Puukille tuonne edelliselle vielä senverran että käsitin vallan hyvin mitä sinä tarkoitat mutta sinä et näytä käsittävän mitä minä tarkoitan. Eli jos vaikka se 9%:ia pitääkin saada tasapelimeininkiin kasvun ihmeen kanssa niin huomautan että esim. juuri hiljan ostetun metsätilan korko on tällä haavaa noin 3%:ia. Eli sinun ysi putoaa heti kuuteen. Sitten jos vaikka ottaa Metsäliiton jäsenkoron ollaankin sitten jo fifty-fifty, eikös vain? Mikä olikaan se kasvun ihmeen vaurastuttava vaikutus. Voin lisäksi kertoa lukuisia tekijöitä lisää jotka hyydyttävät sinun arvokasvusi suorastaan pystyyn kuivuvaksi metsäksi ainakin mitä tuottoon tulee.
Eli jos vaikka se 9%:ia pitääkin saada tasapelimeininkiin kasvun ihmeen kanssa niin huomautan että esim. juuri hiljan ostetun metsätilan korko on tällä haavaa noin 3%:ia. Eli sinun ysi putoaa heti kuuteen. Sitten jos vaikka ottaa Metsäliiton jäsenkoron ollaankin sitten jo fifty-fifty, eikös vain? Mikä olikaan se kasvun ihmeen vaurastuttava vaikutus. Voin lisäksi kertoa lukuisia tekijöitä lisää jotka hyydyttävät sinun arvokasvusi suorastaan pystyyn kuivuvaksi metsäksi ainakin mitä tuottoon tulee.
Et taida itsekään uskoa tuohon selostukseesi. Mistä olet saanut rahaa lainaksi 3 % miinuskorolla metsän ostoon ? Niinhän se pitää laskea , jos sen jälkeen korkotuottovaatimus putoaa sen verran. Jos tarkotat sitä, että se 3%:n laina pitää saada maksuun aiemmin ja sen takia hakkuu aikasin,niin se taas vähentää myös hakkuutuloa heti eli ei vaikuta esittämälläsi tavalla. Ei kuule %-laskuja lasketa niin kuin esität.
Ja mitä ne tekijät on , kun yhden tukin puuksi asti onnistuu mutta siitä eteenpäin tökkääkin 5 vuodessa ?
Metsää kannattaa ostaa nyt lainarahalla, eikä laittaa sen ostoon hyvin tuottavaa tukkimetsää nurin ennen aikojaan.
Ei nämä tuottolaskelmat ole kovin täsmällistä tiedettä, kuten ei muukaan tulevaisuuden ennustaminen, mutta Tapion ohjeilla pärjää aika hyvin. Jos ei jaksa lukea niitä, ostaa Maastotaulukot; saa oikein turbopläjäyksen tietoa kannattavasta metsätaloudesta!
Hannikaiset majaili Parikkalassa. Silloisessa Suomessa yksi otollinen hankinta väylä sahalaitokselle oli Hiitonlanjoki vesistö, ”yhtiön miehet” putsasivat lähimetsät. ” Tuho ” ei ylettynyt laajalle vaikka se nuoremmasta Hannikaisesta sille tuntui. Aiemmin Pietari H. kirjoitteli ensimmäistä suomenkielistä Silmänkääntäjä näytelmää.
No asiaan, sen jälkeen on ollut Euroopassa monta sairasta hallitsijaa ja käyty muutama laajempi sota, on ryöstetty ne paljaaksi hakatut karjalankunnat muutamaan kertaan. Se aika on ohitettu.. viimeisetkin samurait ovat palanneet Sumatralta siviliin.
Vuonna 1948 viisaat tohtorit loivat suositukset joista kehittyi vallan veret seisauttava kauhistus yksityisen mo:n riesaksi. Siitä voit lukea käräjäpöytäkirjoista. Vaino kesti 2014 asti!
R.R. on edellä kertonut jo miksi matemaattiset mallit ovat käytössä eikä uskomuksiin tai ismeihin perustuvat mallit onnistu kumoamaan mittauksien kautta saatua tulosta. Uskomalla olemattomiin on ollut karmeat seuraukset.
Näistä päivän vitsauksista emme polttele neitokaisia noitina vaan he ovat onneksemme hyvin koulutettuja ja osaavat ministereinä hallita ja hoitavat terveyttämme mallikkaasti. Tuskin havittelevat valtauksia.
Metsän hoitoon ja tuottavuuden parantamiseen tarvitaan uutta järjenlevitystä. Tarvitan uutta verta hihnalle kuin sahalaitokselle. Päätelmäni on täällä ja HS sivulla esitetyistä mennen hehkutuksesta.
Nykyinen mo:n hoipertelu rv.sahan kahvoissa kannattavuuden rajoilla ei johda parempaan tuottavuuteen.
