Sanopa Perko mistä keksit tai miten laskit , että 17500 ekun vuosituotto saadaan muutettua jk:n käytöllä yli 24000 ekun tuotoksi ?
Jokaisella toki saa ja pitääkin olla oma mielipide asioista mutta ihan mitä sattuu ei kannata koettaa syöttää totena. E. Lähde kertoilee juttujaan varmaankin oman firmansa takia ”vähän” toispuoleisesti.
Vastaan silti ja tässä ei ole ”heidän ” laskelmia. En löytänyt edellistä lunttilappua mutta koska IV lk:n koululainenkin osaa tämän niin yritän. Käytämme pyöreitä lukuja helpottaaksemme laskemista , sanoi opettajani ja emme käytä prosentteja.
Puu kasvu on 2mm/v, 18 v on 72mm . Metsässä on jo d rk 20 – 28 cm puita joiden tuotto on laskenut alle 1/20 . Kerätään yli 24 cm puita 281 kpl/ha x 18,70 € ( kuitu 0,9 +17,8 hinta on sovittu ostajan kanssa ) saamme /ha tulon 5254,7 €. Jotta tuloa olisi mahdollista vuosittain ja kasvu jatkuisi, niin tarvitaan 100/ 18 = 5,55 ha x 5254,70 € tekee vuosimyynniksi 29189,85 €.
MHY:n metsäasiantuntijan tehtävä on luoda metsään olosuhteet niin, että jatkuva tuottava myynti on mahdollinen ja tulisi jotain vastinetta jäsenmaksulle. MHY kertoi , että tarvitaan vuosikymmenten tutkimuksia?
Puu kasvu on 2mm/v, 18 v on 72mm . Metsässä on jo d rk 20 – 28 cm puita joiden tuotto on laskenut alle 1/20 . Kerätään yli 24 cm puita 281 kpl/ha x 18,70 €
Noilla arvoilla korjattavat puut kasvaisi n. 90 -95 m³/18 v ja keskivuosikasvu olisi yli 5 m³/ha . Mutta Kurjen esimerkissä kok. kasvu/ha oli n. 5 mottia ja sinun paremmassa vaihtoehdossa n. 6,6 mottia (koska muidenkin puiden kuin niiden 281 :n pitää kasvaa jk-metsässä) . Miten saat lisäkasvun aikaan ? Kainuussa on keskikasvu n. 4,5 mottia/v. Lisä siihen saadaan mm. hyvällä maanmuokkauksella , siirrolla (kuusilla) ja jalostushyödyllä, metsätyyppikin tietysti vaikuttaa kasvuun. Metsän keskimääräinen kokonaiskasvu laskee suht. paljon joksikin aikaa , aina kun se harvennetaan harvaksi harsimalla. Se vastaa toistuessaan suunnilleen sitä, kun taimikkovaiheen tasaikänen metsä kasvaa vähän. Taimikon hidas alkukasvu korjaantuu kokonaiskasvussa /kiertoaika myöhemmin metsän parantuneen kasvun takia sen nuoruusvaiheessa. (jalostettu alkuperä ym. tuo sen kasvulisän) .
Melko kovat vaatimukset asetit myhistyksen miehellekin(/naiselle). Pitäisi saada aikaan hyvät korjuuolosuhteet ynnämuut asiat jotta jk kannattaisi, ei tulisi juurilaholle altistusta ym. haittoja liiaksi . No mitäpä sitä maksaa tyhjästä, kun ei se mhy voi tehdä sillekään asialle mitään.
Puukin tekstiin viitaten, olen ihmetellyt näkemyksiä, joiden mukaan MHY:n pitäisi pystyä paremmin neuvomaan jatkuvan kasvatuksen harrastajia ja jopa sen taloudellisuuskysymyksissä.
Jatkuvan kasvatuksen teoreettinenkin tietopohja on vielä hyvin suppea ja sellaisena pysyy vielä pitkään. MHY -neuvojat voivat vain soveltaa tutkimustietoa ja vasta sen jälkeen, kun ko tieto on pureskeltu sovelamiseen sopivaan muotoon. Eli toistaiseksi MHY:n neuvojat voivat vain neuvoa lähinnä korjuukysymyksissä. Muun ”uskomustiedon” tasolla oleva tieto on hankittava alan yrityksiltä.
Kun jatkuvan kasvatuksen tietotaito kasvaa riittävästi, paranee myös MHY -järjestelmän kyky neuvoa ko asioissa. Toisaalta on todennäköistä, että jk -neuvonta on keskimääräistä työläämpää, mikä tulee ottaa huomioon neuvonnan laskutuksessa.
