Noista aukeitten tekemisistä lähtien on Suomen metsänkasvu lisääntynyt yli kaksinkertaiseksi ja onhan sitä puutakin myyty muutama kuutio tällä välin. Eikös Perko näille pitäisi myös laskea joku korko? Sitä paitsi reaalikorko oli vuosikausia negatiivinen.
Meikäläisellä ei mitään muuta intressiä kuin selvittää faktat. Enkä luota omaan päättelyyni koskaan. Pitää olla muita riippumattomia tahoja. Kaksi ovat metsien lisääntynyt kasvu meidän metsissä ja koko Suomessa. Kolme muuta ovat Suomen, Ruotsin ja Norjan metsäntutkimuslaitosten tulokset jaksollisen kasvatuksen patemmuudesta. Näin lujat faktat riittävät.
”Viimeistään Paavo Rintala toi dokumenttiromaaneissaan näyttämölle ne ainakin kaksisataa tuhatta entistä rintamamiestä, jotka aloittivat avotulilla ja nälkäpalkalla Kemi-yhtiön työmailla talvella 1945, Lapin sodan päätyttyä. Vasta nyt tuodaan esiin metsähallituksen virkamiehet ja metsätieteen professorit ja heidän joukossaan pitkän linjan metsäammattilaiset, kuten Järvinen, metsänarvioija ja metsänhoitaja, joka ajoi vängällä Lapin metsien tehokäyttöä ja kulki jo 1930-luvulla etsimässä sopivia maantien ja rautatien reittejä Savukosken Martista Saariselän läpi Inariin.
”Osaran aukiot” eli tyypillisesti 10 x 20 kilometrin paljaaksihakkuut näyttäisivät olleen olennaisesti Lapin piirin metsänhoitajien ja erittäin keskeisesti A.E. Järvisen suurhankkeita, jotka alkoivat toteutua Urho Kekkosen otettua pääministerinä Lapin elinkeinot erikoiseen suosioonsa.”
Osaran aukeiden muuttuminen hyvin tuottavaksi terveeksi metsäksi on ollut suomalaisen ympäristöliikkeen suurin takaisku. Alueeet, joiden piti heidän mielestään jäädä ihmisen toimien seurauksena puuttomaksi tundraksi, ovat nyt hyvin kasvavaa hiilinielu-metsää.
Jos tarkastellaan ilmasto-ja hiilinielunäkökulmasta niin jaksollinen kasvatus ja ”tehometsätalous” on ollut menestystarina.Tulevaisuudessa on mahdollista että ilmaston takia ”jatkuvan kasvatuksen” nimellä kulkeva metsänkasvun tyhjäkäynti joudutaan kieltämään.Ettei kasvukäppyrät käänny alaspäin.
Ei ole Rane lukenut erään rohvessorin blogia, jossa selvästi esitetään oikien käppyröiden säestämänä, miten kasvu on paras jk:n metsässä. N. 1,6 m³/ha/v parempi kuin luontaisesti syntyneessa tasakasvuisessa ja jalostetun alkuperän viljelymetsän ylikin menee kok. kasvu n. 1 m³/ha/v vauhtia. Ennen meni muistaakseni ihan toisin päin ; jk:n kasvu oli hitaampaa ihan järkejään vaan niin se kehitys kehittyy ja markkinointi pelaa oikeaan suuntaan.
Näinpä. Kyllä näin Puuki väitettiin ainakin Jatkuvan kasvatuksen yhdistyksen tilaisuudessa. Joissain turvemaan metsissä saattaa metsän kokonaishiilitase olla parempi jk-menetelmässä, kun pystytään säästämään maaperän turvetta.
Metsänkasvatus on hyvin houkutteleva ala myydä ja antaa minkälaisia oppeja tahansa, koska tulosten hitaudesta johtuen ketään ei saa asetettua taloudelliseen vastuuseen, vaikka neuvot olisivat olleen täysin vääriä ja jopa tuulesta temmattuja.
Jos vertailee muualta kuin jk seminaarista saatujen tietojen pohjalta, niin kyllä jalostetun alkuperän taimet ja sopivasti muokattu maa lisää kasvua niin paljon, että jk:n touhu jää väkisin toiseksi. Sen huomaa muutenkin kuin tutkimuksia ja taulukoita katsomalla. Ra-koivulla kasvulisä on ylivoimainen verrattuna luontaiseen (laadun paraneminen lisänä) mutta ihan hyvä myös kuusella, jolla voidaan käyttää vielä lisäksi siirtohyötyä kasvun parantamiseen.
Se, että metsänkasvu on lisääntynyt yli kaksin kertaiseksi, sitä ei voi verrata harsintahakkuisiin ja siitä syystä sen aikaisiin vajaatuottoisiin metsiin. Ei kerro metsänhoidon paremmuudesta siitäkään syystä, että peitteinen metsänkasvatus oli kiellettyjen listalla aina uusimpaan metsälain päivitykseen, eli 2010 luvulle asti.
Ja vielä tämänkin jälkeen annetaan kielteinen kuva ja verrataan vajaatuottoisiin hoitamattomiin metsiin.
Korostaisin, että myös jatkuvan kasvatuksen metsät ovat hoidettuja metsiä ja antavat sen tuloksen siinä kuin jaksollinen metsänhoitokin. Sen suhteen vertaaminen voi olla vaikeaa, kun kysymys on lähtökohdista ja siitä, minkälainen metsähoito milläkin kohtaa sopii.
Ainakin omassa metsähoidossani sopivat samaan metsään. Voi olla, että tarkempia vertailukohtia on odotettavissa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.