Faktantarkistaja uskoo että Merja Kyllönen on toiminut yksityissektorilla sen ajan kun hän toimi ennen kansanedustajaksi valintaansa Suomussalmella apteekin teknisenä apulaisena (Wikipedia).
Puukilla on selkeät tiedot: erikokoisia taimia on sopivasti ympäri aluetta valmiina ja isompia puita tulossa tukkipuuvaiheeseen mukavasti muutaman vuoden päästä harsinnasta. Onnistuuhan se silloin jk:kin hyvin.
Edellinen metsälaki esti nuo menettelyt ja viimeistään metsäkoneelle piti tuhota alustapuhtaaksi. Aika helpolla saa pidettyä sekametsää monikerroksisena. Myyntiin valmistuu 7 – 16 vuoden jaksoissa sahapuuta ja hieman kuitua latvoista. Pitkät 50 vuoden tappiolliset jaksot lyhenee! Koko metsäpinta-alan puusto on jatkuvasti parhaassa tuottavuudessa ( 9- 12 % , tukin hinta vaihtelee ) , no maapohja ei oo laskussa mukana. Hyvä Puuki!
Ps. kenenkään ei ole tarvitse tehdä noin. Voi hyvin tiukata rahkeitaan muuten.
Hän joka on perehtynyt maaperään osaa sanoa kuinka ongelmalliset kohdat voi parannella kasvaviksi.
Voihan sen ajatella niinkin, että on liian pitkä kasvatusjakso jota saa lyhennettyä . Harvemmin kuitenkaan rahevillä kasvupaikoilla läheskään noin pitkä. Ja sitä kulurakennetta voi parantaa monin eri tavoin muutenkin kuin jatkuvasti vähän väliä käymällä noukkimassa pieniä eriä poimintahakkuilla.
Unohtui Perkolla sen minun kommentin loppuosa pois : ”…Jos korjuuolosuhteet on hyvät ” . Mitä useammin käydään koneella ajelemassa kuviolla, sitä suurempi on puu-ja maaperävaurioiden riski. Sen mukana kasvaa mm. maanouseman vioitusriskikin. Se ei edes näy kuusen taimissa ennenkuin on levinnyt jo pitkälle juuristossa. Talvikeleillä teetän itse ainakin jk:n kuviot täällä. Ei sinne kuusi/mä/ko- sekametsään kannata päästää koneita kesäkeleillä, märällä kelillä ei varsinkaan.
Lopputulokseen vaikuttavina kannattaa laskea myös aloitustilanteen tapahtumat . Jos on päätehakkuu, niin se t-ikäsen parempi kantohinta ja jk:n metsän jäävän puuston pääoma-arvo. Ne kasvaa korkoa ; jk:n puustopääoma negatiivista suhteessa tasaikäiseen vaihtoehtoon , samalla kun pystyyn jäävän metsän arvokasvu% tietysti paraneekin pikkuhiljaa. Korjuun yksikköhinnassa saatu parempi kantohinta kasvaa +korkoa samaan aikaan esim. vaihtoehtoisessa sijoituksessa ( = uudiskulujen jälkeen jäänyt ylimäärä joka saadaan , kun verrataan tasaikäsen parempaa hakkuutuloa jk:n hakkuun tuloon).
Noilla spekseillä mennään ja lasketaan kannattavuusvertailu , ei pelkästään paremmalla %:aalisella arvokasvulla joka sekin paranee vasta harvennusreaktion tullessa, jos puut pysyi pystyssä harsinnan jäljiltä.
Mehtäukko: ”Suuret tekijät ratkaisevat, sillä lähtökohtiin isoissa paukuissa talouden lainalaisuudet merkitsevät ratkaisevasti. Eli ostaakko yleensä koko metsää niillä ehdoin vai ei.”
Tilakauppa onkin melkoista puuhaa, jos ei tiedä, miten puuston hinta muodostuu. Siinähän helposti tuplataan tai puolitetaan hinta, vain pienellä laskentakoron viiluksella.
Jos metsätilasta on hyvä ajan tasalla oleva puustoarvio, sen pohjalta pääsee jo summa-arvomenetelmällä aika lähelle lopullista hintaa. Kauppa-arvoa voi haarukoida myytyjen metsätilojen hintataulukosta, alueittain kuutiometristä puuta maksettujen hintojen pohjalta. Sen sijaan tuottoarvo riippuu kovasti laskentakorosta, kuten Gla edellä muistutti.
Tuo on hyvä kysymys, miten jk-hakkuun jälkeinen puuston kasvu vertautuu vaihtoehtoiseen sijoitukseen. Jos makuuttaa rahoja pankkitilillä nollakorolla, pienikin metsän kasvu voi olla parempi vaihtoehto.
Rehevien maiden jaksollinen metsä voi nykyisin tuottaa, kun kuusi tai koivu on pääpuulajina, tuloa jo 20 vuoden kuluttua uudistamisesta ensiharvennuksessa. Sahalan kartanossa Rautalammilla olivat tavoitellut kiertoajat, jos muistan oikein: koivulla 40, kuusella 50 ja männyllä 60. Kasvupaikat ovat siellä tosin keskimääräistä rehevämmät ja lisäbuustia tilalle on tuotu ainakin tuhkalannoituksen muodossa.
Puuki: ”Mitä hyötyä on laskelmasta jos ei oteta huomioon laskelman kohteen tilannetta ja sen tuottoon vaikuttavia käsittelyjä ? Ei yhtään mitään muuta kuin ehkä laskemisen ilo.”
Jatkuvasti keskustelussa liitetään laskenta tekemättä jääneisiin toimenpiteisiin, vääriin lähtöarvoihin tms. asioihin. Miksi? Mikä laskennassa on sellaista, joka tällaiselle altistaa, kun jatkuvasti asiaa pidetään esillä?
Perko: Pitkät 50 vuoden tappiolliset jaksot lyhenee!
Mitähän tuokin on?
Tässä malli jatkuvaan kasvatukseen. En oikein tiedä, mihin tässä tarvitaan korkolaskentaa.
Kun avohakkaa joka vuosi 100 ha pinta-alasta >1ha (kieroaika 70..100v), niin joka vuosi keskikasvulla 5m3/v on hakattavaa >500m3 keskihinnalla 35e/m3 yhteensä >17500 e. Uudistamis-ja hoito kustannukset voi kuitata vauhdittamalla kasvua lannoituksella arvokasvun vaiheessa, kun kuitukasvusta siirrytään tukkikasvuun tai kasvun alkaessa laantua ennen uudistushakkuuta. Päätehakkuussa puuta > 300 m3/ha.
Eikä tarvitse odotella seuraavaa hakkuuta 50 v.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 2,051 - 2,060 (kaikkiaan 2,399)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.