Maaseudun Tulevaisuus kertoo, että Turun kaupunki siirtyy n. 4300 hehtaarin metsissään jatkuvaan kasvatukseen. Siellä ei sentään odotetakaan rahantulon lisääntyvän, vaan hakkuutavoitetta pienennetään 60%:ta 40%.iin vuotuisesta kasvusta. Kovin huimahan se kasvu ei ole (2,9 mottia/ha), koska vuotuiseksi hakkuumääräksi on sovittu vain 5000 mottia.
Pystykauppa ohjaa puukauppaa ja metsänhoitoa, sillä ohjataan myös jk. metsän kasvatusta. (Se on puunhinnasta kymppi pois ja korjuu ansaitsee lisähintaa, kun kysymys jk. metsän kasvatuksesta.) Eihän se kuitenkaan näin mene, jk. metsä ansaitsee oman huomionsa ja kohteissa, joissa kasvatetaan (huom. tuotetaan) runkopuuta, mennään kyllä päinvastaisilla arvoilla. Aina on metsänomistajalla mahdollista tuottaa puuta teollisuudelle, ei se ole kiinni metsänhoitotavasta ja jos on tarjota puuta teollisuudelle, sitä myös ostetaan.
Näin voisi äkkinäinen ajatella.Kuitenkin jos Metsähallituksen,kaupunkien,kuntien ja seurakuntien metsät siirtyvät jatkuvaan kasvatukseen niin se pikemminkin vaikuttaa niin että kysyntää pienennetään jotta kuitupuun hinta ei nouse liikaa,ainakaan kilpailun takia.
Eli joko uusia investointeja ei tehdä,vanhoja tuotantolaitoksia lopetetaan tai puun tuontia lisätään.
Jatkuvan kasvatuksen yleistäminen on tehokkain tapa vähentää metsäteollisuutta Suomesta. Sen takia jk:n syöttämiseen tuntuu jostakin löytyvän rahaa lähes loputtomasti.
Kyllä siellä ammattiliittojen pamput osoittavat jäsenilleen viimeiseen asti tarpeellisuutensa.Ennenkuin savupiiput puupulan takia alkavat kylmetä, monenlaiset ottelut tullaan näkemään. Puun tuonti sen turvaamiseksi on aivan liian riskaapelia. Onneksi.
Pelkästään Brasiliassa on hakattu tänä vuonna sademetsiä 11000km2, eli sellainen aukko, joka on 500km pitkä ja 22km leveä. Maailmalla puhutaan hiukan isommista asioista kuin Suomen pienmetsälöistä. Suomen hakkuista ei kukaan ole kiinnostunut, niillä on turha elämöidä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.