Joo, onhan se niinkin että joulukuusi kun saadaan puusta ,niin se riittää jo meleko pitkälle. Jossainhan ei kasva puun puuta , kun ei ole paikkaa missä voisi kasvaa tai ötökät syöneet neulaset.
Jk:n hakkuun saa sitä haluava metsäyhtiön tekemään nykyään ihan hyvin. Ei ole pakkoa avohakata eikä onneksi ole pakko tehdä jk:n hakkuutakaan, ainakaan toistaiseksi. Tiedä sitten jos huutoäänestyksellä päättävät jotkut mh:sta ymmärtämättömät aa siantuntijat, että jk:n hakkuu pitää tehdä pakolliseksi menetelmäksi järkevämpien tapojen ja mo:en talouden kustannuksella .
Puukilla vallan mainio huomio. Puuttui suhina ja lintujen laulut!
” niin tuulessa huojuvat puut vahvistaa ensin juuristoaan ja sitten tyveään pysyäkseen pystyssä. Siksi puun muotokasvu muuttuu eikä kasvutaulukosta tms. saatavat kokonaismottimäärät eikä tukki/kuitupuu- osuudet pidä välttämättä paikkaansa.”
Monikerroksisen sekametsän tilanne on sellainen. Siellä on tarkoituskin olla jatkuvasti puita ja sen kasvu tai huojunta on suht tasaista tuottavuutta ja huipussaan yli kolminkertainen verraten aukoissa kasvaviin vatukoihin. 50 vuotta odotus voi koitua kohtalokkaaksi odottajalle. Jk:n metsästä 15 vuoden välein viimeistään myydään tukkia ja metsä huojuu senkin jälkeen.
Satua kertoo Perko . Usein käy niin, että kun tehdään kuusikkoon jak- harveikko, se kaatuu pääosin seuraavan syysmyrskyn mukana. Olen ollut joskus semmosen hienosti suunnitellun jk-metsän raivaushommissa.”Myrskyn jälkeen .. on pouta sää… Ei kukaan itse päätä …jne” Siksi pitää olla alunperin sopiva kohde ja sopivat olosuhteet jk:n metsän kasvatukseen. Se ei ole se helppo ja kuluton tapa josta jk- firman mainostajat kertoo vaan useimmiten vaativampi ja isompiriskinen mh-tapa.
Sitkas olet inttämään vaikka tosiasiat on pääosin sinun juttujasi vastaan.
Puukin onnistuneet aukot kestävät hyvin myrskyt ja muutkin vitsaukset eihän sillä ole mitä kaatua. En ole kerennyt näkemään ainuttakaan monikerroksisen metsän tuhoa kuuteen vuoteen. Äskettäin Asta ja Veera myrskyt silitti kaikki nuoret- sekä vanhat metsät tieltään samanlailla mutta ei aukkojen kynnöksiä. Olet Puuki oikeassa! sinulta ja insinööriltä tulee menneisyyden totuus. Yritän hylätä totuutesi ja nauttia saduistani, niin ja jatkuvasta rahantulosta.
Mökkinaapurin metsässä olin ajamassa kaatuneita kuusia jk hakkuun jäljiltä. Muualla olen nähnyt esim. savossa sp-hakkuilla korjattuja liian harvoja kuusikoita samassa tilanteessa. Voi toki kaatua ja kaatuukin myrskyissä kaikenlaisia metsiä. Minulla on kuule metsäpläntilläni nyt enemmän puuta pystyssä kuin oli 40 vuotta sitten vaikka puuta on korjattu enemmän kuin vuotuinen kasvu on ollut.
Miten muuten kerroit harrastaneesi itsekin jk;ta jo pidempään vaikka se tuli vasta v. -14 virallisesti sallituksi. No, sitä on tehnyt moni muukin . Esim se mies jonka metsästä oli tehty amk:n lopputyö jk:n ja tasaikäisen kasvatuksen kannattavuudesta. Ja mikäpä siinä kun on kaiketi pysynyt silloisen metsälain puitteissa ainakin melkein niin mitä väliä. Mutta älä tule selittämään , että juurikäävän leviäminen johtuis vain tasaikäisten harvennusten tekemisestä ja viljelymetsistä. Se on yleensä juuri toisin päin koska luontainen uudistaminen on herkempi juurikäävälle ellei kasvateta lehtipuuta välillä. Sehän ei onnistu jatkuvan kasvatuksen tyylillä ollenkaan.
Uutisten (TV) mukaan esim. Saksan metsätuhojen lisääntyminen ja kuusten pystyyn kuivuminen johtuu pääosin siitä, kun siellä ei voi tehdä enää kuin pienaukkoja. Se on selvä että jos päätehakkuu muutetaan harsinnaksi ja pienaukkohakkuiksi lisääntyy täälläkin hyönteistuhot samalla tavalla.
”juurikäävän leviäminen johtuis vain tasaikäisten harvennusten tekemisestä ja viljelymetsistä.” Tuo ongelma on havaintoni ja oman aineiston varassa ehkä jossain on sille saatavissa varmennus miten asia on. Tutkimalla ensin ohjeistuksen vaikutuksen puihin. Toiseksi onko pitkään jatkuneella manipuloinnilla ollut vaikutusta muuhun. Vertailu tiedostoja on saatavissa Erich Honecker, Nicolae Ceausescu, jäämistöt. Suunnitelmat ja seuranta verkostot olivat Erkala ja Nikolla esimerkilliset, koulutuskin oli hairahtuneille reilun pituinen. Työ oli arvostettu vaikka siitä ei palkkaa maksettu.
Mm, ei ollut hihasta olettamuksia, on ihan omasta toiminnasta. Yritin sanoa, että yhtiöt eivät suosi peitteistä metsän kasvatusta. Se näkyy mm. yhtiöiden hinnoittelussa ja näkyy myös ohjauksessa. Väittäisin, että sopii paremmin tienvarsitoimituksena.
Luonto ei tee pelkästään yhden tai muutaman puun kokoisia aukkoja, vaan yleinen suuntaus näkyy olevan, että jos ihminen ei tee isoja aukkoja, ennemmin tai myöhemmin luonto alkaa tehdä niitä. Keski-Euroopan metsätuhojen (tuuli, hyönteiset) lisäksi tulee isoa aukkoa vuosittain Venäjällä ja Kanadassa, tekijöinä metsäpalot ja hyönteiset.
A.J. Juu, oli joskus liekeissä täälläkin, niistäkin on kokemusta. Tuo kuusikon laho on tosi salakavala. Katsoin Lukella siitä tilastoja ja syytä .
”Suurimpana tyvilahon runsauteen vaikuttavana tekijänä on kuitenkin ihmisen toiminta metsässä. Jos lahon leviämisen vaara otetaan huomioon metsän käsittelyssä ja sovelletaan käytettävissä olevia keinoja lahon torjumiseksi, lahovikaisuus saadaan pidetyksi alhaisena. Varomaton toiminta tulee näkyviin kuusikon pahana lahovikaisuutena vuosien ja vuosikymmenten perästä.”
Havaintoni ovat yli 40 vuotiaista kuusikoista joita on rassattu joskus kuin on käsketty. Nyt sen tiedän niin osaan varoa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 2,131 - 2,140 (kaikkiaan 2,399)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.