” Pystykauppa ohjaa puukauppaa ja metsänhoitoa, sillä ohjataan myös jk. metsän kasvatusta.”
Puukauppaa ohjaa kysynnän ja tarjonnan vallitsema markkinahinta. Markkinahintaan taas lähi-alueiden markkinat ja tuontimahdollisuus. Jk metsän kasvatusta ohjataan mielikuvilla ja muka paremmilla vastineilla menetelmän käyttäjälle.
Metsänhoitotavoista ja sen myötä kustannuksista riippuen joillekuille mikään kantohinta ei riitä, kun tuottoa ei jää. Tunarointi kaupantekovaiheessa pöläyttää tuhkia pesässä!
Aivan oikein mehtäukko, ei mitään uutta jk. puukauppaan ja metsän kasvatukseen.
Puuki: On arveluttavaa perustella jaksottaisen paremmuutta vaihtoehtoisella sijoituksella, jolla tarkoitat, uudistuskulujen jälkeen jäänyttä ylijäämää. Joka saadaan, kun verrataan tasaikäisen parempaa hakkuutuloa, vastaavaan jk. metsän hakkuutuloon. Vaihtoehtoa olet tarjoillut lukuisia kertoja (28.11.2020, 13.27) jo aikaisemmin, se on myös torjuttu.
Pitää tietenkin paikkansa sijoitusmuotona, mutta on arveluttavaa sillä metsänhoidon paremmuutta perustella. Koplata jk. metsän alkupääoma jaksollisen tuotoksi, olkoon vaikka vaihtoehtoisesta sijoitusmuodosta kysymys. ”Näillä spekseillä mennään ja lasketaan kannattavuusvertailu”, näin olet ilmoitanut.
Mitä arveluttavaa siinä muka on . Jokainen laskee oman tilanteensa mukaan. Jos kantorahaa jää sijoitukseen tai muuhun käyttöön toisella hakkuutavalla enemmän , niin miksi se pitäisi jättää laskuista pois ja olla kuin ei olisikaan ?
”Torjuttu on” . Täällä on torjuttu sinun ihmeansaintikeino eli alv:n ja laskujen läträys verovähennyksineen moneen kertaan , ei muuta. Jatka sinä vaan sillä erinomaisella valitsemallasi tiellä kuten jo vuosikausia olet tehnytkin mutta älä puutu asioihin joista et juuri mitään ymmärrä. Onnea ja menestystä .
Jovain kannattaa katsoa sitä tuloa, mikä jää verotettavaa, se on se voitto ennen veroja. Mitä suurempi luku niin sitä paremmin omistajalla menee. Saattaa olla varaa jopa ostaa emännälle uudet tekarit ja perberi, jos on isompi luku.
pyytäisin seuraamaan kasvua / vuosi, sen näkee lustoista vielä tuhansien vuosien takaa. Kun puun lusto on kasvanut 2mm /v niin se on melko sama missä se on kasvanut vaikka Iisakin kirkossa tai Puukin punaisen ladon takana. Niitä voi mitata kakkaroista, kasvavista puista kairaten jota en suosittele, se altistaa puut taudeille, no on äänitaajuus- ja radiotaajuustutkia mutta miulle on riittänyt mittasakset ja mittanauha. On myös käyrää piirtäviä automaatteja joka ovat etäluettavia.
Yhtäaikasen valmistuksen eduista” tietää jokainen, jos on joskus myynyt päätehakkuuleimikon ja verrannut sen kantohintoja harvennusleimikon yksikköhintoihin.
Nyt en ole aivan varma onko asia selvinnyt, ainakin selitys lonkksuu pahasti.
Peloittelut tyvilaholla on aiheellinen. Nykyisen kuusikon paljaaksihakkuu ja syy vaihtaa muuksi on tasaikäisen taimikon toistuvista harvennushakkuissa syntyneet vauriot. Niihin ei ole kerennyt 2014 jälkeen yläharvennukset vaikuttaa. 70 vuoden ohjeistusta ei ole ehditty korjata, tutkimus vaatii vielä sen 20 vuotta..
Puuki: Kysymys oli metsänhoitotavasta ja sen paremmuuden vertaamisesta. Ei puukauppatavasta ja siitä, että jaksottaisen paremmuutta ei voi perustella vaihtoehtoisella sijoitusmuodolla noin yleensä ja vielä niin, että se paremmuus koplataan jk. metsän kasvatuksen alkupääomasta.
Toisaalta myös puukauppatavasta. Ehkä niinkin kun mehtäukko maalaa. ”Tunarointi kaupantekovaiheessa pölläyttää tuhkia pesässä”. Näin se tekee, mutta on myös siinä mielessä huonosti toivottu kauppatapa. Jos vain pystykauppa sopii, mutta ei sitten muita kauppatapoja. Niistä muista kauppatavoista rangaistaan.
On riittävä syy käydä puukauppaa muulla tavalla. Ostopalveluna ja toimituskauppana. Ei vaan pienet kaupat, vaan kaikki kaupat toimituskauppana, niin myös jk kohteet.
Tulihan se sieltä taas suoraankin, kiertelyä on aina muutama kommentti kun täydet saa siipeensä mutta taas pitää yrittää uutta kierrosta alkuun, vai mitä Jovain?
Toistuvaisuus taimikon hakkuissa ilman tuloja on ollut hälmöyttä.. eikö ole ohjeistus toiminut?. Nyt voi kukin parannella taidoillaan irti ongelmasta. Rakennusinsinöörille on syntynyt laajat tiedot kuinka homeongelmat ratkaistaan. Uutisoivat purkutalkoista. Rane pohtii ihan itse, mitä se on kun sattuu omalla kohalle. Lahot puut ja päät ei ole yksikään minun tekemiä kiusauksia.
Lukelta;
Päätehakkuun jälkeen juurikääpä voi säilyä lahoissa kannoissa 30-40 vuotta ja tartuttaa uuden havupuusukupolven kantojen ympärillä. Kantoihin ja hakkuualalle jätettyihin tyvileikkoihin kehittyvät käävät levittävät tautia laajemmalle.
Kun etsitään syytä metsikön tavallista suurempaan lahovikaisuuteen kasvupaikan historiasta, sieltä paljastuu useimmiten kesäaikana tehtyjä havupuiden hakkuita, laiduntamista tai muunlaista puuston vaurioittamista lämpimänä vuodenaikana.
Tästäkin pitää selviytyä vaikka korvaus on jonkun poliittinen vastuu.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 2,111 - 2,120 (kaikkiaan 2,399)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.