Ei lämpösumma ole niin merkittävä tekijä kuin luullaan. Maapohjan kasvukauden lämpötila on tärkeämpi.
Lapissakin kun maa aurataan niin sen kasvuolosuhteet siirtyvät Keski-Suomen tasolle.
Linkin kuvassa männyntaimikko 31v kuin Keski-Suomesta.
Metsätilan edellinen omistaja käytti alueella avohakkuu, raivaus, auraus ja männyn istutus -menetelmää. Puuston kasvun kannalta ratkaisu oli toimiva, vaikka mitään oppikirjamaisia virkistysmetsiä auratut männiköt eivät ole.
Jatkuvan kasvatuksen saarnamiehet muistaakseni kirjassa Metsä meidän jälkeemme esittivät kritiikkiä metsämaan keskimääräisestä puuston määrästä, joka on vain vähän yli 100 m3/ha ja joka jk-metsässä voi olla jopa kaksinkertainen. Annettiin siis ymmärtää, että avohakkuiden määrä vähentää puuston keskitilavuutta ja siten tietysti metsäistä vaikutelmaa.
Luken linkki paljastaa kuitenkin tämän asian. Etelässä puustoa on keskimäärin +/-150 m3/ha ja tällaiseen jk-metsän kuutioitakin siis verrataan. Lapin suuri osuus tietysti alentaa keskipuustoa, mutta saman se tekee myös sikäläisessä jk-metsässä.
Vaikuttaa vahvasti siltä, että joillakin tahoilla on tarkoituksena saada vähennettyä Suomessa metsän kasvatusta ja sen kestävää käyttöä keinolla millä hyvänsä . Perustelen väittämää :
1. julkisuuteen annetaan jatkuvasti virheellistä tietoa puuston kasvusta ja myös hiilitaseen kehittymisestä puustoissa ja metsämailla. 2. Jk:n hakkuita koetetaan ajaa kuin kärmettä pyssyyn heti eikä vasta koeaikajakson jälkeen, jotta sen heikommat ominaisuudet ei paljastuisi ”suurelle yleisölle”. (vrt. MH:n jk:n laajoista koealoista ollutta keskustelua / avohakkuukiellon ajaminen ) 3. soiden ennallistamista kehutaan parhaana keinona vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä vaikka se ei sitä todellisuudessa olekaan ellei myös metaanipäästöjä ja niiden vähentämistä oteta huomioon. (SLS:n firma markkinoi ja tekee ennallistamista omana bisneksenään) . 4. entistä vähemmän saastuttavampia sellutehtaita ei hyväksytä vaikka ne juuri vähentäisi fossiilista alkuperää olevien tuotteiden valmistusta ja käyttöä sekä paremman puhdistustekniikan myötä tehtaiden päästöjä, kun vanhoja tehtaita ajetaan alas. Lisäksi pieniläpimittaisen kuitupuun riittävä käyttö vähentäisi isoja harvennusrästejä ja lisäisi samalla tukkipuun kasvatusta hiilivarastoiksi.
Seuraavaksi voisi pohtia sitä onko mahdollisesti kestävän metsätalouden kehityksen jarruttamiskampanja kokonaan kotimaista alkuperää vai osin ulkomaista kuten oli aikoinaan GP:n myyräntyö täällä muiden maiden ( taisi olla saksalaiset astialla?) metsäteollisuuden tukemaa. (Esim. talviset kuvat Lapin suolta jota väitettiin avohakkuualaksi)
Puuki , pitää kertoa vain se yksi totuus! 2. sekin, että tutkimusta ja koetoimintaa on ja on ollut. Myös niistä rästiin menneistä taimikoista se kenen ehdoilla niitä on pakotettu tekemää tarvetta tiheimmiksi. Hopinät sellutehtaista eivät juuri kuulu mo:lle, niitä ja niiden hyötyjä jahtaa monikansalliset pörssiyritykset. Jos taimikoiden selvitys olisi kunnon business tai tuottavaa niin eihän ne olis riippana. Samanaikaisesti on tuotu sellupuuta muualta haitaksi kotimaiselle metsänkäsittelylle. Täällä ostaja haluaakin pitää reservin ja ne ryteiköt oottamassa.
Paljaaksihakkuu on luotu tohtoreiden voimalla ( pitää muistaa) ja sen kokeilun seurausta ovat nuo rästit ja ryteiköt , mhy kin oli siinä omalla lainvoimalla mukana. Työn hinta ei halpene eikä ole enää syytä kiusata taksvärkeillä ihmisiä talkoisiin, siitä olen kertonut ääri tapauksen. Yksinkertaiset tehtävätkin jää mmm- hallinnolta hoitamatta, elukat saavat tuhota toisten metsää kuin omaansa. Siitä bk: sta ei oo siellä väliä , meidän metsät heidän jälkeensä ovat heidän hirvien syömät. Poliittinen vastuu on korvaus.
