En tiedä mihin ryhmään Reima minut sijoittaa. Olen kuitenkin maininnut Puukin ja AJ:n tavoin, että suojelualueet, joita on metsistä muutama prosentti, ei ratkaise asiaa. Tärkeintä on vaikuttaa talousmetsien käsittelyyn mm. lisäämällä erirakenteisuutta ja sekapuustoa. Kuusettumisesta moni muukin on ollut huolissaan.
Aikanaan muuten esitin mielipiteen, jonka mukaan uudistamisvelvoite on luontoarvojenkin kannalta hyvä asia. Tuolloin muuan kovaa talouslinjaa edustava nimimerkki ei hyväksynyt ajatusta, koska eurot ratkaisee metsien käsittelyn ja pohjoisessa ei uudistamiseen voi euroja laittaa.
Nimimerkki voi vaihtua, mutta mies ei. Mitä sinulle Reima on tapahtunut, kun linjaukset muuttuu 10 vuodessa?
Omasta puolestani sanon, ettei hakkuutapa ole mikään itseisarvo vaan väline saavuttaa mieleinen tulos. Se on monipuolinen ja hyvin kasvava metsä. Kaikki puolueettomat tutkimukset, omat havaintoni ja metsiemme historiatiedot kertovat, että kivennäismailla jaksollinen on ylivoimainen niin kasvun kuin taloudellisen tuloksen suhteen ainakin meidän metsissä. Myös sekapuuston saaminen onnistuu parhaiten jaksollisella, mikä entisestään parantaa kasvua ja taloudellista tulosta. Myös se, että pystymme tarjoamaan työtä metsureille, on mielestäni erittäin tärkeää. Tämä vaikuttaa myös maaseudun elinvoiman säilymiseen.
Turvemailla on tilanne toinen ja niillä harjoitetaankin poimintahakkuita kohteissa, joissa taimettuminen onnistuu.
Ei meidän kivikoihin kukaan lähde huvikseen koluamaan, ellei varmasti tiedä, että touhu on mielekästä.
Niin, miten avohakkuut vaikuttavat maaperän hiilivarastoon?
Turha kai mainitakkaan ettei tätä tutkimustulosta ole uutisoitu Ylellä eikä Helsingin Sanomissa.Jos faktat ei sovi agendaan niin niistä vaietaan.Suomalaisen tiedonvälityksen ja sananvapauden tukipylväät?
Gla: ”En tiedä mihin ryhmään Reima minut sijoittaa.”
Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, niin olet ilman muuta parasta AAA ryhmää.
Nimimerkkejä Gla on vaikka minkälaisia, ota niistä nyt sitten selvää. Kuten olen sanonut, oikeilla nimillä kirjoittelu olisi mielekkäämpää ja ymmärtäisimme toisiamme paremmin.
Taloudellisen toiminnan olen ymmärtänyt sellaiseksi, että tavoitteena on ylijäämän tuottaminen (nettotuoton nykyarvon maksimoiminen) , mitä se sitten missäkin olosuhteissa metsänomistajan parhaan ymmärryksen mukaan tarkoittaakaan. Mitään varmaa näin kauaskantoisessa toiminnassa ei ole. Riippuu esim. taloudellisesta asemasta ja riskinkantokyvystä ja monesta monesta muusta tekijästä.
Pitääkö oikein henkilötodistuksella alkaa kirjautua? Mistä RR tiedetään oikeaksi nimeksi? Mikä ongelma nimimerkkikirjoittelussa? Minusta Gla on aivan selkeästi yhden kirjoittajan nikki ilman venkoilua. Kyllä sieltä aina saman henkilön tunnistaa. RR tiettävästi taas on vaihtanut vuosien mittaan nikkiä että se siitä ja sen kestävyydestä.
