea ymmärtää niin kai se hakkuukin sitä sitten on.
Ei kai tarvii olla mikään motokuski kun voi päätellä että jos koneella vetää joka puun kenttään ja toisessa vaihtoehdossa ronkkii puita sieltä täältä. Sillä ei ole juurikaan mitään vaikutusta onko tukkia erityisen paljon. Kokonaiskuutiomäärä tuntituotoksena vaikuttaa sekä hakattava litrakoko. Yleensä on niin että kun litrakoko kasvaa niin kuutiotaksa laskee.
Voihan se jovaini ne hankintana tehdä. Sehän on valintakysymys.
Tämä on vain korjuusta. Se mitä metsänomistajalle maksetaan niin on ostajan ja myyjän välinen asia.
Minun jk hakkuut eivät ole metsälain soveltamista, hakata lain sallimille alarajoille ilman kehityskelpoista taimistoa. Ei myöskään mahoja pienaukkohakkuita ilman kehityskelpoista taimistoa.
Eivät ole ns. harvennushakkuita, joita täällä tuputetaan. Niiden osalta kysymys on jaksollisen metsänhoidon harvennushakkuista ja jos kysymys on uudistettavasta metsästä, menee avohakkuuseen. Jonka jälkeen on taas mahdollisuus jk metsänkasvatukseen (hakkuisiin), tulevien tilanteiden mukaisesti.
Metsälaissa mentiin sikäli liian pitkälle, että sallittiin jk metsän kasvatus, ilman jk metsän kasvatukselle asetettavia vaatimuksia.
Ja mitä tulee tähän kiistaan täällä. Ainakin omissa jk hakkuissani, jk metsät täyttävä edellytys tarkoittaa runkopuuta, (ei harvennushakkuita), joka on kilpailukykyinen puunhinnan kuin myös korjuun kustannusten osalta.
Timppa on arveluttavaa osoittaa jaksollisen paremmuutta oletetulla jk:n alijäämällä. Jopa koplata jk. metsän alijäämä jaksollisen tuotoksi.
Tätä minä en ymmärtänyt. Sen olen kuitenkin näistä systeemeistä havainnut, että jaksollisessa puusto ja metsänkasvu lisääntyvät vaikka hakattaisi liki nykyinen kasvu. Jatkuvassa käy päin vastoin. Puusto ja kasvu vähenevät. Sitten saakin metsät olla vuosikymmenet rauhassa, kun ei ole hakattavaa.
Ei kai kukaan väitä, että kasvu olisi jk metsässä jaksollista parempaa, vaan tukkipuuta korjataan pääasiassa ja uudistukuluja olisi vähemmän. Eli vähäisempien kustannusten takia päästäisiin muka hyvään taloudelliseen tulokseen.
Jovain yrittää vääntää selvästäkin asiasta mahdollisimman epäselvän. Se hänen jutuistaan on tähän mennessä selvinnyt. Ei muuta. Harvennus on harvennusta vaikka se sitten olisi millainen puun otoltaan. Päätehakkuu tarkoittaa että aurinko paistaa aika vapaasti sillä kuviolla sen teon jälkeen. Selkisikö Jovainille näin kansanomaisesti?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 2,151 - 2,160 (kaikkiaan 2,399)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.