Keskustelut Metsänhoito Vaihtoehtoja avohakkuulle

Esillä 10 vastausta, 2,051 - 2,060 (kaikkiaan 2,399)
  • Vaihtoehtoja avohakkuulle

    Tänne kai voi kirjoittaa vastustavansa avohakkuita ja ehdotankin että niistä tehdään uudessa metsälaissa tiukasti luvanvaraisia.

  • Tolopainen

    Merja Kyllönen ja professori Niskakangas olivat nyökyttelemässä. Molemmat eivät ole nettoveroja koskaan maksaneetkaan, vaan eläneet verorahoilla.

    A.Jalkanen

    Faktantarkistaja uskoo että Merja Kyllönen on toiminut yksityissektorilla sen ajan kun hän toimi ennen kansanedustajaksi valintaansa Suomussalmella  apteekin teknisenä apulaisena (Wikipedia).

    Tolopainen

    Hyväksytään, Merjalla on särmää, höykytti liikenneministeriön virkamiehiä ihan kiitettävsti ministeriaikanaan.

    Perko

    Puukilla on selkeät tiedot: erikokoisia taimia on sopivasti ympäri aluetta valmiina ja isompia puita tulossa tukkipuuvaiheeseen mukavasti muutaman vuoden päästä harsinnasta.   Onnistuuhan se silloin jk:kin hyvin.

    Edellinen metsälaki  esti nuo menettelyt ja viimeistään metsäkoneelle piti tuhota alustapuhtaaksi.   Aika  helpolla saa pidettyä sekametsää  monikerroksisena.  Myyntiin valmistuu 7 – 16 vuoden jaksoissa sahapuuta  ja hieman kuitua latvoista.   Pitkät  50 vuoden  tappiolliset jaksot lyhenee!   Koko metsäpinta-alan puusto on  jatkuvasti parhaassa tuottavuudessa ( 9- 12 % , tukin hinta vaihtelee ) , no  maapohja ei oo laskussa mukana. Hyvä Puuki!

    Ps. kenenkään ei ole tarvitse tehdä noin.  Voi hyvin tiukata rahkeitaan muuten.

    Hän joka on perehtynyt maaperään  osaa sanoa kuinka ongelmalliset  kohdat voi parannella kasvaviksi.

    Puuki

    …Pitkät  50 vuoden  tappiolliset jaksot lyhenee! …

    Voihan sen ajatella niinkin, että on liian pitkä kasvatusjakso jota saa lyhennettyä .  Harvemmin kuitenkaan rahevillä kasvupaikoilla läheskään noin pitkä.  Ja sitä kulurakennetta voi parantaa monin eri tavoin muutenkin kuin jatkuvasti vähän väliä käymällä noukkimassa pieniä eriä poimintahakkuilla.

    Unohtui Perkolla sen minun kommentin loppuosa pois : ”…Jos korjuuolosuhteet on hyvät ” .   Mitä useammin käydään koneella  ajelemassa kuviolla, sitä suurempi on puu-ja maaperävaurioiden riski.    Sen mukana kasvaa mm. maanouseman vioitusriskikin. Se ei edes näy kuusen taimissa ennenkuin on levinnyt jo pitkälle juuristossa.  Talvikeleillä teetän itse ainakin jk:n kuviot täällä.   Ei sinne kuusi/mä/ko- sekametsään kannata päästää koneita kesäkeleillä, märällä kelillä ei varsinkaan.

    Lopputulokseen vaikuttavina kannattaa laskea myös aloitustilanteen tapahtumat .  Jos on päätehakkuu, niin se t-ikäsen parempi kantohinta ja  jk:n metsän jäävän puuston pääoma-arvo.   Ne kasvaa korkoa ; jk:n puustopääoma negatiivista suhteessa tasaikäiseen vaihtoehtoon , samalla kun pystyyn jäävän metsän arvokasvu%  tietysti paraneekin pikkuhiljaa.   Korjuun yksikköhinnassa saatu parempi kantohinta kasvaa +korkoa samaan aikaan esim. vaihtoehtoisessa sijoituksessa ( = uudiskulujen jälkeen jäänyt ylimäärä joka saadaan , kun verrataan tasaikäsen parempaa hakkuutuloa jk:n hakkuun tuloon).