Toinen kysymys on jatkuvan kasvatuksen tutkimisen mielekkyys. Laskeskelin joskus Nokian menestymisen vuosina, että puun kasvatuksen kehittämistä suhteessa puun myyntituloihin tuettiin suhteellisesti yhtä paljon kun Nokia panosti tuotekehitykseen. Puusta tehtävien tuotteiden kehittämiseen panostettiin suhteellisesti ottaen vain murto-osa verrattuna puun kasvatuksen panoksiin. Ei ihme, että puusta on ylitarjontaa.
Mutta kyllähän tällä hetkellä lähtien takavuosista” puusta tehtävien tuotteiden kehittämiseen panostetaan” rutkasti ja tuloksiakin tippuu. Eikä ainakaan yhtään liian aikaisin.
Myhistysten tietotaito jk:n korjuussakaan ei voi olla kummoista. Mistä he sen tiedon olisivat omaksuneet kun korjuun määrä on mitä on ja perinteistä sekin. Eräiltä ukoilta kysyttäessä sanoivat ettei yhtään leimikkoa ole tarvinnut paimentaa.
Perko, nuo sinun ”vuosilustolaskelmat” eivät isossa massassa pidä paikkaansa. Metsikön kasvun mittaamiseen ja laskemiseen on helpompia tapoja (esim. relaskooppi ja hypsometri) kuin kairata kaikki puut ja laskea jokainen yksittäinen vuosilusto ja niistä keskiarvo.
Päijänteen MHY:n asiakaslehdessä oli pitkä juttu yhdistyksen korjuupalvelun tekemästä jatkuvan kasvatuksen hakkuusta. Minun silmiin se ei näyttänyt kovin onnistuneelta, mikä ei tietysti ollut mahdollistakaan, koska lähtökohtana oli jaksollisen tasaikäinen metsä. Lähetin palautetta ja sain kiitokset asiallisesta palautteesta. Ei tainnut palautteeni olla kuitenkaan kovin mieluinen.
Taas kerran. Lapinjärvellä Luken jatkuvan kasvatuksen koemetsässä , jossa sitä on harjoitettu 1980-luvulta ollaan päästy tasolle 4-5 m3/ha/v. Siellä kasvatus ja hakkuu on tehty Suomen parhaiden asiantuntijoiden toimesta. Taimettumisolot maaston kosteudesta johtuen ovat erinomaiset. Jos huipputilanteessa ”laboratorio-oloissa” ei päästä parempaan, niin kannattaa unohtaa Perkon jutut. Niillä ei nimittäin ole mitään vastinetta todellisuudessa. Sen sijaan vastinetta todellisuudessa on sillä, että lähtien paljasvuuritaimista ja sitten siirtyen paakkutaimiin on meidän metsissä karuhkoilla MT-pohjilla päästy tasolle 6,5 m3/ha/v, mikä tulee vielä paranemaan parempien taimien ja tehokkaan varhaiskasvatuksen ansiosta.
Juu, kiitoksia! kerkesin äkkiä lukaista noita vastauksianne, kertokaa lisää niin palaan illalla (yöllä) paremmin.
Nyt sen verran, Puukin pyytämä laskuesimerkki on 2mm kasvusta ja monikerros jutusta, se ei ole Kurjen metsistä eikä Kuusamosta. On turha vaatia miulta parempaa tuottoa tai kasvua, se on teissä itsessänne ja ”korkeimmankäes” , olosuhteissa. Huomasin, täällä vain harva on ymmärtänyt mikä ero on kasvulla ja tuotolla puhumattakaan yhtäaikaisen valmistuksen edusta. Kuullaan.
Tod.näk. n. 95 % palstalaisista älyää kasvun ja tuoton eron. Vähän harvempi käsittää esim . vaihtoehtoisen tuoton vaikutuksen kannattavuuteen. ” Yhtäaikasen valmistuksen eduista” tietää jokainen, jos on joskus myynyt päätehakkuuleimikon ja verrannut sen kantohintoja harvennusleimikon yksikköhintoihin. Ei ole sinulta Perko vaadittu parempaa tuottoa tai kasvua, kun ne on oman esimerkkisi tiedoista saatuja lukemia. Ensin oli puhe Kurjen esimerkki- tapauksen paremmasta keinosta tuoton suhteen ja sitten se muuttuikin muutaman sata km etelämpään sopivampaan kasvupaikkaan , sillä lailla se kasvu ja tuottokin paranee…
Vaan kyllä sitä saa jk:n leimikoitakin tehdä nykyään , onneksi . Ei ole pakko tehdä aina saman kaavan mukaan mutta paremmalla tuotolla jk:n metsää voi vain harvoissa tapauksissa perustella. Sen mahdolliset edut (haittojen jälkeen) on ihan muualla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 2,091 - 2,100 (kaikkiaan 2,399)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.