Puuki kerran vielä, lue miten monikerros metsään siirtyminen hoituu. ”Meillä on ne kussiisen valtuuvet” ohjata teollisuutta. Mainoksilla ja kartellilla polkee suohon riukumyyjien porukat.
Paljaaksihakkuu on luotu tohtoreiden voimalla ( pitää muistaa) ja sen kokeilun seurausta ovat nuo rästit ja ryteiköt , mhy kin oli siinä omalla lainvoimalla mukana.
Ketähän ne ”tohtorit” 1800-1900 lukujen vaihteessa olivat kun opettivat tekemään avohakkuita seuduille, jossa myös pienikokoisella puulla oli markkinaa. Mehän olemme kerran keskustelleet P.W. Hannikaisen sen ajan oppikirjasta.
Minulla on vuodelta 1913 Tapion vuosikirja, jossa opetetaan metsäpuiden taimien kasvatusta mm metsäpalojen ja suurten hakkuiden jälkeen istutettaviksi. Vuoden 1914 Tapion vuosikirjassa opetetaan taimikoiden perkausta ja täydennysistutuksia tavalla, joka sopisi täysin nykypäivään. Jopa vesakoiden kitkemistä neuvottiin.
Jos Perko et tiedä jotain, niin se ei ole tietenkään takuu, ettei niin ole tapahtunut.
Mikä ihmeen ”käärmettä pyssyn” pelko teillä on? Metsistä puolet on männiköitä, jotka tullaan joka tapauksessa kasvattamaan lähinnä jaksollisesti. Jatkuvaa kasvatusta harjoitetaan tällä hetkellä aika pienellä alalla, joten mistään käärmettä pyssyyn ei voida puhua. Jaksollista kasvatusta sen sijaan ajettiin lain voimalla kymmeniä vuosia, kuin käärmettä pyssyyn.
On erinomainen asia, että omistaja päättää ja se ajautuu omiin uomiinsa ajan kanssa. Taloudellisesta puolesta me tiedämme tasan tarkkaan, kuinka se on laskettava ja laskenta tehdään luvuilla, eikä jollakin epämääräisillä käsitteillä. Sekin tiedetään, että tulevaisuus on tuntematon monella tavalla, eikä luvut parhaassakaan tapauksessa ole täsmällisiä. Siksi tärkeää on ymmärtää muuttujien herkkyys lopputulokseen. Laskeminen on kuitenkin puhdasta arvausta huomattavasti rationaalisempi tapa asiaa selvittää.
Jos laskentakorolla ei saada koskaan uudistamiskustannuksia takaisin, niin taloudelliseksi vaihtoehdoksi jää ainoastaan luontainen menetelmä. Sen luulisi olevan itsestään selvää jokaiselle.
Reima vaikuttaa olevan ajan ilmiöistä pihalla kuin Jessen Pösö.Mitään käärmettä ei ole pitkään aikaan ajettu pyssyyn näin massiivisella kampanjalla kuin avohakkuukieltoa Metsähallitukselle.Ja kun kielto on saatu Metsähallitukselle niin looginen tavoite on sitten yksityisten metsät.
Reiman oman kertoman mukaan hän on ostanut peräkylien mummoilta metsiä halvalla,hakannut ne aukoksi ja jättänyt uudistamiset tekemättä .Nyt hän esittää täällä luontoystävällistä jatkuvan kasvatuksen apostolia.
Käärmeen pujottelijaksi tällä foorumilla on kunnostautunut eräs tyyppi, joka on koettanut mustamaalata täydellisellä potaskalla lailliset kauppamuodot. Varsinaista diskinformaatiota! Samanlaista poliittista moskaa sullovat Vihreät luonnottomat. Näillä kun on aikaa ikuisten maisteri-opintojen lomassa esittää milloin yle:llä ja muilla valtamedioilla ”asiantuntija-lausuntoja”. Samaa vatkutusta toistettuna alkaakin muuttua totuudeksi.
”…kuinka se on laskettava ja laskenta tehdään luvuilla, eikä jollakin epämääräisillä käsitteillä..”
”…Laskeminen on kuitenkin puhdasta arvausta !! huomattavasti rationaalisempi tapa asiaa selvittää.”Senkun vaan.
Niillä laskuillakaan ei ole mitään toden perää eikä varmuutta päästä maaliin, kun luonnonolosuhteet heittävät 1/10 metsää vaikka myrskynä tai tykkylumena paskaksi. Vakuutuksestakaan ei ole palauttavaa apua kuin ani harvoin.
Jos mo on ahminut metsänkasvatuksen ja -talouden tiedon ja taidon, sekä osaa soveltaa niitä käytäntöön, pääsee niin pitkälle kuin on tarvis.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.