Jeessi on siinä oikeassa, jos vaarana on kapitaalin kiinnipito ja seisottaminen. Menee hyvinkin miinuskorolla vuosia. Siihen ei ole pakko suostua, voidaan hoitaa myös välittömästi ja kotiuttaa, muuttamalla hieman kauppa- ja vastuusuhteita.
On aika paljonkin sama asia kuin mehtäukon kapitaali. Mehtäukko pitää kapitaalin omana ja klusterin toimialana ja ei salli tavan metsänomistajalle kotiuttamista.
Mehtäukolle ilmoituksena; toimii myös tavan metsänomistajalla, ei siihen välttämättä omaa kalustoa tarvita. Toimii kilpailluilla puun ja korjuun markkinoilla ilmankin kotiuttaminen ja vältytään kalliilta koneinvestoinneilta. Toinen asia sitten on yhteistoiminta osuuskunnat tilayhtymät yhteismetsät jne.
Metsäverkostä kyllä löytyy puuston läpi-ja pituusmitat, jotta lukutaitoa vain tarvitaan. Ei mitään mittausvälineitä. Kyllä se kapitaalin seisottaminen johtuu täysin myyjästä. Nökkösille ostaja aina löytyy Harjavallassakin, jos jotain korjattavaa on.
Finlandia-palkintonaiseen muuten sen verran, että jos luin lehtijutun oikein, niin henkilö oli itse hankkinut metsää ja laittanut sen Metsoon. On siis suojellut omaa metsäänsä eikä jonkun muun metsää, kuten kovin monet tahtovat tehdä.
On se ihme, että Metsoon laittoi, eli veronmaksajien rahoilla suojellaan. Kyllä luonnonsuojelijan kuuluu suojella metsiään omilla rahoillaan. Verottoman Metso-suojelurahan saa aina 30v välein, mikäs sen paremmin tuottaa, kun päätehakkuuhinta maksetaan puuston määrän mukaan.
Metso – korvauksen taso riippuu mm. metsän sijaintipaikasta ja mo:n muun puuston määrästä.
Minulle maksoivat vain nimellisen korvauksen määräaikaisesta suojelusta koska paikkakunnan keskipuuston hinta muodostuu pääasiassa kuitupuusta ja suojelukohteesta suurin osa oli päätehakkuuikäistä ja isokokoista tukkimetsää enkä ole hakannut metsän muita kuvioita sileeksi liian aikasin. Aivan /ceestä laskentamalli koska palkitsee ”ryöstöhakkuista” eikä ota huomioon suojelumetsän puuston arvoa oikealla tavalla. Mutta tiesin sen etukäteen joten ei siinä mitään, suojelu aina kustantaa jotain myös suojelijalta,; paitsi ei soiden ennallistaminen toisten rahoilla eikä toisten metsien suojelu.
Sinulle korvaus on laskettu väärin. Korvaus maksetaan puuston käyvän arvon mukaan, eikä Metsossa tilan muu metsänkasvu vaikuta korvaukseen, kun tehdään 30v sopimus.
Määräaikaiset suojelut on hauskoja, muutama kymmenen vuotta nyt menee metsässä muutenkin ilman toimenpiteitä. Paljonko tuosta 30v sopparista saa, koko puuston arvon? 🙂
Puuki tuolla edellisellä yritti laskeskella minun laskelmiani kumoon mutta ei se aivan noin mene. Mitähän tosiaan se ”miinuskorko” tarkoittaakaan. Esim. sitä että kun ja jos ostat metsätilan pankkilainalla ja yrittelet sitä kuittailla jonkin matkaa myös sieltä metsästä. Kun maksat pankkiin noin kolmen prosentin korkoa se tuottaa silloin tasan senverran sille mo:lle miinuskorkoa siltä ajalta mitä hakkuu viivästyy esim. ajatellusta lainojen hoito-ohjelman ja metsätilien sovittamisen sympiosta. Toiseksi tosiaan jos ei tarvii sitä lainan hoitoon siinä saattaa tulla vielä enemmän takkiin kun et saa hyvää sijoitus-tahi korkotuottoa siltä vaikka sitten viiden vuoden ajalta jonka puut pystyssä humisee vastoin mo:n tahtoa tai ajatusta. Viidessä vuodessa on tienattu kyllä helpostikkin rahalla jopa kymppitonni puhdasta tuottoa. Mutta ei välttämättä metsästsä. Noh, okei voihan sen metsästäkin tienata mutta jos menee hyvä metsätilakin ohi sen hakkuun viipymisen vuoksi ollaan taas ottamassa rajusti turpiin ”miinuskorolla”. Käytetään nyt tätä muotisanaa kun se on täällä vilkkaasti esiintynyt. Ja yhtä vilkkaasti siitä on yritetty vaientaa asiaa julkituovia. Näistä syistä olen myös alkanut lopen kyllästyä ostavaan firmaani jonka laskuopilla minun pitäisi vain pitää pystypankkia heille.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,981 - 1,990 (kaikkiaan 2,399)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.