Reima siinä oikeassa että kun lähdetään metsää kasvattamaan nk. keinollisesti se saa metsäpohjan arvon hetkeksi raskaasti tappiolliseksi. Mutta ei se aivan iäisyyskysymys ole kun se alkaa hiukan jo tasimaan. Mutta ei ensimmäiseen kolmeenkymmeneen vuoteen ainakaan. Koska välillä on vielä taimikon hoidot ja varhaisperkauskin vielä ensiharvennusta varten. Taitaa mennä päätehkkuuseen ennen kuin selkeää tiliä tehdään ja jos sen venyttää vielä ylipitkään, niin voi ja voi. Tosi sairaan pitkä tiliväli. Jos vain joka toinen sukupolvi on kunniakas tilin ottaja taitaa olla aika vähän halukkaita metsän tulevaisuuden omistajia. Kyllä sitä hiukan joutuu Reiman kikoilla kompensoimaan että edes eläissään hiukan takaisinkin saa uhrauksiaan. Pitää luontoakin hyvin kohdella että saa sieltäkin jotain apuja. minä olen yrittänyt ostaa niitä yhden sukupolven perstakkiin ottajien metsiä ja koittanut olla se toinen sukupolvi eli saamamies. Toki olen maksanut siitä ilosta mutta sen osaaminen edes joinkuin kohdalleen onkin hiukan jo osaamista vaativakin toimi. Osaamista ja ripaus tuuria.
Metsämaan arvoon vaikuttaa siihen tehtyjen investointien lisäksi myös sen tuotoskyky ja puumarkkinat. Tuotoskykyyn puolestaan vaikuttaa ilmasto ja kasvupaikan ominaisuudet.
NNA -laskelma pitää tietyn kuvion kohdalla paremmin kutinsa kiertoajan kannattavuuslaskennassa , jos metsämaa hankitaan paljaana maana. Jos aloitusvuonna pitää valita arviolta kannattavin käsittelytapa esim. päätehakkuumetsässä , niin silloin pitää ottaa huomioon erot eri kasvatusketjujen kustannuksissa ja tuloissa ko kohteella myös sillä hetkellä .
Höpö höpö Puuki. NNA-laskennan saisi heittää romukoppaan, jos se pitäisi jossakin paremmin ja jossakin huonommin paikkaansa. Olosuhde ja ajankohta voi olla mikä hyvänsä.
10 % korolla laskettuna metsämaan arvo on negatiivinen näillä puunhinnoilla kaikkialla Suomessa. Tietysti vielä enemmän negatiivinen karulla kankaalla pohjoisessa , kuin etelän lehdossa. Eikä tietenkään välttämättä edes negatiivinen jos räkämännystä saisi 1000 e/m3.
Aivan niin jees. Osaamista ja tuuria tai tuuria ja vähän osaamistakin.
Niin Reima, alamme löytää hiukan toisemme,tuurilla tai enemmän tuurilla, ja hiukan osaamalla! En ala enää kiistää, olen oppikouluni koittanut käydä. Josku olen kuvitellut liian myönteisesti, ehkä liian optimisti. Nyt viime vuodet on ollut pettymys, olen varmaan sitten saanut elää hyvän tuurin jaksoa metsäisessä elämässäni.
Tuo on jo hyvä: ” Oppikirjojakin olisi, mutta esitä nyt sellaisen lukemista mehtäukolle..”
Sinä ympärilläsi olet nähnyt aikain saatossa mitä ja miten kukin asia toimii ja tapahtuu. Ekonomit ovat esimerkillään tehneet valintoja, markkina määrää hintatason ja sinä saat omat rahkeesi soveltaa ”vapaasti” tilanteiden mukaan.
Miksi RR utopia on, että sinun on teureetikkona koluttava oppikirjat pysyäksesi liikkeessä mukana?? Että viisaus lähteekin loputtomista laskelmista kun itse olet jonkun aapisen tavannut?
Ei kukaan edelleenkään ole sitä kieltänyt, mutta kovakalloisuutta näköjään esiintyy.
