Olikohan silläkään väliä, vaikka se myytävä palsta olisi jk. metsää. Sen voi hakata aukeaksi ja sijoittaa, voi tehdä myös vaihtoehtoisia sijoituksia. Tiedä sitten voidaanko metsänhoidon paremmuutta näin määritellä.
Tuskin kuitenkaan, eiköhän siihen tarvita todelliset hoidon kustannukset. Kustannukset, joilla pelataan ja joilla metsähoidon paremmuutta yritetään perustella, voivat olla myös päinvastaiset. Näinkin on käynyt ja kuka se lopulta sanoo, minkälaisesta metsänhoidosta on kysymys.
Kai nyt on luonnostaan selvää jopa Jovainillekkin kait että omistaja määrää metsänsä toimenpiteet ja kasvatusmallin. Ei ole mitään merkitystä mitä on sitä ennen tehty tai jätetty tekemättä. Paitsi tietty suojelukohteet. Harvemmin niitä kauppaillaankaan.
Ihmetyttää hieman ajourat jk. metsässä, jotka koetaan haittana. Samanlaisista ajourista on kysymys kuin jaksollisen metsässä, tuskin poikkeavat toisistaan. Korkeintaan jk. metsän kiertoaika on pidempi ja korjuukertoja tulee enemmän. Ei välttämättä edes samoille urille ja hakkuuvälit ovat suunnilleen samat.
Aina puut on saatu korjattua metsästä, aiheuttaako tämä nyt haittaa puunkorjuulle tällä hetkellä. Motot ovat ulottuvia ja nostavat isojakin puita. Ei niiden tarvitse päästä puun juurelle, niin kuin ennen aikaan hevosella oli päästävä.
Puuki: Jos hankkii esim.metsäpalstan joka on paljasta maata/taimikkovaltaista ,niin eipä siitä ole saatavissa pitkään aikaan mitään tuloja.
Totta.
Täältä Kainuusta oli mahdollista ostaa viime vuosikymmenllä puustoisia ja hyvä pohjaisia metsäpalstoja aika edulliseen hintaan. Ei enää. UPM:ltä ja yksityisiltä. Parilla palstalla olin ainoa tarjoaja ja kilpailin tietämättäni itseni kanssa korottamalla tarjoushintaa, kun kuvittelin, että tarjous olisi liian alhainen.
Nyt yritetään laittaa palstojen huonot osat kasvamaan paremmin, ojittaa, muokata ja viljellä siihen malliin kasvamaan, että päätehakata voisi tulevaisuudessa muutaman vuoden välein. Viime vuosikymmenellä hakkuita oli joka vuosi.
Kurki tuolla jatkaakin…”huonot osat kasvamaan paremmin..” Kyllä. Voitavansa on tehtävä joka kuviolle, mutta just siinä piilee kannattavuuden ajatus: tarkoituksenmukaisuus. Kun kustannusvastaavuus lähtee jo ostopalstan hinnoittelussa, jatko on hyvin loogista. Aikoinaan Maatilahallitukselta ostetussa kitu/joutomaa ei maksanut mitään.Eihän sille tarvitse asettaa sitten tuottovaateitakaan.Että sitä rataa.
Tukkirunkokuvion loppulihotus ja puunmyynti pylväänä on sitä mo:n ekxraa…
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.