    Noilla spekseillä mennään ja lasketaan kannattavuusvertailu  , ei pelkästään paremmalla %:aalisella arvokasvulla joka  sekin paranee vasta harvennusreaktion tullessa, jos puut pysyi pystyssä harsinnan jäljiltä.

    Gla

    Mehtäukko: ”Suuret tekijät ratkaisevat, sillä lähtökohtiin isoissa paukuissa talouden lainalaisuudet merkitsevät ratkaisevasti. Eli ostaakko yleensä koko metsää niillä ehdoin vai ei.”

    Tilakauppa onkin melkoista puuhaa, jos ei tiedä, miten puuston hinta muodostuu. Siinähän helposti tuplataan tai puolitetaan hinta, vain pienellä laskentakoron viiluksella.

    A.Jalkanen

    Jos metsätilasta on hyvä ajan tasalla oleva puustoarvio, sen pohjalta pääsee jo summa-arvomenetelmällä aika lähelle lopullista hintaa. Kauppa-arvoa voi haarukoida myytyjen metsätilojen hintataulukosta, alueittain kuutiometristä puuta maksettujen hintojen pohjalta. Sen sijaan tuottoarvo riippuu kovasti laskentakorosta, kuten Gla edellä muistutti.

    Tuo on hyvä kysymys, miten jk-hakkuun jälkeinen puuston kasvu vertautuu vaihtoehtoiseen sijoitukseen. Jos makuuttaa rahoja pankkitilillä nollakorolla, pienikin metsän kasvu voi olla parempi vaihtoehto.

    Rehevien maiden jaksollinen metsä voi nykyisin tuottaa, kun kuusi tai koivu on pääpuulajina, tuloa jo 20 vuoden kuluttua uudistamisesta ensiharvennuksessa. Sahalan kartanossa Rautalammilla olivat tavoitellut kiertoajat, jos muistan oikein: koivulla 40, kuusella 50 ja männyllä 60. Kasvupaikat ovat siellä tosin keskimääräistä rehevämmät ja lisäbuustia tilalle on tuotu ainakin tuhkalannoituksen muodossa.

    Gla

    Puuki: ”Mitä hyötyä on laskelmasta jos ei oteta huomioon laskelman kohteen tilannetta ja sen tuottoon vaikuttavia käsittelyjä ? Ei yhtään mitään muuta kuin ehkä laskemisen  ilo.”

    Jatkuvasti keskustelussa liitetään laskenta tekemättä jääneisiin toimenpiteisiin, vääriin lähtöarvoihin tms. asioihin. Miksi? Mikä laskennassa  on sellaista, joka tällaiselle altistaa, kun jatkuvasti asiaa pidetään esillä?

    Tolopainen

    Nykyisin ei tarvitse rahoja makuuttaa säästötilillä. Ne on helppo siirtää maksuttomaan rahastoon esim. S pankin säästäjässä, kaupankäynti on ilmaista.

    Kurki

    Perko: Pitkät 50 vuoden tappiolliset jaksot lyhenee!

    Mitähän tuokin on?

    Tässä malli jatkuvaan kasvatukseen. En oikein tiedä, mihin tässä tarvitaan korkolaskentaa.

    Kun avohakkaa joka vuosi 100 ha pinta-alasta >1ha (kieroaika 70..100v),  niin joka vuosi keskikasvulla 5m3/v on hakattavaa >500m3 keskihinnalla 35e/m3  yhteensä >17500 e. Uudistamis-ja hoito kustannukset voi kuitata vauhdittamalla kasvua lannoituksella arvokasvun vaiheessa, kun kuitukasvusta siirrytään tukkikasvuun tai kasvun alkaessa laantua ennen uudistushakkuuta. Päätehakkuussa puuta > 300 m3/ha.

    Eikä tarvitse odotella seuraavaa hakkuuta 50 v.

Esillä 10 vastausta, 2,051 - 2,060 (kaikkiaan 2,399)