RR ei varmaankaan usko eikä luota ent. Metsäntutkimuslaitoksen tuloksiin tai Tapion hyvän metsänhoidon suosituksiin. Hänellä on omat kentät ja kokeet joista laskemalla saa yhtälöitä?! Lisäksi lukuisat metsätalouden tutkijat julkaisevat faktatietoa menetelmistä, toimintatavoista ja kokonaisuuksista. Lehdet myös.
Mehtäukko seuraa sitä polkua, rätkytti kuka mitä hyvänsä. Jos ne pelimerkit ovat hukassa, ja metsätalouden toiminta on ”arvailua”, tappioita ei saa millään laskennan paljoudella kuitattua.
Minusta on erikoista, jos luetaan metsänhoidon suosituksia, mutta ei ymmärretä niiden taustalla olevaa talousajattelua.
AJ on oikeassa siinä, että metsämaan arvoon vaikuttaa kasvupaikka ja markkinatilanne. Ne eivät kuitenkaan ole mitään laskelmista irrallisia tekijöitä, jotka pilaavat hienot laskelmat. Ne ovat kiinteä osa laskentaa, joille laskijan tehtävänä on antaa lähtöarvot. On tietysti suuri mahdollisuus, että menee pieleen etenkin markkinan osalta, mutta tämä ei ole syy vesittää laskentaa. Ellei laske tai edes selvitä itselleen laskennan merkitystä eli sitä,mistä metsätalouden kannattavuus syntyy, mikä on parempi vaihtoehtoinen tapa harjoittaa metsätaloutta? Mehtäukko närkästyi, kuin aloin viimeksi puhua investoinnin hintatietoisuudesta. Oletettavasti tieto menetelmästä siis on ja nyt me teoreetikot suurella mielenkiinnolla odotamme tämän tiedon jakamista.
RR on niin kiinni NNA:n laskelman ”autuudessa”, että ei osaa ajatellakaan muuta vaihtoehtoa. ”10%:n korolla laskiessa nna on negatiivinen kaikkialla Suomessa” . Niin mutta laskeppa vaikka 70% korolla joka on vielä paljon parempi . Pitää älytä perusteetkin korkolaskennalle. Ei korkealla korolla laskeminen tuo mitään lisätuloa, jos metsä ei voi kasvaa esim. uudistuksen ja th tekemättömyyden kuluttomuuden takia kasvupotentiaalin edellyttämällä tavalla. Siksi ne korko%:t on laskennassakin maltillisia koska luonnonolosuhteet laittaa reunaehdot käytännön metsätaloudelle.
Jos on esim. päätehakkuuikäinen metsä ja siihen suunnitellaan käsittelyvaihtoehtoa, niin pitää ottaa huomioon myös esim. korjuukulujen ero jk:n ja tasaikäsen kasvatuksen valinnassa. ko. metsässä. Samoin jk:n metsään jäävään puuston pääoma-arvo. Niitähän ei jk:n NNA optimointilaskelma ota yleensä huomioon ollenkaan. Sitä tarkotin tuolla ed. kommentissa. Ei jokin yleinen laskutapa kerro jonkin tietyn kohteen tilannetta tarpeeksi hyvin ellei kaikkia muuttujia ole otettu huomioon.
Aiemmin laitoin yhden esimerkin metsäkohteesta jossa laskin sen tapahtumia korkoakorolle menetelmällä. Sen RR tyrmäsi täysin vaikka se on ihan yhtä hyvä menetelmä kuin NNA- laskelman tekeminen. Se on käytännössä sama asia mutta toisin päin laskettuna. Eli jos kunkin tapahtuman arvot diskontataan (=NNA) , niin lopputulos osoittaa juuri saman suhteellisen kannattavuuseron kuin jos korkoakorolle laskien lasketaan koko kiertoajan tapahtumat ja niiden vaikutukset yhteensä lopputulokseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 2,031 - 2,040 (kaikkiaan 2,399)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.