En mehtäukko kritisoi sinun metsänhoitoasi, vaan sitä, että sinä räyhäät ja kritisoit muita tapoja. Kuten Visalle aiemmin sanoin, Tapion suositusten mukainen metsänhoito on yleisesti arvostettua.
Sen pitää ymmärtää, että avohakkuita yleisessä mielipiteessä vähän kritisoidaankin. Jos naapuri parturoi talosi nurkalta metsäänsä, niin kritiikki on ymmärrettävää. Joku kokee sen niin, vaikka talon nurkalla ei oltaisikaan.
Mehtäukko kirjoittaa: ”Kaikki se mikä metsässä antaa kustannustehokkaasti lisä-arvon, kannattaa tehdä.” Ja kirjoitat ”tarkoityksenmukaisuudesta.” Niissä käsitteissä juuri on tuo korko sisäänkirjoitettuna. Sinä et tee sellaisia investointeja, josta saat vain vaivoin pääoman takaisin sadan vuoden kuluttua jne., vaan pääomalle on saatava joku korko. (että se on tarkoituksenmukainen jne.)
Kuten Gla aivan oikein edellä toteaa, pitää ymmärtää mitä korko tällaisessa pitkäjännitteisessä toiminnassa merkitsee. Ei se nyt herra paratkoon sitä tarkoita, että korko kädessä koko ajan metsässä kuljetaan.
Tapion suosituksethan ovat kokeneet vuosien saatossa muodonmuutoksen moneen kertaan. Parikymmentä vuotta sitten tämä korkojupakka siellä jo käytiin. Esim. uudistushakkuun taloudellinen ajankohta määräytyy metsänomistajan tarkoituksenmukaisen koron perusteella, eikä Tapion suositusten mukaisesti jne.
Avohakkuutonta metsänhoitoa voi myös kritisoida , jos esitetään huonosti perusteltuja väitteitä siitä ja samalla kehutaan jk:n paremmuutta . Se miten julkisuudessa kerrotaan ja suhtaudutaan esim. eri mh-tapoihin valtion metsistä käytävässä keskustelussa vaikuttaa kuitenkin joskus myöhemmin yksityisten mh:oonkin.
Pukkalan kirjotukseen jalostushyödyn antaman kasvulisän liioittelusta vastasikin joku sinne blogiin hyvin. Jäi vielä puuttumaan se, että Pukkala kertoi koko ajan männyn jalostuksesta ja sen rajoitteista eikä kuusesta. Kuusihan käyttäytyy erilailla kuin mänty siirron suhteenkin. Lisäksi hyvän maanmuokkauksen tuoma kasvulisä oli jäänyt pohdinnoista pois. Siksi sen jalostuksen tuoman ~ 10-20 % kasvulisän (joka ei suoraan siirry kasvuun verrattuna luonnon taimien kasvuun kuten kerrottiin ) voi hyvin tod.näk. olettaa kertautuvan kuusella siirron takia, ja männyllä ja kuusella sopivan maan- muokkauksen avulla.
Tapion mallien laskelmissa oli korkotekijä mukana ainakin jo n. 40 vuotta sitten. Sen soveltaminen on sitten eria asia otettiinko sitä huomioon ja miten silloin käytännön toimissa vai ei.
Puukille vastaan viimein. Se mainio hevonen oli ennen savotoissa jäi useimmiten palkatta, no taputuksia ja kesäloma tietysti saattoi useimmiten olla ja syksyt kyntöhommissa verryttelyssä talvea varten .
Nykyisin nuo massiiviset metsäkoneet pitää kustantaa näillä erityisillä harvennus metsänkäsittelyillä. Tätä mie sillä tarkoitin.
Tuo pitämäsi matikankurssi palstalla on ihan hyvä, jatka vaan!
Minä olen ollut ihan kuin se sinun savottahevonen : ilman palkkaa laskenut laskuja valmiiksi vuosikausia. Yleensä jotain v– tuilua palkaksi kuten palstalla on tapana kommentoida asioita joita ei itse ymmärrä tai joskus paljon harvemmin ehkä siksi kun ei muuten allekirjoita samaa. Lopetan sen ja keksin vaikka jotain vähän tähellisempää hommaa. Puutarhanhoitoa tms. kun purjehtiakaan ei enää kohta voi.
Pukkalan ja muiden jatkuvan kasvatuksen mainostajien jutuissa aina välillä mainitaan sana ”kuusi”, että ei voi väittää, ettei siitä puhuttaisi, mutta edelleenkin kaikki varsinaiset esimerkit ja käsittelyt ovat männikköihin tai sekametsiin.
Edelleenkään kukaan ei ole pystynyt osoittamaan miten siirrytään tai tehdään jatkuvan kasvatuksen hakkuita varttuneessa puhtaassa kuusikossa. Pienaukkohakkuulla saadaan ainakin runsaasti halpaa/arvotonta tuulenkaatopuuta myytäväksi seuraavina vuosina, eikä silti toivottua taimettumista koko pienaukolle.
Jos kategorinen avohakkuukielto saadaan ajettua johonkin osiin metsiämme, ollaan tosi ongelmissa 50 vuoden päästä kun puhtaaksi kuusikoksi istutetut ja sellaisiksi vielä taimikkovaiheessa raivatut metsät ovat varttuneita..
Vai että ”räyhäät ja kritisoit muita tapoja”! Sitäkö sinulta, että uskottelit 60-vuotisia korkoputkiasi uskottavina? Tai Joovainin potaskaa koettaessaan kavuta perse edellä liukkaaseen petäjään ja…alastulo on varma?
Mikä hiton keskustelukerho tämä on, jos ei voi kritisoida muita tapoja, nyökytellä vaan että hyyyvä lapsi
En minä ainakaan tiedä varttuneissa puhtaissa tasaikäisissä kuusikoissa muuta järkevää tapaa jk:hon kuin avo- tai kaistalehakkuun kautta. Tulevia tulojakin on näin helpompi vertailla.
Toisessa aletaan rakentaa tasarakenteista metsää ja toisessa erirakenteista tai ainakin hyödynnetään kuusialikasvos kun sitä on tarjolla.
Onhan se turhauttavaa aina väliin. Olen niin harvoin täällä kirjoittamassa ettei sinänsä haittaa vaikka vihdassaverikko aikakauden ihailijat vastailee.
Yläharventamalla kuusikkoa noin 5 – 7 m välein on onnistunut jopa taimettuminen. Varjostamalla välttyy heinittymiseltä. Kirjallisuudessa on ohjeita joita voi täältä netissäkin lukea.
Puuki laske vaikka omaksi huviksesi niitä monikerrosmetsien tuottoja 3- 4 mm lustolla. Varmaan jossain olis myöhemminkin kysyntää ajan saatossa. Ole kait laskenutkin.
Purjehduskin on hienoa mutta minusta purjelento on mitä ei muut lajit voita. Sekin on matematiikkaa jossa nousevia hetkiä on hyvä olla laskevia enemmän.
Puuki: ” Sen soveltaminen on sitten eria asia otettiinko sitä huomioon ja miten silloin käytännön toimissa vai ei.”
20-vuotta sitten käytiin siitä vääntö, onko metsänomistajan taloudellinen tavoite puumäärän maksimointi vai nettotuoton nykyarvo. Vääntö käytiin myös julkisuudessa, josta varmaan löydän vielä arkistostani dokumentit. Mielenkiintoista olla joskus kärpäsenä katossa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,881 - 1,890 (kaikkiaan 2,399)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.