Aivan oikeaa arvotusta jossa tosiaan otetaan huomioon tuotteen valmistumisen sekä hyvä aika että se huono aika eli taantuva tuottoaika. Juuri tuossa kohtaa metsä pitäisi avohakata kun yksi tukki selkeästi tulee metsälön joka puusta. Osassahan silloin tulee kyllä jo kahta-jopa kolmeakin tukkia. Olen aivan saman linjan kannattaja.
Jos osassa tulee kahta-kolmea tukkia niin ymmärrän paremmin. Mutta jos ensiharvennuksessa jätetään tasainen laadukas puusto tasaisin välein niin aika tasaisesti se kehittyy.
Jos havupuusta saa yhden tukin, niin se on n. 18-19 cm rk lp:ltaan ja tukki% voi olla alle 50 %. Kun puu kasvaa n. 21 cm rk- lpm:aan, niin tukki% voi olla jo yli 70 % . Puuta tullut lisää n. 60 l yhteen puuhun. Tukkipuuta lähtee liki 80 % enemmän kuin yhden tukin puiden leimikosta. Ei se ole ihan niin yksinkertaista, että aina kannattaa hakata pois kunhan yksikin tukki lähtee. Riippuu siis jalkaterän asennosta ja mistä roikkuu milloin mitäkin kannattaa tehdä.
Monet muutkin asiat vaikuttaa arvokasvuun kuin tukin määrä. Jos tukin hinta nousee tai saa teetettyä korjuun leimikkoon sopivammilla mitoilla , sekin on arvokasvua.
Minäkään en usko, että yhden tukin puita vielä kannattaa hakata aukoksi, poikkeuksena jotkut pohjoissuomalaiset karut kasvupaikat. Mutta sellaisen väitteen olen kuullut, että korkovaatimuksen noustessa tulee jossain vaiheessa aina jatkuva kasvatus edullisimmaksi. Tämä tietenkin vain olettaen, että laskelman lähtöoletukset toteutuvat.
Mutta sellaisen väitteen olen kuullut, että korkovaatimuksen noustessa tulee jossain vaiheessa aina jatkuva kasvatus edullisimmaksi.
Perustuisiko tämä nyt siihen, että jatkuvassa kasvatuksessa ei ole (mainosten mukaan) mitään kuluja tai ne ovat vähäiset. Samalla sujuvasti unohdetaan sitoutunut pääoma.
Tässä taas kaksi ei ota huomioon ollenkaan tuotteen valmistumisen haitallista korkovaikutusta eli tuotteen arvo alenee joka vuosi tavallaan luonnostaan mitä pidempään sitä joutuu vartoamaan. Vertaa vaikka ydinvoimalan viivästymiseen jos et muuten tajua. Vaikka arvokasta puuta tulee on sen arvo kustu jo. Samoin myy kauppakin lähes hinnalla millä hyvänsä pitkään seissyttä tuotesälää hyllystään. Kun arvo on jo pisaistu on aivan sama mitä siitä enää hintalappu kertoo.
Jatkuvalla kasvattajalla on tähän naseva vastaus: kaikki tuotteet valmistuvat yhtä aikaa! ? No tonttuilen vähän… Mutta aatteleppa jeesi sitä että mitä pitemmälle valmistuminen ehtii, sitä arvokkaampi tuote. Eikös tuolla aiemmissa keskusteluissa jo laskeskeltu, että yksi 60 vuoden kuusen kasvatuskierto tuottaa paremmin kuin kolme haapakuidun 20 vuoden mittaista kiertoa vai muistanko väärin?
Eipä nyt sekoilla väärillä argumenteilla. En minä kaupassakaan myy kolmea vanhentunutta vesipumppua yhden hanan mallin vnhenemisen vuoksi halvalla. Ei ollut nyt muusta kyse kuin yksittäisen tuotteen korkokehityksestä joka kääntyy negatiiviseksi heti tuotteen ensivalmistumisen jälkeen. Eikä tässä tarvii mitään jk:takaan tähän sekoittaa. Kyllä aivan jaksollisenkin ongelmaa yritän selvittää teille. Oli kuusi tai mänty tai koivu mutta kun se tulee tiettyyn ikään tietyn arvoisena voidaan kait puhua selkeästä valmistumisajasta. Lisäkasvu tuo lisäarvoa mutta kas kummaa, sen syö kapitaalin kiinnipito jopa useita vuosia kauemmin. Alkaa alaslaskenta-aika. Jonka kumoamiseen tarvitaan hirveän kovaa kasvua. Taantuva metsä ei sitä tee. Se kapitaali olisi saattanut tuottaa, ja todennäköisesti olisikin, paremmin vaikka Metsä-Groupin lisäosuuksien koroissa. Tai paljon huikeammissa nousujohteisissa osakesijoituksissa. Kuten myös saattaa olla että sen hyödyn ansaitsija kerkeää kuolla jolloin koko arvo valuu maaperään. Multaturpeen alle. Ei voida laskea (ei pankissakaan lasketa) yli sukupolvien tuottoja. Ne ei kerro enää totuutta. Pankkikin jäädyttää tilinne välittömästi kuoltuanne. Laskenta loppuu ja on väli-inventaarin aika. Sen jälkeen eletään jonkun muun talousaikaa ja sen laskenta alkaa nollasta. Metsässäkin.
Miettikää näitä, en halua yleensä korkolaskentaa metsässä korostaa mutta sitä tekee tiedostamatta itsekkin kokoajan. Olen juuri tänä keväänä myynyt tuollaisen valmisteen eli päätehakkuuseen männikön joka ei ole vielä kuin yhden-kahden-hiukan kolmen tukin mutta kun siinä kasvu ja negatiivinen kierre on jo alkanut.Siinä oli runsaasti tuulituhoa, siinä ei latvukset näytä elinvoimaisilta kasvavilta puilta. Jotain on mennyt pieleen edellisellä omistajalla metsän nuoressa iässä.
Kyllä, ja sitä valmistumisaikaa eli uudistuskypsyysikää tuossa aiemmassa keskustelussa haeskelinkin. Riippuu korkovaatimuksesta missä kohtaa metsä kannattaa laittaa rahoiksi. Useimmiten ei ihan vielä yhden tukin valmistuttua.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,961 - 1,970 (kaikkiaan 2,399)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.