Mehtäukko: ”Sitäkö sinulta, että uskottelit 60-vuotisia korkoputkiasi uskottavina? Tai Joovainin potaskaa koettaessaan kavuta perse edellä liukkaaseen petäjään ja…alastulo on varma?Mikä hiton keskustelukerho tämä on, jos ei voi kritisoida muita tapoja, nyökytellä vaan että hyyyvä lapsi”
Reima Ranta. Tapion suosituksethan ovat kokeneet vuosien saatossa muodonmuutoksen moneen kertaan. Parikymmentä vuotta sitten tämä korkojupakka siellä jo käytiin. Esim. uudistushakkuun taloudellinen ajankohta määräytyy metsänomistajan tarkoituksenmukaisen koron perusteella, eikä Tapion suositusten mukaisesti jne.
Saisiko tuosta esimerkin, milloin uudistushakkuu metsänomistajalle on mahdollisimman hyvän koron saamiseksi oikea ajankohta?
Reima Ranta; 20-vuotta sitten käytiin siitä vääntö, onko metsänomistajan taloudellinen tavoite puumäärän maksimointi vai nettotuoton nykyarvo. Vääntö käytiin myös julkisuudessa, josta varmaan löydän vielä arkistostani dokumentit. Mielenkiintoista olla joskus kärpäsenä katossa.
Kerro hyvä mies oikein esimerkin kanssa, mitä tämäkin teksti konkreettisesti takoittaa?
On se hyvä että meillä on NIIN viisas RR ettei siitä tavis-mo ota mitään selvää. Olisko syytä siirtyä talousfoorumeille. Me maalaistollot ollaan liian tyhmiä tällaisen neron metsän kasvatuksen koroille. Me kun kasvatamme puita joista saatetaan niitä korkojakin tehdä. Tosin kait useimmin nykyään muovista ja korkista. Mutta korot ovat tulleet tutuiksi haapojen sienitaudin yhteydessä. Musta valuva haava on sellainen koro. Ehkä RR:lläkin on valunut yli.
Mehtäukon talouskommentteja saa tulkita miten hyvänsä.En pysty niitä paremmin muotoilemaan. Myöskään RR ”lasketut ajat” ja prosentit sinne tänne niinkin luonnon koko ajan säätämässä metsänkasvatuksessa ovat ainakin yhtä höpöä.Mutta enhän ole kieltänyt sitä iloa!
Auttaisiko tuo hakata joka toinen puu luontaista ja joka toinen puu jaksottaista. Tai kasvattaa joka toinen puu luontaista ja joka toinen puu jaksottaista. Se on vähän kuin puukauppa ja korjuu sen mukaan. Ovat sotkemassa, mutta saadaanhan keskihinta ja puut kasvamaan keskivertometsässä. Tuppaa muuten jäämään tallintakusiin. Eihän se ole mistään kotoisin, jos metsänkasvattamisesta rangaistaan ja puukaupassa lisät jäävät saamatta.
Aivan oikein mehtäukko. Oksaton petäjä on tyvikaarnan jälkeen liukas ja hankalaa kiivetä. Pirullista pikkupoikana, kun variksenpesä oli sellaisessa puussa ja piti kananpoikia variksella haudotettaessa siellä monta kertaa käydä.
Joo, kokemusta on, mutta minun valitsemat variksen pesät olivat kuusipuissa joihin oli helppo kiivetä. Omat munat pääsi helpolla, variksen kävi kalpaten… 🙂
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,891 - 1,900 (kaikkiaan 2,399)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.