Puuki, kyllä voi ja laskenkin. Ja hyvin olen metsillä tienannut ja voinut muutenkin hyvin. Turhaa koreilla ekonomialla kun asioita voi selkeästi maalaisjärjelläkin esittää. Totuuksia esitän ja silloin kun maksan pankkiin kolmen prosentin korkoa katson sen pois viivästyneestä hakkuusta koska silloin kun hakkuu olisi ajallaan voisin teoriassa maksaa saman verran metsän hankintalainaa pois. Ei se mitään puutiliä pudota kuin välillisesti koska sillä puukaupalla maksetaan metsän pääomaa pois. ei korkoa. Ja pienempi pääoma taas maksaa vähemmän korkoa minulle. On selvästi havaittavissa kuinka vaatimattomasti jotkut metsätalouden reaalimaailmaa pyörittävät. Minulla esim. on ties kuinka monta vuotta ollut aina metsävähennystä käytettävissä joka taas on tullut sujuvan metsien kierrätyksen ja siitä saaadun puukauppatulon palkintona. Nyt sitä ei tämän vuoden puukaupoista juuri kannata käyttää kuin miniminä kun ei muutenkaan verotettavaa tuloa paljon tule. A.Jalkanen oikeassa, halpaa lainaa saa mutta senkin hoitoon puukauppoja kannattaa tehdä. Ja paljon ja sujuvasti ja heti kun ikää edes sen tukin verran. Ihmisen ikä lyhyt ja metsän kasvuikä pitkä. Mitä lähemmäs toisiaan saa toimet on elämässä voittoisalla tiellä.
Minä(kin) olen täällä jo moneen kertaan selostanut miten niitä laskelmia tehdään . Jotain 15 vuotta sitten opettelin esim. NNA:en laskemisen, kun asia kiinnosti. Ei onnistu jk:n metsän kasvatus vanhaan metsään kunnolla, jos ei ole jo valmiiksi niitä tukkipuuaihiota tulossa ja kasvupaikkakin pitää olla siihen sopiva. Siihen perustuu jk:n oppaiden laskelmatkin ja lisäksi valitettavasti useimmiten tasaikäisen metsän kannattavuuden osaminimointiin ovelasti. Itsekin olen tehnyt muutaman jk:n leimikon enkä näe sitä mitenkään jonain peikkona muuten kuin joidenkin asiasta tietämättömien vouhotuksen takia, jos järkevä metsänhoito estetään esim avohakkuukiellolla joskus yleisen mielipiteen (=aivopesun) muokauksen jälkeen.
Ja melko vaatimattomasti on metsätalous pyörinyt minulla moneen muuhun verrattuna , kun olen noudattanut sitä ohjetta että ei kannata metsää omistaa juuri enempää kuin sitä itse pystyy hoitamaan th:n ja uudistamisen suhteen. Muista tulolähteistä saa paljon paremman tuoton nykyään , niin miksi sitoa itseään isoihin ha-määriin. Ei metsäyhtiötkään myyneet metsiään pois muuten kuin niiden liian heikon kannattavuuden takia. Se metsän ostaminen on järjestetty sen verran helpoksi (aiemmin varsinkin kun hinnat oli maltillisempia ) verotuen avulla, että poropeukalokin onnistuu, kun ei ihan päättömiä kauppoja tee. Halvan puun tuottajia tarvitaan.
”Metsän hoitoon ja tuottavuuden parantamiseen tarvitaan uutta järjenlevitystä. ”
Juuri näin.Kuten olen jo kertonutkin täällä Arvometsä-firma hakkasi United Bankersin ”jatkuvan kasvatuksen” metsät siemenpuuasentoon ja äesti maapohjan.Ensiharvennuksetkin tehtiin normaalisti.Kaunista,tuottavaa ja järkevää.
En ole ostanut Rane sinun mummoilta, vaan 95% kiinteistönvälittäjiltä. En aariakaan pinta-alaveron päättymisen jälkeen ja pinta-alaveron aikana uudistaa kannatti heti jo verotuksellisista syistä. Uudistamisesta sai verovähennyksen ja pinta-alan verovapaaksi. Siemenpuillakaan uudistaminen ei tullut silloin yl. kysymykseen em. syistä.
Minä en ole jatkuvan Rane kasvatuksen apostoli. Mäntymetsiä on puulajista johtuen kasvatettava pääosin jaksollisesti. Muu johtaisi liian pieniin runkolukuihin ja männyn uudistaminen on erittäin yksinkertaista ja halpaa.
Mitään avohakkuukieltoa ei tule Metsähallituksellekaan, se on aivan selvä ja täysin turha pelko. Toisaalta ei ole huono ajatus, vaikka siemenpuustoa uudistamisessa Lapin olosuhteissa suositaan. Jos avohakkuukielto joskus tulisi, niin syyt tulisivat markkinoilta. Suomen metsätalous on koko lailla täysin riippuvainen maailmanmarkkinoista.
Tiedätkö Panu, että maapohjankin metsätaloudellinen arvo on kokonaan riippuvainen laskentakorosta. 10% korolla keinollisesti uudistetun metsämaan metsätaloudellinen arvo on raskaasti negatiivinen. Sellainen kuva minulle on valitettavasti tullut, että vähintään 90 % tänne aktiivisesti kirjoittavista metsäekonomia on täysin hepreaa ja viittauskin johonkin laskentaan on mieltä vailla. Oppikirjojakin olisi, mutta esitä nyt sellaisen lukemista mehtäukolle, niin sieltä tulee sellainen sekamelska kaikkia hänen keksimiään paskasanoja.
Koroista riippumatta maapohjasta saa käteistä kouraan kun sen myy. Myyjä ei maksa ostajalle eli sen arvo ei ole negatiivinen eikä lähelläkään nollaa edes.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 2,021 - 2,030 (kaikkiaan 2,399)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.