Korjuukulut ovat jk metsissä huomattavasti suuremmat. Sen vuoksi kantohintakin jää alemmaksi. Jos sen valitsee ja hyväksyy niin tuskin yhtiöt vastaan laittaa.

Yhtiö ei laita vastaan, jos metsänomistaja hyväksyy yhtiön tarjouksen ja maksaa. Voidaan hoitaa myös muulla tavalla. Ei oikein sovellu yhtiön pystykauppaan ja korjuuseen.

Hinta ja kustannuspuoleen on myös toisenlaista näyttöä. Väittämät halvemmasta puunhinnasta ja kalliimmista korjuun kustannuksista eivät aina pidä paikkaansa.

Niin kuin ei sekään, että ”kuitataan” jk:n oletetuilla alemmalla puunhinnalla ja kaliimmilla korjuun kustannuksilla jaksottaisen kustannuksia. Saadaan jaksottainen vaihtoehto näyttämään paremmalta vaihtoehdolta. Koplaus se on tämäkin ja näyttää onnistuvan insinööriltä.

Eihän tuota nyt paljoa tarvii miettiä. Itse hakkaisin aikoinani niin jk metsiä kuin jaksottaista. Olihan tuntituotos pienempi jk metsässä kuin avohakkuuna jaksottaisessa. Jk metsän taksa rinnastettiin jaksottaisen harvennukseen ja sitähän se onkin. Se heijastu suoraan puun kuutiohintaan korkeampana korjuukuluna. Ei tässä nyt mistään pimityksestä ole kyse tai haluttomuudesta työn suorittamiseen.

Kantohinta per korjattu motti voi olla hyvässä jk-kohteessa kilpailukykyinen koska tukkia kertyy suurempi osuus. Ilman koplauksia.

Mutta vielä suurempi, jos tekee aukoksi.  Yksikköhinnat pienemmät jstkuvassa.  Juuri ollaan luettu, että esin Pohjois-Savossa kaikki yhtiöt ovat siirtyneet uudistushakkuissa runkohinnoitteluun.  Siinä menvät kuidutkin tukkipuun hinnalla.

Mm. Tiedä ollaanko samalla asialla. Toivon mukaan on muutakin, ei vaan yhtätapaa toimia. Yhtiöt luokittelevat jk metsät pääsääntöisesti harvennusmetsiksi. Tuppaa olemaan hinnasta ”kymppi” pois, vaikka on tarjota tukkimetsää. On hyvinkin luokiteltavissa avoluokkaa.

Onnistuu myös toimituskauppana ja korjuu ostopalveluna, tuskin kuitenkaan kaikkien yhtiöiden kanssa. Yhtiöt maksavat mielellään puusta. Tiedä onko sinulla Mm. väliä, maksaako korjuun yhtiö vai metsänomistaja. Metsänomistajana maksan mielelläni.