Kysyit muuttumisesta Gla, johon jäi vastaamatta. Olosuhteet ovat kymmenen vuoden aikana muuttuneet tavattomasti. Toivon mukaan en ole vielä ihan niin kalkkeutunut, etten enää voi oppia mitään. On muuttuvia ja muuttumattomia tekijöitä. Olosuhteet muuttuu ja se on otettava huomioon. Taloudellisen toiminnan periaate ei ole mihinkään muuttunut, eikä ole muuttumassa.
Jalostushyötyä ei pidä aliarvioida. Jatkuvassa kasvatuksessa tehdään käytännössä koko ajan negatiivista jalostusta. Koko ajan hitaampikasvuiset puut tulevat siementämään uusia. Luonnon oloissahan puut jalostuvat luontaisesti. Metsäpalon jälkeen alueella alkaa armoton kilpailu ja valtapuiksi varsinkin valopuu männyistä pääsevät vain kaikkein parhaimmin kasvavat. Isoiksi vartuttuaan nämä kestävät monet metsäpalot ja siementävät uutta metsää. Tätä ongelmaa ei voida ratkaista säästämällä muutamia isoja siemenpuita, koska valtaosa uusista puista tulee kuitenkin pienempien puiden siemenistä. Jos ajatellaan tilannetta jossa toista metsää kasvatetaan pitkään jatkuvalla kasvatuksella koko ajan huononevalla perimällä ja toiseen taas istutetaan parhaimpia jalostetaimia, niin ero kasvussa täytyy olla valtavan suuri.
Hyvä lausunto Rukopiikki! Tuota perimän heikkenemistä lieventää havupuiden tuulipölytteisyys, eli mikäli metsälön jotkin osat perustetaan jalostetuilla metsänviljelymateriaaleilla, hyöty leviää aikanaan kaikkialle ympäristöön. Talouspuolella pitää myös muistaa, että jalostettujen metsien arvo on luontaisessa uudistamisessa jalostamattomia suurempi kun hyvät geenit siirtyvät seuraavaan sukupolveen – tässäkin tosin sekoittuneina jalostamattomaan taustapölytykseen.
Itse pidän jalostettujen taimien käyttöä varsinaisena tuomiopäivän touhuna, mikäli tätä tehdään laajasti kloonaamista käyttäen.
Kun nyt sekametsiä pidetään tauteja kestävänä tapana vastata tauteihin, vielä enemmän tätä on geneettisesti monipuolinen metsä.
Englannissa päti vuosisatoja sanonta: -Ihminen voi säästyä kaikelta muulta elämässä paitsi sydänsuruilta ja isorokolta! Lapsikuolleisuus tähän oli suurta ja kaikki taudin sairastivat. Kuitenkin osa aina säilyi. Jos olisi kloonattu pitkiä ihmisiä, mutta näiltä olisi sattunut puuttumaan kyky tuohon tautiin, kaikki olisivat kuolleet.
Kun nyt puita kloonataan, menetetään geneettinen monimuotoisuus. Puut voivat kasvaa paremmin, mutta jonain päivänä tulee se musta joutsen, johon juuri kloonatut puut eivät ole vastustuskykyisiä. Ennemmin tai myöhemmin. -ja tämä on oikeastaan ainoastaan ajan kysymys.
Jos kerran nykypuusto on säilynyt ajan yli, ne eivät voi olla kovin huonoa geenimateriaalia.
Ainakin itse teen luonnolle sen kompromissin, kun istutettuja puita en pääse eläessäni isoina näkemään, etten omille mailleni kloonitaimia halua.
Suomessa ei käytetä kloonitaimia metsänuudistamisessa. Ruotsissa taitaa olla saatavilla kuusen pistokkaista kasvatettuja taimia. Ainoat kloonit meillä olisivat visakoivu (?) ja pajupistokkaat.
Siemenviljelmiltä tuleva materiaali on vähintään yhtä monimuotoista kuin luontaisen uudistamisen kautta syntyvät taimet. Jopa enemmän, koska siemenviljelmällä yhdistyvät eri paikoilta kerätyt alkuperät.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,831 - 1,840 (kaikkiaan 2,399)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.