Perko ei taida tietää, että ne aluskasvuskuuset sairastuvat niistä saastuneista kannoista juuriyhteyksien kautta ja kun kasvu on hidasta, niin kaikki jatkuvan kasvatuksen kuuset ennättävät saastua.
Nopeakasvusilla istutustaimilla, jotka kasvavat hakkuukypsiksi 50 vuodessa on hyvä mahdollisuus selvitä pienin vaurioin, kun taas Perkon taimet ovat silloin vasta ison joulukuusen kokoisia ja kaikki helposti pilalla.
Juurikääpäasiaa on Suomessa tutkittu paljon. Perkon kannattaisi perehtyä tutkimuksiin eikä yrittää kertoa täällä satuja.
Jees ei ole mistään uudesta kierrosta kysymys, vaan kyllä tämä on tätä ja tulee myös jatkumaan. Eihän jaksollisen metsät kuudessa vuodessa ole voineet muuttua jk metsiksi, vaikka laki soveltamisen sallii. Tarvitaan ammattitaito ja kerrotaan myös tutkimuksen vaativan lisäaikaa.
Mutta niissä kohteissa jotka sitä ovat, tuskin on syytä pelotella hinnoilla tai muilla alempiin tuottoihin viittavilla väittämillä. Myös päinvastaisia kokemuksia on.
Perko kiteytti kysymyksellään Timpalle jk:n päätarkoituksen. Metsästä halutaan lyhyellä tähtäimellä rahaa ilman uudistamistöitä. Kysymys ei siten ole kestävästä metsätaloudesta.
Jovain taisi tahallisesti käsittää kommenttini väärin. Tarkoitin kyllä kierrolla jankutuksen aloitusta uudelleen kauppatavoista jotka lienevät Jovainilla verottajan ulottumattomissa.
50 vuotiaita istutuskuusikoita on jo harvennettu vähintään yhden kerran melko pohjoisilla kasvupaikoillakin. Itse olin istuttamassa kuusikkoa joka on nyt 2-harvennus tai päätehakkuukokoista n. 45 vuotiaana.
Jk:n kuusikoiden juurikääpäherkkyys liittyy osin niiden luonontaimien hitaaseen kasvuun ja osin taimien ryhmittäisyyteen. Juurikääpää, siellä missä se on isompi ongelma, voidaan torjua esim. istuttamalla juurikääpäkannon ympärille lehtipuita. Tai pahimmilla juurikääpäpaikoilla mieluummin kasvattamalla yksi lehtipuusukupolvi välillä. Se ei onnistu jk:n tyylillä koska kuusen kasvatusta se on rehevillä kasvupaikoilla, muut pääpuulajit ei Suomessa kasva alikasvoksena (eikä pienaukoissakaan) kunnolla. Kunnon talvikelit korjuun aikaan (mieluusti vielä nollakeli ja paljon lunta) ja sopiva valmiiksi erirakenteinen puusto antaa jk:nkin paremmat mahdollisuudet kuin nykyään yleistyneet lämpimät talvet ja märät kelit. Kuusikoista pitäisi pyrkiä saamaan sekametsiä varsinkin nyt , kun ilmasto asettaa uusia haasteita metsien selviytymiseen muistakin luonnon tuhoista kuin juurikäävästä.
Perkolle puiden kasvunopeudesta sen verran, että on tiedossa miten Lapissakin on tuhansia vuosia sitten puut kasvaneet paljon nykyistä paremmin. Mutta se ei merkitse sitä, että joka paikassa nykyään puun kasvu olisi samanlaista kuin esim. sinun kotiseudulla. Eikä hyvälläkään kasvupaikalla puut kasva heti hyvin paksuutta , kun tehdään harsinta. Pääsääntösesti : Mitä harvemmaksi puusto vedetään (tietyn PPA-rajan jälkeen) sitä enemmän kärsii kasvupaikan pot.kokonaiskasvu. Se vähentää saatavissa olevaa tuottoakin vaikka arvokasvu% lisääntyisikin. Näkyy hyvin puiden vuosilustoistakin harvennusreaktion myöhästyminen kuten näkyi sinun kerran postaamastasi kuvan kuusen kasvustakin. Lisäksi kun puusto harvennetaan ” taimettumisasentoon” harvaksi , niin tuulessa huojuvat puut vahvistaa ensin juuristoaan ja sitten tyveään pysyäkseen pystyssä. Siksi puun muotokasvu muuttuu eikä kasvutaulukosta tms. saatavat kokonaismottimäärät eikä tukki/kuitupuu- osuudet pidä välttämättä paikkaansa.
Jees edelleenkään ei ole mistään uusintakierroksesta kysymys, vaan puukauppatavasta joka metsänomistajalle sopii. On riittävä syy käydä puukauppaa muulla tavalla, jos esim. jk metsää koskevasta puukaupasta ei päästä sopimukseen.
Pystykauppa ohjaa puukauppaa ja metsänhoitoa ja ainakaan ns. isojen yhtiöiden tapaan käydä puukauppaa jk. metsän kasvatus ei kuulu. Peitteisen metsän kasvatusta ei suosita.
Mm. siitä syystä on perusteltu syy käydä puukauppaa muulla tavalla ja yhtiöiden kanssa, joille se sopii ja vielä tavalla joka metsänomistajalle sopii.
Ja näin kun on, on viisainta ottaa puukauppa omaan ohjaukseen ja käydä puukauppaa yhtiöiden kanssa, joille se sopii.
Metsäyhtiöt hakkaavat ihan samanlailla jk metsää kuin jaksottaista. Riippuen ihan siitä mitä metsänomistaja haluaa tehtävän. Toivottavasti jovain sinäkin pysyt totuudessa etkä vedä hihasta olettamuksia. Sellaisia kirjoittajia on ihan riittävästi.
Minusta on hyväkin että metsäyhtiöt neuvovat metsänomistajia metsänhoidossa jos neuvot kelpaavat. Lopullisen päätöksen tekee aina metsänomistaja.
Iso joulukuusi on ihan riittävä. Jotain lohduttavaa metsästä! tuossa sen näkee kun on koulutettu ihminen se tietää.
”Kuusi on tuttuun tapaan lähes 20 metriä korkea sekä tuuhea ja sopusuhtainen. Sen rungon halkaisija on reilun metrin korkeudessa 65 senttiä ja latvusta koristavat sadat kävyt. Staran työnjohtajan Ilkka Kekon mukaan vielä korkeampi puu olisi hankala kuljettaa ja pienempi taas ei näyttäisi miltään suurella torilla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 2,121 - 2,130 (kaikkiaan 2,399)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.